Stephen Hawking – Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin

Stephen William Hawking (1942-2018) onnistui luomaan maineikkaan uran fysiikassa ja kosmologiassa. Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin -teos jäi Hawkingin viimeiseksi. Sen koostivat hänen tutkijakollegansa ja perikuntansa Hawkingin arkistosta löytyneiden tekstien pohjalta. Hawking pyrkii teoksessaan vastaamaan kymmeneen suureen ihmiskuntaa askarruttaneeseen kysymykseen.

Hawking Stephen : Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin [Brief Answers to the Big Questions]. WSOY, 2019. 249 sivua. ISBN 978-951-0-43748-3.

Stephen William Hawking (1942-2018) oli brittiläinen teoreettinen fyysikko ja kosmologi, sekä lääketieteellinen poikkeus, joka sairasti varhaisesta iästä lähtien liikehermoja rappeuttavaa amyotrofinen lateraaliskleroosi – motoneuronisairautta (ALS). Hän sairasti tautia 55 vuotta, vaikka hänelle annettiin diagnoosin jälkeen vain kaksi vuotta elinaikaa. Huolimatta taudin rappeuttavasta luonteesta ja siitä, että hän kommunikoi pyörätuoliin liitetyn puhesyntetisaattorin avulla Hawking onnistui luomaan erittäin maineikkaan uran fysiikan ja kosmologian saralla.

Hänen uransa tunnetuimmat työnsä käsittelivät mustia aukkoja, teoreettista kosmologiaa ja kvanttigravitaatiota. Vuonna 1974 Hawking yhdisti kvanttifysiikan ja suhteellisuusteorian. Hän loi Hawkingin säteilynä tunnetun teorian, joka osoitti muun muassa, että mitä pienempi musta aukko on, sitä voimakkaampi se on. Urallaan Hawking sai useita palkintoja työstään. Vuonna 1981 hänelle myönnettiin fysiikan alojen Franklin-mitali ja vuonna 1988 Wolfin palkinto. Vuonna 2006 hän sai Lontoon Royal Societyn Copley-mitalin työstä tieteen hyväksi.

Hawking ei vain siis luonut tai ratkonut fysiikkaa ja kosmologiaa koskevia laskuja tai teoreemoja, vaan hän popularisoi alaansa kirjoittamalla useita teoksia. Hawkingin kenties kuuluisin teos on Ajan lyhyt historia (suomennettu 1988), joka on käännetty neljällekymmenelle kielelle. Ajan lyhyt historia käsittelee kosmologian eri aihealueita: alkuräjähdystä, mustia aukkoja ja supersäikeitä. Hawkingin muita, tieteen yleistajuistamiseen pyrkiviä teoksia ovat Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa (suomennettu 2001) ja tyttärensä Lucy Hawkingin kanssa yhteistyössä kirjoitettu Avain maailmankaikkeuteen (suomennettu 2005).

Stephen Hawking oli myös tunnettu populaarikulttuurissa. Hän esiintyi useissa televisiosarjoissa, esimerkiksi Star Trekissä, Simpsoneissa, Futuramassa ja Rillit huurussa -sarjassa.

 

Stephen Hawking kuoli 76-vuotiaana vuonna 2018, ja hänet haudattiin Westminster Abbeyn kappeliin lähelle Isaac Newtonia ja Charles Darwinia. Euroopan avaruusjärjestö ESA kunnioitti Hawkingia lähettämällä Hawkingin ääntä sisältäneen ääniviestin kohti lähintä mustaa aukkoa.

Lyhyet vastaukset suuriin kysymyksiin julkaistiin postuumista, ja se jäi Hawkingin viimeiseksi teokseksi. Teoksen koostivat hänen tutkijakollegansa ja perikuntansa Hawkingin arkistosta löytyneiden tekstien pohjalta.

Turun yliopiston avaruustähtitieteen emeritusprofessori ja Tuorlan observatorion entinen johtaja, Esko Valtaoja käy läpi Hawkingin uran ja elämänkulun teoksen esipuheessa. Valtaoja nostaa esille Hawkingin ajattelijana ja ansiokkaan uran tehneenä tiedemiehenä. Valtaoja nostaa esipuheessaan esille teoksessa esitettävien kysymysten tärkeyttä. Valtaojan mukaan Hawking

… muistuttaa meitä kyselemisen tärkeydestä, siitä kuinka välttämätöntä on vapauttaa mielikuvituksensa, yrittää ottaa selkoa asioista ja ymmärtää, mitä täällä todella on tekeillä (s. 16)”

Kaiken teoria elokuva perustuu Jane Hawkingin muistelmiin Travelling to Infinity: My Life with Stephen.

Teoksen alkusanat on kirjoittanut Stephen Hawkingia Kaiken teoria -elokuvassa näytellyt, ja Oscar-palkinnon roolistaan saanut Eddie Redmayne, joka puolestaan keskittyy kertomaan kohtaamisestaan Hawkingin kanssa tehdessään taustatyötä ja perehtyessään osaansa Stephen Hawkingina, kenties kaikkien aikojen kuuluisimpana ja suosituimpana kosmologina ja fyysikkona. Redmaynen alkusanat tuovat Hawkingin yksityishenkilönä lähemmäksi lukijaa.

California Institute of Technologyn teoreettisen fysiikan emeritusprofessori Kip S. Thornen kirjoittamassa johdannossa lukijaa autetaan ymmärtämään Stephen Hawkingin saavutuksia, mutta ennen kaikkea siinä kuvataan Stephen Hawkingia paitsi tiedemiehenä, myös Thornen pitkäaikaisena ystävänä ja innoittajana.

Suuret kysymykset, lyhyet vastaukset

Olemme lähellä joitain vastauksia, mutta emme ole vielä perillä (s. 33)

Hawking vastaa teoksessaan kymmeneen suureen kysymykseen, joihin tiede kaikilla eri aloilla on pyrkinyt vastaamaan kokonaisvaltaisesti, paikoin tyhjentävästi. Erityisesti teoksen ensimmäinen muista kysymyksistä poikkeava kysymys jumalan olemassaolosta, on riippuvainen kunkin keskustelijan arvo- ja moraalikäsityksistä ja maailmankuvasta. Se esiintyy teoksessa muiden, ihmiskunnan nykyisyyttä ja tulevaisuutta, maailmankaikkeuden olemassaoloa, gravitaatioteoriaa ja suhteellisuusteoriaa käsittelevien aiheiden ohella siksi, että uskonto oli Stephen Hawkingin mukaan varhainen yritys vastata ja selittää meitä ympäröivän todellisuuden arvoituksia. Uskonnon merkitys on kiistaton tieteen ja ihmiskunnan tieteellistymisen ja teknisen osaamisen kehittymisen kannalta.

Teoksessa esitetyt kysymykset ovat  

1.     Onko Jumala olemassa?

2.     Kuinka kaikki alkoi?

3.     Onko muualla maailmankaikkeudessa älyllistä elämää?

4.     Pystymmekö ennustamaan tulevaisuutta?

5.     Mitä on mustan aukon sisällä?

6.     Onko aikamatkustus mahdollista?

7.     Selviydymmekö hengissä maapallolla?

8.     Pitäisikö meidän asuttaa avaruus?

9.     Päihittääkö tekoäly meidät?

10.  Miten muovaamme tulevaisuutta?

 

Kuten professori Kip S. Thorne kirjoittaa johdannossaan, erityisesti kysymykset 2, 3 ja 4 liittyvät suoraan joko Stephen Hawkingin tutkimusintresseihin tai tieteenalan perimmäisiin kysymyksiin. Tämä näkyy vastauksissa runsaine esimerkkeineen kosmologiasta ja fysiikasta. Teoksessa esitetään teoreettisen fysiikan monia kiinnostavia ulottuvuuksia ja teoreemoja, mutta teoreettisen filosofian esimerkit ja tavallisetkin matemaattiset laskukaavat jäivät minulta matemaattisen hahmottelukyvyn puuttuessa ymmärtämättä.

Vastaukset kuuteen viimeiseen kysymykseen pohjautuvat nekin tieteelliseen perusteluun, mutta näissä kysymyksissä läsnä ovat kirjoittajan omat henkilökohtaiset näkemykset esimerkiksi ihmiskunnan olemassaolon edellytyksistä, ihmisten vastuunjaosta sekä ihmiskunnan tulevaisuudesta, joka näyttäytyy Hawkingin silmissä jokseenkin synkältä ja deterministiseltä. Determinismiä on havaittavissa etenkin silloin, kun Hawking kirjoittaa vastauksensa kysymykseen ”Selviydymmekö hengissä maapallolla?”. Vastauksessaan Hawking kiteyttää olemassaolomme ja selviytymisemme edellytykset, jotka ovat sidonnaisia ihmiskunnan kehityksen kanssa:

– tavallaan ihmislajin pitäisi kehittää henkisiä ja fyysisiä ominaisuuksiaan, jos se aikoo selvitä yhä monimutkaisemmaksi käyvässä ympäröivässä maailmassa ja vastata uusiin haasteisiin, kuten avaruusmatkailuun. S. 181

Yllä olevassa lainauksessa Hawking viittaa vastaukseensa, joka koskee kysymystä ”Pitäisikö meidän asuttaa avaruus?”. Käy ilmi, että Hawkingin kanssa voi olla myös eri mieltä. Hawkingin optimismi korostuu hänen kirjoittaessaan, että ihmislajin ja ihmiskunnan kannalta tärkeää olisi kehittää teknologista osaamistamme niin, että jonain päivänä levittäydymme avaruuteen. Kehittyminen kuuluu olennaisesti myös vastaukseen, joka koskee teoksen viimeistä kysymystä ”Miten muovaamme tulevaisuutta?”.

Taiteilijan näkemys mustasta aukosta. (NASA/JPL-Caltech, Wikimedia Commons)

Vastaukset kymmeneen suureen kysymykseen sisältävät ehjän kokonaisuuden humanismia ja akateemista pohdintaa maailmankaikkeudesta ja olemassaolosta sekä olemassaolon puolesta puhumista. Ne sisältävät samanaikaisesti sekä optimistisia että pessimistisiä ajatuksia ihmislajin menneisyydestä, nykyisyydestä ja tulevaisuudesta. Ihmisten toimintaan liittyvät kritiikki on oikeutettua, ja Hawking muistuttaa meitä siitä, että olemme viisas eläinlaji, joka kykenee sopeutumaan ja oppimaan virheistämme mikäli vain annamme itsellemme mahdollisuuden. Vastaukset sisältävät myös sopivassa määrin helposti sisäistettäviä filosofisia pohdintoja, mutta Hawkingin tyylille uskollisesti – humoristisesti ja kansantajuisesti. Stephen Hawkingin tytär Lucy Hawkingin toteaa jälkisanoissaan, että olisipa isä nähnyt valmiin teoksen, jotta hän olisi uskonut saaneensa jotain aikaiseksi. Stephen Hawking on todella saanut jotain aikaiseksi, ja tämä teos on erinomainen lisä hänen tieteen yleistajuistamiseen.

Täytyy kuitenkin huomauttaa, ettei yhteenkään suurista kysymyksistä ole edelleenkään tyhjentävästi vastattu, sillä vastaukset todellakin pohjautuvat joko Hawkingin omaan maailmakuvaan, tai tieteellisiin teorioihin. Voimme siis edelleen kiistellä jumalan olemassaolosta.

Muutama lainaus teoksesta, jotka nostavat esille teoksen kysymysten ja niiden vastausten tärkeyden:

Olkaamme rohkeita, olkaamme uteliaita, olkaamme määrätietoisia, voittakaamme kaikki esteet. Se on mahdollista. (s. 50)

Pienet vihreät miehet kelpaisivat yhtä lailla. Itse asiassa ne voisivat kelvata jopa paremmin. Ihmislajilla ei ole kovin kummoisia ansioita älykkäästä käyttäytymisestä. (s. 83)

Ihminen kysyi tietokoneelta: Onko jumala olemassa?

Tietokone vastasi: Nyt on, ja sulatti piuhan pysyvästi kiinni (s. 213)

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *