"Ruumiillinen työ sopii paremmin mitättömille ihmisille ja rahvaalle, mietiskelyn rauha ja tutkimus eliitille; näin jokaisella on asemaansa sopiva ammatti." – Robert Kilwardby kirjoitti tämän teoksessaan De ortu scientiarum (1246-1250). Monilla muillakin keskiajan ihmisillä oli sama käsitys työstä: ihminen on sitä, mitä hän tekee – sen lisäksi että hän on sitä, mitä hän syö ja miten hän pukeutuu. Niin työ, ruoka kuin vaatetuskin loivat keskiajan yksilön identiteettiä, erottivat ihmiset toisistaan ja osoittivat kunkin paikan yhteiskunnassa.

Artikkelikokoelma keskiajan työn ulottuvuuksista

Palgraven The New Middle Ages -sarjassa ilmestyy tuon tuostakin kiintoisia uutuuksia, joita Euroopan keskiajan tutkija ei voi ohittaa. Sarjassa on julkaistu tähän mennessä nelisenkymmentä teosta, jotka käsittelevät keskiajan kulttuuria monitieteisesti. Kirjat pyrkivät erityisesti nostamaan esiin naisten historiaa sekä feminististä ja gender-analyysiä. Teosten aihepiireihin kuuluvat mm. neitseys, äitiys, leskeys, raiskaus, lesbous ja homoseksuaalisuus, mutta myös ruoka ja vaatetus. Tutkimukset koskevat etupäässä Eurooppaa, mutta sarjasta löytyy myös islamilaista, kiinalaista sekä japanilaista kulttuuripiiriä koskevia teoksia.

Käsittelen tässä Kellie Robertsonin ja Michael Uebelin artikkelikokoelmaa the Middle Ages at Work: Practicing Labor in Late Medieval England, joka on ilmestynyt vuonna 2004. Kirjan useimmat tekijät ovat nuorehkoja tutkijoita ja nuorekas innostus paistaa selvästi artikkeleista. Toimittajista Kellie Robertson on Pittsburgin yliopiston keskiajan ja renessanssin tutkimuskeskuksen johtaja. Hän on tutkinut niin Langlandia, Geoffrey of Monmouthia, Chauceria kuin Miltoniakin. Hän on myös kirjoittanut teoksen The Laborer’s Two Bodies: Literary and Legal Productions, 1350-1500 (2000 ??) Toinen toimittaja Michael Uebel on työskennellyt useissa yliopistoissa, mutta toimii nykyisin Texasin yliopiston sosiaalityön laitoksella. Hän on julkaissut mm, teoksen Ecstatic Transformation: On the Uses of Alterity in the Middle Ages (20000). Muut kirjoittajat ovat yhtä oikeushistorian spesialistia lukuun ottamatta englannin kielen ja/tai kirjallisuuden professoreita ja lehtoreita Yhdysvaltojen ja Britannian yliopistoista.

Teoksen artikkelit ovat 20-30-sivuisia ja ne on ryhmitelty viiteen lukuun: "Gender Trouble", "Spiritual Employment", "Labor and the Law", "Producing Poetics" ja "Book Work". Niissä kussakin on kaksi artikkelia. Artikkelien taustaksi Kellie Robertson ja Michael Uebel käsittelevät johdannossa mm. työstä ja työn käsitteestä käytyä keskustelua sekä marxilaisia ja post-marxilaisia teorioita ja malleja, joita työnteon tutkimisessa on usein hyödynnetty, mutta joiden soveltuvuus keskiajan työn tutkimukseen näyttää kyseenalaiselta. Artikkelien kirjoittajien mielestä olisi syytä keskustella myös siitä, miten keskiaikaiset tekstit puolestaan voivat muuttaa entisiä ja auttaa rakentamaan uusia post-industriaalisia tuotanto- ja kulutusmalleja. Ne saattaisivat ehkä muuttaa esimerkiksi moderneja sosiaalisen ja älyllisen työn teorioita, sillä keskiajalla keskusteltiin vilkkaasti työn käsitteestä, aineellisesta ja aineettomasta työstä sekä työn tavoitteesta, eikä mitään yhtenäistä käsitystä näistä asioista näyttänyt löytyvän.

Sukupuolen ongelmia

Kokoelman ensimmäiset artikkelit, jotka käsittelevät sukupuolen merkitystä, kiinnostavat erityisesti naishistorian tutkijaa. Catharine Batt, Thomas Hoccleve-spesialiasti ja kirjallisuuden lehtori Leedsin yliopistosta kirjoittaa naisen työn kielikuvista, kehräävistä naisista ja kehräämisestä. Hän aloittaa artikkelinsa "Idioms of Women’s Work and Hoccleve’s Travails" sanonnasta "Whan Adam dalf and Eve span, Who was thanne a gentelman?" ja erittelee eri tutkijoiden esittämiä tulkintoja sanallisista ja kuvallisista esityksistä. Sitten hän osoittaa niitä merkityksiä, joita Thomas Hoccleve antoi värttinälle ja kehräämiselle eräässä vuonna 1415 ilmestyneessä runossaan. Batt tulkitsee naisen työn (kieli)kuvien määrittävän naisen paikan yhteiskunnassa, mutta paljastavan samalla miesten huolen omasta auktoriteetistaan.

Brian W. Gastle, joka opettaa kirjallista ilmaisua Western Carolina Universityssä, tarkastelee ’femme sole’ -lakitermin käyttöä 1200-luvun lopulta 1400-luvun alkuun otsikolla "As If She Were Single": Working Wives and the Late medieval English Femme Sole". Käsitettä käytettiin tuolloin sekä lainopillisissa että kaunokirjallisissa teksteissä. Termillä tarkoitettiin avioitunutta tai avioitumatonta naista, joka hoitaa kaupallisia toimia miehestä(än) riippumatta esimerkiksi tämän poissa ollessa. Naisen mahdollisuus toimia itsenäisesti ei välttämättä järkyttänyt perheen perinteistä sisäistä vallanjakoa, mutta se järkytti varmasti vallanjaon ihannetta, jonka mukaan naisen työ ja omaisuus olivat miehen määräysvallassa.

Hengellisiä töitä

Maalisen ja hengellisen työn merkityksistä ja näiden yhteyksistä kirjoittavat Kate Crassons ja Mark Addison Amos. Duke Universityssä keskiajan köyhyydestä väitellyt Crassons erittelee William Taylorin vuonna 1406 pitämää reformatorista saarnaa otsikolla "The Workman is Worth his Mede": Poverty, Labor, and Charity in the Sermon of William Taylor". Taylor vastustaa keskiajan lopulla nousevaa köyhyyden vastaista henkeä, mutta hän ei tee köyhyydestä vaan työstä korkeinta kristillistä hyvettä. Työ on hänen mukaansa myös kristityn velvollisuus. – Protestantit eivät siis olekaan ensimmäisinä saarnanneen työn eetosta!

Amos, joka on tutkinut keskiajan lukemiskulttuuria ja opettaa englantia Southern Illinois Universityssä, kirjoittaa puolestaan vuonna 1271 perustetusta puuseppien killasta sekä sen hengellisistä pyrkimyksistä taloudellisen, sosiaalisen ja poliittisen edunvalvonnan ohella artikkelissaan "The Naked and the Dead: The Carpenters’ Company and Lay Spirituality in Late Medieval England". Kiltojen uskonnollinen ja sosiaalinen toiminta antoi turvaa taloudellisessa maailmassa, missä niukkuus uhkasi jatkuvasti tuholla, mutta se myös tarjosi teologisen perustan ja kanavan idealismille ja palvelualttiudelle. Ilman uskottavaa teologiaa maallisen työn hyödyllisyydestä käsityöläiset olisivat uskossa pysyäkseen joutuneet jättäytymään pahan taloudellisen järjestelmän ulkopuolelle ja julistamaan sitä vastaan.

Työ ja laki

Keskiajan työtä koskevasta lainsäädännöstä ja siitä, miten lait vaikuttivat työhön, kirjoittaa Exeterin yliopiston lakitieteen lehtori Anthony Mussons otsikolla "Reconstructing English Labor Laws: A Medieval Perspective" ja teoksen toinen toimittaja, Kellie Robertson otsikolla "Branding and the Technologies of Labor Regulation". Kummassakin artikkelissa ovat keskeisiä vuosina 1349 ja 1351 annetut lait ja näitä seuranneet säädökset, joilla Englannin hallitus reagoi mustan surman aiheuttamaan työvoimapulaan. Mussons tarkastelee sekä niitä asenteita, jotka olivat rangaistusten taustalla että niitä asenteita, joita rangaistukset synnyttivät. Säädöksistä huolimatta työriidat olivat jatkuvasti esillä oikeusistuimissa, mutta niitä koetettiin ratkoa myös virallisen oikeuden ulkopuolella.

Robertson tarkastelee puolestaan sekä maallisten että kirkollisten tuomioistuimien käsittelemiä työriitoja, joissa säädöksiä sovellettiin. Hänen mukaansa rangaistusten, esim. häpeärangaistusten ja polttomerkitsemisen avulla abstraktista työstä tuli luettavaa ja konkreettista. Yksilön yksityisestä ruumiista tuli hänen työntekijä-statuksensa ilmaisemisen välikappale. Työläisen ruumiista tuli siis kahtalainen ja ristiriitainen: se oli teologinen ja ihanteellinen ja sitä kuvattiin psalttareissa ja saarnastuoleissa, mutta se oli myös juridinen, laeilla säädelty ja "sopeutettu".

Työn runoutta

Britton J. Harwood, englannin kielen professori Miami Universityssä Ohiosta ja Andrew Cole University of Georgiasta kirjoittavat kirjallisista termeistä ja muodoista, joihin työ valettiin keskiajalla. Mm. Piers Plowmania ja Chauceria tutkinut Harwood osoittaa psykoanalyysin termejä hyödyntäen artikkelissaan "Displacement of Labor in Winner and Waster", miten runoilija neutraloi luokkien välisen väkivallan mahdollisuuden, kun hän pyyhkäisee "ideologisella imperatiivilla" pois työläisten vaatimukset.

Niin Piers Plowmania, Chauceria, Langlandia kuin Margery Kempeäkin tutkinut Cole kirjoittaa otsikolla "Scribal Hermeneutics and the Genders of Social Organization in Piers Plowman". Hän osoittaa, että Langlandin poettiset pyrkimykset häivyttävät työn todellisuuden, mutta tämä nousee esiin, kun Langland yhdistää teologisen, kirjallisen, lainopillisen ja allegorisen esityksen.

Kirjatöitä

Viimeisen luvun kirjoittajat tarkastelevat keskiajan kirjallista, kirjurin ja kirjatyötä varsin erilaisista näkökulmista, vaikka käyttävät osin samoja lähteitä. Ohio State Universityn professori Ethan Knapp paneutuu aiheeseen artikkelissaan "Poetic Work and Scribal Labor in Hoccleve and Langland". Hän kuvaa kirjailijoiden yrityksiä tuottaa kirjoitustyöstä kielikuvia, jotka poikkeaisivat maataloustyön, kaupan, ja kirkollisen työn kuvauksista.

Tunnettu Caxton-tutkija William Kuskin University of Southern Mississippistä pohtii artikkelissaan "The Erasure of Labor: Hoccleve, Caxton, and Information Age" työn katoamista kirjan tekemistapojen muuttuessa. Hänen mielestään muutokset – keskiajan lopulla käsikirjoituksesta kirjapainotaitoon ja nykyaikana painetusta tekstistä elektroniseksi ja siten immateriaaliseksi – ovat rinnakkaisia. Postmarxilaisena Kuskin vaatii varsin vaikeaselkoisesti, että tuotantomuodon muutoksiin perustuvaa historian periodisointia olisi pohdittava uudelleen huomioiden tarkasti, miten teknologiset muutokset muokkaavat sosiaalisia suhteita, joissa työ ja pääoma tuottavat yksilön toimijuutta. Tässä ei siis ole niinkään kyse feodaalisen talouden muuttumisesta moderniksi kapitalismiksi ja edelleen jälkiteolliseksi informaatioajaksi kuin pääomasuhteiden jatkuvasta älyllisestä, aineellisesta ja symbolisesta muutoksesta.

* * *

The Middle Ages at Work -kokoelman kirjoittajat pyrkivät määrittelemään keskiaikaisen työn uudelleen, laajentamaan työn merkityksen myös maataloustyön ulkopuolelle käsittämään naisten työn, käsityöläisten, hengenmiesten ja lainsäätäjien työn sekä kirjoitustyön. Varsin kiintoisa on kysymys fyysisen työn korvautumisesta immateriaalisella työllä, minkä on ajateltu olevan vain meidän ajallemme ominaista. Kuitenkin jo keskiajalla kiisteltiin varsinkin hengellisestä työstä, saarnaamisesta, ripittämisestä, rukoilemisesta ja sakramenttien toimittamisesta, oliko se työtä lainkaan. Myös käsityön aineellisuus oli ongelma työtä koskevia lakeja säädettäessä. Entä työn tavoite, tarkoitus ja merkitys? Oliko se hengissä pysyminen vai varallisuuden haaliminen? Tätäkin pohdittiin kovasti.

Pelkästään nykyenglantia taitava lukija ei pysty täysin hyödyntämään kaikkia kokoelman artikkeleita alkukielisten lainausten takia. Kuitenkin keskienglantia taitamatonkin pystyy noukkimaan kultajyviä sieltä täältä. Ja se, joka vakavissaan tutkii keskiajan Englannin historiaa, hankkii varmasti tarvittavan kielitaidon.