Kovat rasvat ovat edelleen terveydelle epäedullisia

Viime vuosina on ilmestynyt lukuisia ruokaa, ravitsemusta ja terveyttä käsitteleviä teoksia. Useissa kirjoissa on esitelty erilaisia vaihtoehtoisiksi luokiteltavia ruokavalioita, vannottu mahdollisimman aidon, perinteisen ja puhtaan ruoan nimeen ja samalla kyseenalaistettu niin sanottu virallinen totuus terveellisen ruokavalion rakentumisesta, kuten kovien rasvojen epäterveellisyydestä. Puskan uutuusteos Raha tai henki edustaa tähän nähden eräänlaista puolustuksen puheenvuoroa. Tämä on toki odotettavaakin, sillä lääketieteen ja kirurgian tohtori Puska on profiloitunut pitkän ja monipolvisen uransa aikana etenkin pehmeiden rasvojen puolestapuhujana.

Tähän työhön Puska lähti mukaan jo uransa alkumetreillä Pohjois-Karjala-projektin myötä. Kirjassaan Puska palaa useaan otteeseen muistelemaan projektia, sen taustoja ja merkityksiä. Vuonna 1972 alkaneen projektin taustalla oli havahtuminen työikäisten miesten korkeaan sydäntautikuolleisuuteen. Samoihin aikoihin havaittiin yhteys korkean kolesterolin ja sydäntautien välillä. Ravinnon kovan rasvan katsottiin nostavan ja pehmeän puolestaan laskevan kolesterolia. Näiden tutkimustulosten innoittamana projektissa lähdettiin kohentamaan itäsuomalaisten kansanterveyttä ennen kaikkea elintapoihin vaikuttamalla. Projektissa kampanjoitiin etenkin kovan rasvan ja suolan vähentämisen puolesta ja kannustettiin suosimaan terveydelle edullisia pehmeitä rasvoja.

Projektin ja sen jälkeen harjoitetun aktiivisen valistustyön myötä voin kulutus kääntyi laskuun ja vastaavasti pehmeiden rasvojen suosio kasvoi. Tämä alkoi heijastua myös toivotunlaisena muutoksena suomalaisten terveydentilassa: kolesterolitasot alkoivat laskea, sydän- ja verisuonisairaudet vähentyä ja suomalaisten terveys yleisesti ottaen kohentua. Puska arvioi, että tulokset selittyvät ennen kaikkea muuttuneilla elintavoilla, vaikka toki myös muilla tekijöillä, kuten kehittyneellä lääketieteellisellä osaamisellakin on oma roolinsa.

Myönteisestä ja toivotunlaisesta kehityksestä huolimatta rasvakeskustelun muoto on sittemmin hieman muuttunut. Etenkin voimistuneen karppauskeskustelun myötä on tutkimusnäyttöön vedoten alettu asettaa kyseenalaisiksi ajatukset kovien rasvojen haitallisuudesta. Puska puolustautuu esitettyä kritiikkiä vastaan muistuttamalla työn hyvistä tuloksista. Samalla hän huomauttaa, että kyse on yksittäisistä tutkimustuloksista. Laajan tutkimusnäytön perussanoma ei ole merkittävällä tavalla sitten 1970-luvun muuttunut. Toisaalta karppauskeskustelussa on jotain hyvääkin, sillä sen myötä on nostettu agendalle liiallisen sokerin käytön haitat, mikä on jäänyt helposti rasvakeskustelun varjoon.

Kuva: Valion voimainos 1920-luvulta.

Terveellisten valintojen on oltava helppoja

Kuten teoksen nimikin kertoo, kirjassa pohditaan myös terveyden edistämistyön ja taloudellisten intressien yhteensovittamisen haastetta. Kuluttajia on ohjattu terveellisten valintojen pariin valistuksen, monenlaisten rajoitusten ja verotuksen keinoin. Tämä ei ole ollut aina teollisuuden mieleen ja siksi monenlaista kädenvääntöä asiasta on ollut. Pohjois-Karjala-projektin aikoihin ajatukset voin epäterveellisyydestä herättivät vastustusta maatalouden ja meijeriteollisuuden piirissä. Maidosta maksettiin tuolloin tuottajille rasvaperustaisesti ja voi oli tärkeä meijeriteollisuuden tuote. Valistuksen pelättiin heikentävän voin menekkiä, mihin se johtikin.

Hiljalleen terveellisyys alettiin kuitenkin ymmärtää elintarviketeollisuuden piirissä myyntivaltiksi ja erilaisia terveydelle edullisempia tuotteita alkoi olla kaupoissa yhä enemmän saatavilla. Tämä puolestaan helpotti kuluttajien siirtymistä pehmeitä rasvoja sisältävien tuotteiden pariin. Intressien ei siten tarvitse olla aina eriäviä, vaan elintarviketeollisuuden kanssa voidaan tehdä myös hedelmällistä yhteistyötä. Puska katsookin, että juuri elintarviketeollisuuden kanssa tehty yhteistyö oli lopulta merkittävässä roolissa valistustyön onnistumisen kannalta. Hänen mukaansa terveelliset valinnat on tehtävä kuluttajille mahdollisimman helpoiksi. Terveellisiin elintapoihin johtavaa tietä voidaan avata myös lisäämällä liikuntamahdollisuuksia tai erilaisten rajoitusten kautta. Näin on kyetty menestyksekkäästi vähentämään esimerkiksi tupakointia ja altistumista passiiviselle tupakoinnille.

Kuva:Margariinimainos.

Tulevaisuuden haasteet

Tulevaisuuteen Puska suhtautuu pääosin myönteisesti: monilla mittareilla mitattuna suomalaisten terveys on mennyt parempaan suuntaan. Toisaalta samaan aikaan eteen on tullut monia uusia haasteita. Tällaisia ovat esimerkiksi lisääntynyt alkoholin kulutus, ylipaino, vähentynyt fyysinen aktiivisuus ja epäterveellinen napostelukulttuuri. Huolestuttava piirre on myös karppauskeskustelun myötä hienoiseen nousuun lähtenyt kolesterolitaso. Ongelmaksi on myös alkanut muodostua hyvä- ja huono-osaisuuden eriytyminen yhteiskuntaluokkien välillä, mitä myös rakenteet osaltaan tukevat. Monien työssäkäyvien liikuntaharrastuksia tuetaan liikuntaseteleillä, kun taas työttömille vastaavaa kannustinta ei ole tarjolla. Kahtiajakautuminen on erityisen ongelmallinen asia siksi, että eriytyminen alkaa usein jo lapsena. Tietty osa lapsista liikkuu ja harrastaa paljon vapaa-ajallaan, mutta toisessa ääripäässä fyysinen aktiivisuus on selkeästi laskenut.

Haasteita riittää myös globaalisti katsoen. Kun elintaso nousee, tuo se mukanaan elintapasairauksia ja ylipainoa, mitkä ovat nykyisin ongelmia myös kehittyvissä maissa. Vaikka elintason nousu tukee terveyttä, tukee se tätä vain tiettyyn pisteeseen saakka, minkä jälkeen tilanne tasaantuu tai heikkenee. Parempaan hyvinvointiin voitaisiin päästä maltillisella talouskasvulla.

Eräs viime aikoina yhä enemmän keskustelua herättänyt aihe koskee ruokavalintojen ympäristömerkityksiä. Puska sivuuttaa tämän kuitenkin varsin lyhyesti. Hän arvioi, että ravitsemussuositukset tulee laatia ravitsemuksellisin perustein eikä ympäristönäkökulmasta. Tämä näkökulma on ymmärrettävä. Jo nyt ravitsemussuositusten laatiminen on hyvin haasteellista, kun erilaisia näkemyksiä terveellisen ruokavalion koostumuksesta on paljon. Vielä haasteellisemmaksi tilanne muodostuu, jos suosituksissa aletaan huomioida myös ympäristönäkökulma. Terveellinen ruokavalio kun ei ole aina ympäristömyötäistä, eikä ympäristömyötäinen terveellistä. Toisaalta näkökulman sivuuttamisessakin on omat ongelmansa. Jos ympäristönäkökulmaa ei lainkaan huomioida, voi vaikeudeksi muodostua varsinkin pitkässä juoksussa myös kehittyneissä maissa terveellisenä pidetyn ruoan tuottamisen mahdollisuudet rajallisten luonnonvarojen puitteissa.

Pekka Puskan muistelmateos

Raha tai henki on eräänlainen muistelmateos Puskan pitkästä urasta ja sen aikana koetuista kommelluksista, sattumuksista ja kohtaamisista. Teosta voi lukea myös perinteisen terveysvalistuksen puolustuksen puheenvuorona, sillä siinä nostetaan esiin niitä hyviä asioita, joita valistustyöllä on saatu aikana ja puolustaudutaan sitä vastaan osoitettuun kritiikkiin.

Teoksessa nousee kiinnostavalla esiin, miten terveys, ravitsemus sekä terveysvalistuksen onnistumisen määrittely ovat hyvin monitulkintaisia asioita. Puskan näkemyksen mukaan suomalaisten terveydentila on yleisesti ottaen kohentunut, mikä näkyy muun muassa kohonneena elinikänä ja kuolleisuuden vähentymisenä sydän- ja verisuonitauteihin. Muun muassa näihin seikkoihin vedoten hän arvioi, että tehdyllä työllä on ollut merkitystä ja toimenpiteet ovat olleet perusteltuja.

Sen sijaan kriittisissä puheenvuoroissa nykytilannetta on tulkittu usein toisin. Kriitikot, jotka ovat usein samalla rasvateorian vastustajia, ovat tyypillisesti muistuttaneet esimerkiksi suomalaisten lisääntyvästä ylipainosta, yleistyvästä kakkostyypin diabeteksesta ja erilaisista allergioista, ja tämän perusteella päätelleet tehtyjen toimenpiteiden olleen vääränlaisia. Terveyden edistämistyö onkin ehkä juuri tästä syystä hyvin haasteellista ja varsin aaltoilevaa. Valistustyö ja keskustelu on helposti kapea-alaista ja keskittyy tiettyjen yksittäisten ongelmien ratkaisemiseen. Samalla se, millaisiin haasteisiin terveyden edistämistyössä erityisesti pyritään puuttumaan, vaihtelee ajassa ja paikassa.

Lyhyempi versio arvostelusta julkaistu Karjalainen-lehdessä 26.10.2014

 Kuva: Meijerijärjestöjen voipropagandaa 1958. Kuva Populaari sivustolta.