Muistojen muotoja, arvostettuja astioita

Arabian taideosaston 80-vuotinen historia on kerätty kansien väliin selkeäksi ja viihdyttäväksi tietopaketiksi. Jokainen pääsee helposti kulttuurihistorialliselle aikamatkalle omien ja yhteisten muistojen kautta. Kirjan kuvat ja teksti tuovat historian eläväksi kokonaisuudeksi, jonka kautta astiat ja Arabian merkitys suomalaiseen arkeen ja juhlaan herää elävänä mieleen.

Forsström, Raija: Arabian 9.kerros - Taideosasto ja sen taiteilijat. Kustannus-osakeyhtiö Kotimaa/Kirjapaja, 2012. 144 sivua. ISBN 978-952-247-295-3.

Arabian 9.kerros Taideosasto ja sen taiteilijat kertoo nimensä mukaisesti Arabian taideosaston historiasta, tuotteista ja taiteilijoista 80 vuoden ajalta. Helsingin Sanomien eläkkeelle jäänyt toimittaja Raija Forsström on kuvannut kirjassaan mukavasti ajankulun, omistajajärjestelyt ja toiminnan kaikkien tunteman Arabian historiassa. Hän tuo heti alussa reilusti oman kiinnostuksensa ja elämänikäisen suhteensa Arabian tuotantoon ja tempaa täten lukijankin mukaansa. Jokainen lukija lähtee näin lukumatkalle tunnistamaan muotoja, astioita ja taide-esineitä. Hyvä saavutus jo sinänsä. Luettelomaisen tiedon ympärille kirjoittaja on saanut kehrättyä kudelmaa niin, ettei lukiessaan tee mieli hypätä asiaosuutta yli.

Kirja rakentuu antaen ensin historian kautta kokonaiskuvan vuosikymmenittäin. Kunkin vuosikymmenen tärkeimmät taiteilijanimet on nostettu esiin ja teoksen rauhallinen kuvitus tukee tekstiä ja lukijan muistikuvia. Historiaosuuden jälkeen teos esittelee tämänhetkiset taiteilijat perusteellisemmin henkilökuvin tuomalla esiin heidän omia ajatuksiaan niin taidekeramiikasta, vaikutteistaan kuin omasta tuotannostaankin. Nykyään toimivan kokonaisuuden muodostavat Heljä Liukko-Sundström, Heikki Orvola, Kati Tuominen-Niittylä, Fujiwo Ishimoto, Pekka Paikkari, Kristiina Riska, Heini Riitahuhta sekä Kim Simonsson. Tämän päivän taiteilijat työskentelevät itse perustamanaan taideosastoyhdistyksenä, sillä Hackman-konsernin yritysjärjestelyjen myötä taideosasto irroitettiin Arabiasta lopullisesti 2003.  Yhdistys on saanut kuitenkin jatkaa Arabian tiloissa vuokralaisena.

Moni yhdistys kirvistelee nykyään aktiivisten tekijöiden puutteessa, mutta muuttumalla ajan myötä, ne voisivat saada paljon hyvää aikaiseksi. Taideosastoyhdistys on oiva esimerkki tästä. Se on perustettu työyhteisöksi Arabian entisille taideosaston taiteilijoille, tuorein saavutus on tämä taideosaston historian julkaiseminen. Tärkeäksi katsomiaan asioita tukemalla porukalla saa yhä edelleenkin hyvää aikaiseksi. Eikä tämä historiikki ole ainut hyvä yhdistyshistoriikki viime vuosina. Yhdistyksissä on olemassa paljon tärkeää tietoa, joka olisi syytä saada kirjatuksi ennenkuin tieto ja kokemukset katoavat.

Raija Forsström esittää kirjassaan myös toiveen muotoilulle ja taideteollisuudelle varta vasten rakennetusta designmuseosta (s.26). Mielenkiintoinen ajoitus Aalto-yliopiston kehittämisen, olemassa olevan Designmuseon, tehtäväkenttien jakamisen ja Guggenheimin design-pyhäkön ympärillä vellovan keskustelun yhteydessä. Kirjan lopussa Harri Kalha kirjoittaa ajatuksiaan keramiikkataiteen tulevaisuudesta. Hän toteaa tulevaisuuden olevan avoin, käsityön luonnonvoima. Myös Kalha tunnustautuu kannattavansa erillistä museota taidekeramiikalle.

Kokonaisudessaan Arabian 9.kerros kertoo lähes jokaiseen suomalaiseen kotiin tavalla tai toisella liittyvää kulttuurihistoriaa. Esineiden ja kirjan sivujen/kuvien myötä tulee fiilisteltyä, muisteltua entisiä kattauksia ja juhlia, katsottua omaa astiakaappia uudemman kerran ja tarkistettua vanhoista valokuvista aikanaan käytettyjä astioita. Toden totta, Arabia on ollut monessa mukana. Kiitos matkasta, kirja tekee hyväntuuliseksi.

 

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *