Painavaa jälkeä

Anna Perälän typografinen atlas on merkittävä arkistotyö. Se kartoitta varhaisen fennican painohistoriaa ulottuen ensimmäisestä Suomessa ja suomalaisessa kirjapainossa painetusta teoksesta, Michael Wexioniuksen De prudentiasta (1642) Turun paloon (1827), jonka johdosta kirjapainotoiminta Suomessa laantui merkittävästi. Ulkopuolelle on jätetty muualla kuin Suomessa painettu aineisto. Työ on jatkoa Toini Melanderin tutkimuksille ja laajentaa tietojamme Suomen kirjapainohistoriasta.

Perälä, Anna: Suomen typografinen atlas/Finsk typografisk atlas/Typographischer Atlas Finnlands 1642-1827, osat I-II.. Helsingin yliopiston kirjasto, 2000. 1299 sivua. ISBN 951-45-9062-7.

Anna Perälän typografinen atlas on merkittävä arkistotyö. Se kartoitta varhaisen fennican painohistoriaa ulottuen ensimmäisestä Suomessa ja suomalaisessa kirjapainossa painetusta teoksesta, Michael Wexioniuksen De prudentiasta (1642) Turun paloon (1827), jonka johdosta kirjapainotoiminta Suomessa laantui merkittävästi. Ulkopuolelle on jätetty muualla kuin Suomessa painettu aineisto.

Työ on jatkoa Toini Melanderin tutkimuksille ja laajentaa tietojamme Suomen kirjapainohistoriasta. Se liittyy myös Suomen kansallisbibliografiahankkeeseen ja täydentää merkittävällä tavalla koko vanhinta kirjahistoriaamme.

Atlas käsittää viiden Suomessa toimineen kirjapainon – Turun akatemian, Gezeliuksen (myöhemmin Merckellin), Viipurin, Londicerin ja Iversenin kirjapainon – käyttämän koriste- ja kirjakeaineiston. Näytteet koostuvat parista tuhannesta kuvakkeesta, kirjakkeesta ja tekstiotteesta, sekä näiden muunnelmista. Näiden lisäksi kuvituksena on runsaasti näytteitä alkuperäisteoksista. Atlas onkin näin onnistunut visuaalinen näkemys varhaisesta suomalaisesta kirjapainotaidosta.

Näytekuva-aineisto on typografisen atlaksen ehdottomasti antoisin osa. Kuitenkin myös Perälän tiiviit historialliset katsaukset varhaisten kirjapainojen toimintaan sekä typografisen aineiston hankintaan antavat tärkeää taustatietoa niin atlaksen satunnaiselle lukijalle kuin sitä esimerkiksi painotuotteiden tunnistamiseen tai ajoittamiseen käyttävälle.

Ulkoasultaan kirja on harkitun tyylikäs. Aiheeseen sopivasti myös painojälki on erinomainen, vaikka voi kuvitella miten hankalaa on ollut saada monien painojen erilaatuiset näytteet eri ajoilta yhteensopivaan muotoon. Näytteiden painojälki ei ole myöskään liian siloiteltu, niin että lukijalle jäisi kuva hyvin yhtenäisestä tuotannosta. Alkuperäiskuvat digitoinut Kari Timonen on tehnyt loistavaa työtä.

Lisää Suomen typografisen atlaksen arvosteluja voi lukea seuraavien linkkien kautta. Graafisen suunnittelun ammattilainen Minna Laukkanen esittelee haltioituneena atlaksen typografista ulottuvuutta ("Keskeisiä sivullisia" Tieteessä tapahtuu 2000/8 http://www.tieteessatapahtuu.fi/008/laukkanen.htm). Päivi Hovi-Wasastjernan lyhyeen katsaukseen liittyy puolestaan näyte vinjettikuvasta ("Suururakka – Suomen typografinen atlas" Acatiimi 2000/9 http://www.acatiimi.fi/2000/9_00/9_00n.htm). Myös Helsingin yliopiston kirjaston sivuilta voi nähdä hiukan kirjan ulkoasua (http://www.lib.helsinki.fi/hyk/nyt/atlastiedote.html). Jorma Hinkka puolestaan valittelee kirjan keskittymistä kuvalliseen materiaaliin ja toivoisi lisää valaistusta nimenomaan kirjaimistoista typografisen tyylihistorian kannalta (gr2: Graafiset Neliöt http://www.gr2.fi/g2sivut/sanoja5.html; englanniksi Books from Finland 2000/4 http://www.gr2.fi/g2sivut/words5.html).

On vaikea kuvitella typografisen atlaksen kuluvan lukijoiden käsissä. Se ei yksinkertaisesti ole sellainen teos, joka kutsuisi lukemaan, onhan se jyhkeä 1300-sivuinen käsikirja. Teoksessa esitelty kirjakkeiden, vinjettien, kehysten ja muiden kuvakkeiden maailma kiinnostaa varmasti kuitenkin myös muita kuin vain asiantuntijoiden pienehköä piiriä. Erityisesti tietokoneistetun tekstin- ja kuvankäsittelyn laajenemisen myötä typografinen ajattelukin on yhä enemmän ulottunut graafisen alan ammattilaisten ulkopuolelle. Kun Perälän teoksen käy läpi, saa aivan toisenlaisen käsityksen siitä mitä on kaiken sen taustalla, kun tietokoneellaan valikoi kirjasinlajien ja fonttien välillä ja liittää kuvia ja koristeita tekstiinsä.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *