Muumioista Kontioihin, hakkapeliittoihin ja tärinämattoihin

Tampereen teknillisen museon Kumi. Kumin ja Suomen kumiteollisuuden historia on museossa vuoden 1998 ajan esillä olevan Gummista kumiin -näyttelyn tutkimusosa. Kumiteollisuus ry on ollut mukana tekemässä teosta ja näyttelyä. Teoksessa käydään nimen mukaan läpi kumin ja suomalaisen kumiteollisuuden historia.

Palo-oja, Ritva ja Willberg, Leena (toim.): Kumi. Kumin ja Suomen kumiteollisuuden historia. Tampereen museot ja Kumiteollisuus ry, 1998. 200 sivua. ISBN 951-609-065-6.

Tampereen teknillisen museon Kumi. Kumin ja Suomen kumiteollisuuden historia on museossa vuoden 1998 ajan esillä olevan Gummista kumiin -näyttelyn tutkimusosa. Kumiteollisuus ry on ollut mukana tekemässä teosta ja näyttelyä.

Teoksessa käydään nimen mukaan läpi kumin ja suomalaisen kumiteollisuuden historia. Kumia käyttivät jo muinaiset egyptiläiset, muun muassa muumioiden siteissä, mutta teollistuvissa länsimaissa raaka-aine otettiin laajempaan käyttöön vasta 1850-luvulta lähtien vulkanoinnin keksimisen jälkeen. Vuonna 1851 Lontoon kristallipalatsissa oli näyttely, jossa oli esillä mitä erilaisimpia kumista tehtyjä esineitä periaatteella ’kumi käy kaikkeen’.

1930-luvulle tultaessa kumin pääasiallisiksi käyttäjiksi tulivat jalkine- ja rengasteollisuus. Lisäksi kumia käytettiin erilaisiin teollisuuden tarpeisiin: muun muassa hihnoihin ja tärinämattoihin. 1940-luvulla kunkin edelläkäytetyn kumin käyttötarkoituksen osuus oli noin kolmasosa koko tuotannosta. 1980-luvulla renkaiden osuus oli autoistumisen myötä kasvanut jo yli puoleen koko suomalaisen kumiteollisuuden tuotannosta.

1950-luvulla kumin käyttö lisääntyi räjähdysmäisesti. 1960-luvun alkupuolelle saakka käytettiin pääasiassa raaka-aineena luonnonkumia, mutta tuolloin keksittyjen synteettisten yleiskumien myötä luonnonkumi on menettänyt markkinoitaan. 1970-luvulla synteettisiä kumeja käytettiin jo enemmän kuin kumipuusta valutettua maitoa.

Ensimmäinen suomalainen kumiteollisuusyritys oli vuonna 1898 perustettu Suomen Gummiteollisuus Oy. Ensimmäiset vuoden yhtiö toimi Helsingissä, mutta vuonna 1904 se rakensi uuden tehtaan Nokialle. Paikkakunnan valinta oli sattuma, sillä johto suunnitteli tehtaan sijaintipaikaksi joko Kotkaa tai Poria. Helsinkiläiset olivat saaneet tarpeekseen käryistä. Junamatkalla Porista, josta ei sopivaa rakennusta kumitehtaalle löytynyt, tekninen johtaja Antti Antero ja yhtiön osakas Birger Pentz ihastuivat Nokiankosken maisemiin ja jäivät Nokialle. Käyttövoimakin saatiin edullisesti tulevalta naapurilta, Nokia Oy:n puunjalostustehtaiden voimalaitokselta.

Uuden tehtaan tuotteiden, erityisesti kalossien, tehokas mainonta aloitettiin vuonna 1905. Ajan hengen mukaisesti kotimaisuutta korostettiin: mainoksissa valmistajan nimi jäi lyhyeksi SGTOY lyhenteeksi, ja paikkakunta, Nokia, oli montakertaa suuremmalla pistekoolla. Vaikka poliittiset olosuhteet muuttuivatkin, mainonnassa aloitettu Nokian korostus jatkui.

Tässä yhteydessä voisi kiittää museoiden julkaisujen ulkoasua yleensäkin. Museoissa kirja käsitetään myös esineenä, jonka ulkoasuun kannattaa panostaa. Kumi-teoksessa on erittäin mainio kuvitus, joka varsinkin eri aikojen mainosten osalta tuo jopa oman tarinansa varsinaisten tekstien rinnalle. Nokia -tuotemerkkiä on rakennettu huolella jo vuodesta 1905 alkaen. Jo 1920-luvulla Suomen Gummiteollisuus omisti suuren osan Nokia Oy:n osakkeista, joten mahdollisia – mutta epätodennäköisiä – tuotemerkkikiistojakaan ei ollut odotettavissa. Vuonna 1966 fuusioituivat mainitut kumi- ja puunjalostusyritykset ja Suomen kaapelitehdas Oy Oy Nokia Ab:ksi. Voisi siis sanoa, ettei tunnetun kenkäpuhelin on alkujaan ollut pelkkä kenkä…

Toki kumiteollisuudessa Suomessa on Nokian lisäksi toiminut muitakin yrityksiä. Kumi -teoksen loppuun on koottu hakemisto kirjallisuusviittein, jossa esitellään kaikki Suomessa kumialalla toimineet yritykset. Kaikenkaikkiaan kattava artikkelikokoelma mainioin kuvituksin kumista ja kumiteollisuudesta.

ps.

Loppuun on pakko siteerata esimerkiksi muista kumin käyttötavoista vuonna 1932 Poliisimies -lehdessä julkaistua Gummiteollisuuden mainosta: Missä ei sana auta siellä tarvitaan NOKIAN KUMIPAMPPUA Suomen Gummitehdas Oy. NOKIA

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *