Taideteollisessa oppilaitoksessa Marja Sunan oppilaana aikoinaan ollut Pirkko Vekkeli on kirjoittanut teoksen Marja Suna – Suomalainen muotoilija, joka on henkilökuva monipuolisesta ammattiosaajasta. Teos on myös valikoiva katsaus suomalaiseen vaatetusteollisuuteen ja muotisuunnitteluun. Tuotteiden mainoskuvien kautta saa mukavia muistisiltoja ajan muotiin.

Marja Suna on kulttuurikodissa kasvanut. Hänen molemmat vanhempansa olivat taiteilijoita; isä taiteilija, myöhemmin Taideakatemian rehtorina toiminut Aarre Heinonen, äiti Tuomi Elmgren-Heinonen teki pitkän uran toimittajana ja kirjailijana, tunnetuimpana teoksenaan Käytöksen kultainen kirja. Kirjassa putkahteleekin tuon tuosta mielenkiintoisia kulttuurihistoriallisia detaljeja. Muutenkin kirja on kirjoitettu elämänmakuisesti; suuret asiat tulevat kirjatuiksi liioittelematta ja alaotsikoitten kekseliäisyys on riemastuttavaa. Niistä jo pelkästään tulee hyvä mieli. Vekkelin ihaileva asenne paistaa läpi tekstissä, mutta se ei häiritse, koska kirjoittaja tehdään näkyväksi heti alussa.

Pitkän uransa aikana Marja Suna on osoittautunut monien materiaalien taitavaksi käyttäjäksi, joka on aina ollut kiinnostunut uusista mahdollisuuksista ja tarttunut tilaisuuteen rohkeasti. Hän on aloittanut uransa 1960-luvulla suunnittelemalla kenkiä Roihun kenkätehtaalle. Suna myös opetti Taideteollisessa oppilaitoksessa 10 vuoden ajan. Marja Suna toimi Marimekon vaatesuunnittelijana 25 vuotta. Muita hänen kanssaan yhteistyötä tehneitä vaatevalmistajia ovat mm. Herrala Oy, Kestilä, Turo ja Luhta. Marja Suna tunnetaan suomalaisen designin monipuolisena ja pitkäaikaisena vaikuttajana.

Vaatesuunnittelun ohella Marja Suna on tutustunut myös paperiin, lasiin ja metalliin materiaaleina kokeilemalla niiden mahdollisuuksia. Hän on sanonut tavoittelevansa kaikessa kauneutta ja esteettistä nautintoa, mikä käykin hyvin ilmi kirjan esimerkeistä. Hänen teostensa muotokielessä on luonnehdittu yhdistyneen pohjoismainen yksinkertaisuus eteläeurooppalaiseen barokkimaiseen runsauteen. Vuonna 1979 Valtion taideteollisuuspalkinnon saanut ja 1998 Vuoden muotitaiteilijaksi valittu Marja Suna on sanonut, että kaikessa luomistyössä pitää olla takana sanoma tai ajatus.

Kokonaisuutena kirja on kaunis, tyylikäs ja mielenkiintoinen. Se täydentää hyvin jatkumoa, jossa suomalainen design kirjataan kansien väliin näyttelykirjoina. Kirjasta löytyy myös tämän voimakastahtoisen naisen selviytymisstrategia, joka pohjaa vankalle ammattitaidolle, mutta myös tietylle elämänasenteelle, jossa keskitytään hyviksi ja mukaviksi koettuihin asioihin tuijottamatta liiaksi vastoinkäymisiin. Itseäni onkin ärsyttänyt kovin kirjan mainonta ja buffit, jossa asenne ”ei ole saanut mitään ilmaiseksi”, ”vaikeuksienkin keskellä”, ”elämä on näyttänyt nurjatkin puolensa” on toistunut. Ilmaisut eivät mielestäni sovi lainkaan Sunaan. Hän ei, kirjan mukaan ainakaan, ole erityisesti taistellut asemastaan työelämässä, varallisuutta ja elämyksiä on siunaantunut, vastoinkäymisiä ovat enemmänkin olleet perheenjäsenten menetykset, mutta eivätkös ne ole aika luonnollinen osa ihmisen elämää? Marja Suna on osannut jatkaa elämäänsä omien koordinaattiensa mukaan jo yli 70 vuotta, älkäämme häiritkö suunnistusta!