Antti Rautiainen (nimimerkki ”Veli Itäläinen”) on lähetellyt Venäjä-kolumneja Voima-lehden verkkoversioon jo usean vuoden ajan. Hänellä on myös kanttia kirjoittaa, koska on usein osallinen tapahtumiin: hän on ottanut aktiivisesti osaa kansanliikkeisiin Moskovassa ja ympäri Venäjää.

Kolumneista kootussa kirjassaan Planeetan suurin ja viilein, Tositarinoita Venäjältä Rautiainen katsoo kansalaisyhteiskuntaa kadun tasolta. Kolumnit ovat maksaneet Rautiaiselle Venäjän viisumin, jota ei enää uusittu keväällä 2012.

Sananvapaus on kapenemassa Putinin Venäjällä muutenkin. Tämä pantiin merkille esimerkiksi Pietarin Suomi-instituutissa järjestetyssä Yleisen lehtimiesliiton (=YLL) ”Sananvapaus Venäjällä”-seminaarissa ( huhtikuu 2012). Paikalla olleet venäläistoimittajat varoittivat, että tietty ”suojasää”-vaihe on Venäjän sisäpolitiikassa päättymässä. Esimerkiksi Nikolai Donskov, Pietarin Novaja Gazetan toimituksesta totesi:
”Suvaitsevaa suojasäätä kesti vain Duuman vaaleista joulukuusta 2011 presidentinvaaleihin maaliskuuhun 2012. Tuona ajanjaksona venäläinen kansalaisyhteiskunta näytti myös voimansa – turuilla ja toreilla. Nyt kontrolli kiristyy ja mielenosoittajia vangitaan yhä useammin”.

Kuriositeettina pieni anekdootti: Nikolai Donskov kertoi tilaisuudessa, että aina kun hän kohtaa kadulla jonkun kollegan tai tutun, ensi reaktio kuuluu: ”Mitä ihmettä, eivätkö ne ole vielä pidättäneet sinua?” Sananvapauden kapeneminen koskettaa suomalaisiakin. Luga-joella pidätettiin huhtikuussa ympäristötutkija Seppo Knuuttila.

Kadun tason näkökulma on sekä kolumneista kootun kirjan ansio että pieni heikkous. Lukijalle ei nimittäin aina selviä minkä asian tiimoilla milloinkin ollaan liikkeellä. Tekijä kertoo sellaisista tapahtumista ja mielenosoitusmuodoista, joista ei Suomessa tiedetä mitään tai hyvin vähän. Mukana ovat antifasistit ja jalkapallohuligaanit, ympäristöaktiivit ja tuotantolaitosten valtaajat. Myös seksuaalisia vähemmistöjä ja taidepiirien mielenilmaisuja tuodaan esiin kiitettävästi – kuten siinä sivussa kaikkia mahdollisia venäläisen nykyarjen erikoisuuksia. Juuri homoseksualismi, sen ”mainostaminen” on tullut uudelleen rikosoikeuden piiriin Venäjällä.

”Toisen Venäjän” siipien suojassa tapahtuvat mielenosoitukset keräävät joskus hetkessä paljon porukkaa, joka sitten hajoaa yhtä nopeasti. Mutta pienessä mittakaavassa ja pikkukaupungeissa voidaan joukkotoimilla asioihin vaikuttaakin. Vakaumuksellinen anarkisti Rautiainen toivoo voivansa muuttaa takaisin Venäjälle, saavansa vielä vuosiviisumin. Hän näkee yllättäen liikehdinnällä Venäjällä olevan jopa paremmat mahdollisuudet kuin Suomessa (?)