Naisyrittäjyyttä on Suomessakin alettu viime vuosina tutkia. Historioitsijan näkökulmasta kiintoisimpia lienevät sosiologi Anne Kovalaisen tutkimus 1900 -luvun jälkipuoliskon naisyrittäjistä sekä historioitsija Kirsi Vainio-Korhosen tutkimusprojekti suomalaisesta naisyrittäjyydestä 1700-luvulta näihin päiviin.

Tutkimusten mukaan naisyrittäjät (kuten myös naispuoliset palkkatyöntekijät) ovat työskennelleet ja yhä työskentelevät palvelualoilla, esimerkiksi vaatetus-, kampaamo- ja ravintolaliikkeissä. Naisten yritykset ovat usein suoranaisia mikroyrityksiä, joiden päätarkoituksena on yrittäjän itsensä tai ehkä muutamien muiden työllistäminen. (Sama pätee maahanmuuttajien ja työttömien perustamiin yrityksiin.) Nykyään tällaiseen mikroyrittäjyyteen kannustavat mm. kodinhoitotuen järjestelyt. Näillä aloilla ei yleensä tarvita kovin suuria aloituspääomia. Miehisiä aloja puolestaan ovat teollisuusyrittäminen ja varsinkin kuljetus- ja rakennusala. Merkittävät naisyrittäjät ovat usein perineet ammatin oman sukunsa tai aviopuolisonsa kautta: entisaikoina apteekkarin tai käsityöläisen leski saattoi jatkaa edesmenneen miehensä ammattia jonkin aikaa, ja 1900-luvullakin suuret teollisuusyritykset olivat yleensä päätyneet naisten käsiin avioliiton ja leskeyden kautta.

Huomattava osa näistä piirteistä sopii myös muistelmansa julkaisseen Satu Tiivolan yrittäjäkuvaan. Hän aloitti yrittäjätoimintansa vaatekauppaa harjoittavien Muotihuone ja Lollo Oy:iden omistajana ja johtajana ja siirtyi sittemmin ravintola-alalle, jolla hänen aviopuolisonsa Leo Vuoristo oli jo aiemmin toiminut. Lukuisien ravintoloiden lisäksi pariskunnan haltuun päätyi Haikon kartano, josta Satu myöhemmin kehitti kylpylä- ja kongressikeskuksen.

Satu Tiivola on siis toiminut naisille tyypillisellä sektorilla tyypillisesti myös perheensä tuella. Suuri osa hänen sisaruksistaan ja lapsistaankin toimi yrittäjinä, osittain yhteistyössä Satun ja tämän aviopuolison kanssa. Tutkimuksissa onkin todettu, että erityisesti naisyrittäjien yhteistyöverkostot muotoutuvat usein sukulaisuussuhteiden kautta. Leskeytymisen tuoma totaalinen vastuu yhtiöistä muistuttaa omalla tavallaan tilannetta, johon porvarislesket päätyivät aiempina vuosisatoina, huolehtiessaan yrityksestä yksin – toiseen avioliittoon tai poikien aikuistumiseen asti. Satu Tiivolakin luovutti aikanaan johtotehtävänsä pojalleen Veikolle.

Tiivolan johtamien yritysten kokoluokka sen sijaan poikkeaa tyypillisestä, poikkesi omana aikanaan ja vielä nykyäänkin. Satu Tiivola toteaakin elämäkerrassaan, että hän ja Armi Ratia olivat niitä harvoja naisia, jotka hänen yrittäjätoimintansa alkuaikoina toimivat yritys- ja pankkimaailman huipulla ja saapuivat merkittävien pankinjohtajien luo asiakasneuvotteluihin.

Tästä johtunee Tiivolan muistelmien nimi "Satu miesten maailmassa", joka leikittelee sanojen merkityksillä monin tavoin. Eräs mielleyhtymä on, että kirja kertoo "Satumaisista saavutuksista miehisessä yritysmaailmassa". Satumaista on sekin, että Tiivolan yrittäjyystoiminta alkoi varsinaisesti, kun hänen miehensä voitti veikkauksessa suuren määrän rahaa. Toisaalta pelkän etunimen käyttö otsikossa korostaa Satu Tiivolan erityisasemaa "tyttönä" "miesten" maailmassa. Kumpaakin mielleyhtymää tukee vielä se, että kansi on pastellisävyinen ja kullalla koristeltu.

Teos ei itse asiassa paljoakaan käsittele kysymystä siitä, millaista on olla "Satu" ts. "nainen" yrittäjämaailmassa. Satu Tiivola ei omien sanojensa mukaan katso, että naisten tai naisyrittäjien olisi vaikeampi luoda uraa tai toimia yritysmaailmassa. Toisaalla hän kuitenkin toteaa mm. että aviomies selkeästi tuki poikansa opintoja ja rajoitti tyttärensä opintomahdollisuuksia, ja toteaa äitinä kärsineensä tyypillisestä moninkertaisesta syyllisyydestä, kun ei mielestään ehtinyt olla kylliksi lastensa kanssa. Rivien väleistä on luettavissa, että naiseus ja äiteys voivat tuoda oman lisälastinsa yrittäjän elämään. Iäkäs yrittäjä ilmoittaa kuitenkin haluavansa muistella enemmänkin elämänsä valoisia puolia.

Satu Tiivola on kirjoittanut perinteisen yrittäjän muistelmateoksen, joka käy läpi hänen elämänsä ja ennen kaikkea yritystoimintansa päävaiheet. Tiivolan ura onkin vaikuttava. Hän on tehnyt pitkän päivätyön yrittäjänä, ideoinut ja laajentanut, markkinoinut ja kehitellyt uutta. On epäilemättä ollut suurenmoista matkustaa työn puitteissa, nähdä laajalti maailmaa, hakea uusia virikkeitä, seurustella merkkihenkilöiden kanssa ja koota maailman eri kolkilta esineitä ja sisustustarpeita Haikon kartanoon tai muihin kohteisiin; rakennuttaa, perustaa, myydä, ostaa, sijoittaa ja luoda.

Vasemmalle kallistuvan viherpiipertäjän on välillä hämmentävää lukea teosta, jonka kirjoittajan arvot poikkeavat vahvasti lukijansa arvoista. Ravintoloitsijana Satu Tiivola näkee esimerkiksi strip tease – ja puputyttöesitykset ja muut vastaavat tempaukset oivallisina mainoskikkoina. Mikä palvelee yrityksen menestymistä ja tuo asiakkaita, on oikein. Teoksesta on turha hakea syvällisempää pohdintaa yritysmaailman arvoista. Implisiittisesti kirjoittajan elämänarvot toki tulevat esiin.
"Protestanttinen" työmoraali on tekstissä vahvasti läsnä. Yrityksen vuoksi on nähty paljon vaivaa, mikä on toisinaan koetellut terveyttäkin. Auto-onnettomuuden jälkeenkin aviopari on ensin huolehtinut edustus- ja työvelvollisuuksistaan, ennen kuin on lähtenyt sairaalan leikkauspöydälle.

Selväksi tulee se, että Satu Tiivola on löytänyt elämänsä mielekkyyden hyvin monenlaisilta elämänaloilta: yrittäjämaailmasta ja urasta, mutta myös perheensä piiristä, luonnosta ja liikuntaharrastuksesta. Sivulauseissa vilahtaa myös yhdistys- ja hyväntekeväisyystoiminta. (Kuvaavaa lienee, että Majoitus- ja ravitsemuselinkeinon luottamusmiesneuvoston kootessa koulutustukimaksuja Hotelli- ja ravintolakoulun rakentamiseksi alan naistoimikunta järjesti tanssiaisia ja myyjäisiä rahoittaakseen koulun sisustuksen.) Vaikuttava elämäntyö.

Teosta arvosteltaessa lienee otettava huomioon, millainen sen oletettu kohderyhmä on. Epäilemättä kirja kiinnostaa esimerkiksi iäkkäämpiä lukijoita, jotka ovat oman elämänsä aikana seurailleet lehdistä Satu Tiivolan elämän satumaisia käänteitä – veikkausvoitosta leskeyteen ja uusiin häihin. Moni yrittäjä varmaan jakaa kirjan ajatukset, kokemukset ja arvot ja löytää ehkä Satu Tiivolan elämäntarinasta, voimistelu- ja ruokaohjeista eväitä omalle uralleen. Parikymppiselle humanistille teos taas tarjoaa näkökulman siihen, miten toisella tavoin vanhempi sukupolvi ja toisenlaisen alan ihminen voi maailman hahmottaa.