Sosiaalisuus Satamassa

Tapio Berghomin väitöskirjaa lukiessa nousee näin kesäkuumalla mieleen amerikkalaisen filosofi RORTYn teoria neroudesta. Rortyn mukaan ihminen on sosiaalinen eläin ja omien sekä yhteiskunnan antamien sosiaalisten verkostojen orja. Ainoa 'nerous' jota ihmisessä voi olla on se, että hän omalla toiminnallaan pystyy muuttamaan sosiaalisten verkkojen kutoutumisen. Eli luo uusia annalistisen historiakäsityksen mukaisia lyhytkestoisia rakenteita.

Bergholm, Tapio: Ammattiliiton nousu ja tuho : kuljetusalan ammattiyhdistystoiminta ja työmarkkinasuhteiden murros 1944-1949. Bibliotheca historica 19. Suomen Historiallinen Seura / Työministeriö, 1997. 420 sivua. ISBN 951-710-051-5.

Tapio Berghomin väitöskirjaa lukiessa nousee näin kesäkuumalla mieleen amerikkalaisen filosofi RORTYn teoria neroudesta. Rortyn mukaan ihminen on sosiaalinen eläin ja omien sekä yhteiskunnan antamien sosiaalisten verkostojen orja. Ainoa ’nerous’ jota ihmisessä voi olla on se, että hän omalla toiminnallaan pystyy muuttamaan sosiaalisten verkkojen kutoutumisen. Eli luo uusia annalistisen historiakäsityksen mukaisia lyhytkestoisia rakenteita.

Suomen Kuljetustyöntekijäin Liitto (SKL) nousi nopeasti toisen maailmansodan jälkeen jopa hallituspolitiikkaa horjuttavaksi järjestöksi. Jäsenmäärä kasvoi 1945 490 prosentilla yli kymmeneentuhanteen. Yhtä nopeasti se menetti merkityksensä ja jäsenistönsä. Kommunistisesta SKL:stä voiton vei sosialidemokraattinen Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto (AKT). Bergholm on aikaisemmin käsitellyt AKT:n historiaa mm. teoksessa ’Kovaa peliä kuljetusalalla’.

Ammattiyhdistysliikkeen historia on suurimmalta osaltaan työehtosopimusten ja liittorajojen selvittelyn historiaa. Sitä se oli 1940-luvulla ja sitä se on edelleen. 1945 automies Onni Rajala formuloi kysymyksen seuraavasti: "varmin hajoittamiskeino on se, että painostetaan automiehet liittymään liittoihin aina sen mukaisesti, minkä teollisuuden tai yrityksen palveluksessa hän kulloinkin sattuu olemaan." Ongelma oli SKL:n tai AKT:n kannalta sama ajasta riippumatta: esimerkiksi vielä 1970-luvulla Jyväskylän kirjaliittolaiset halusivat saada painojen autonkuljettajat omiksi jäsenikseen.

Wallersteinilaisittain ajatellen ay-liikkeen sisäinen erilaisuus ja hajanaisuus on hyvinkin tyypillistä: on porvariston (työnantajain) etu harjoittaa etnisöintiä. Wallersteininsa lukeneet tietävät, että etnisöinnillä W. tarkoittaa ihmisten jakamista erilaisiin ryhmiin ei rodun vaan taloudellisen palkitsemisen mukaan. Siis vanha kunnon ’hajoita ja hallitse’.

Kun ay-liikkeen kokonaiskuva tällä hetkellä on muodostettu voimakkaimpien (paperi- ja metalli-)liittojen vaiheiden mukaan, muiden liittojen tarkastelu tuo aina joitakin "yllätyksellisiä" piirteitä "kokonaiskuvaan". Esimerkkinä mainittakoon, että Helsingin poliisi hätisti 1947 tiehensä lakonmurtajiksi pyrkivät satamasta….

1940-luvulla Turun satamassa toimi nouseva demaripoliitikko Mauno Koivisto. Bergholm tuo hänen henkilökuvaansa mielenkiintoisen lisän.

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *