Suomalaisen faleristiikan merkkiteoksia

Suomen harvalukuinen kunniamerkkikirjallisuus on täydentynyt erinomaisesti tohtori Antti Matikkalan kahdella laajalla tutkimuksella. Matikkalan kuratoima Suomen Ritarikunnat 100 vuotta -näyttely on esillä Kansallisarkistossa 20.12.2019 saakka.

Matikkala, Antti: Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Julkaisija: Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Edita, Helsinki, 2014. 563 sivua. ISBN 978-951-37-7005-1.

Matikkala, Antti: Kunnian ruletti. Korkeimmat ulkomaalaisille 1941-1944 annetut suomalaiset kunniamerkit. Suomalaisen Kirjallisuuden seura, Helsinki, 2017. 584 sivua. ISBN 978-952-222-847-5.

 

Suomalaista kunniamerkkitutkimusta eli faleristiikkaa vakavasti harrastavia henkilöitä ei ole montaa, eikä aiheesta näin ollen ole julkaistu myöskään kirjallisuutta kovin paljon. Sen sijaan kiinnostus kunnia- ja ansiomerkkejä kohtaan on melko laajaa, siitäkin päätellen miten tarkkaan itsenäisyyspäivänä ja puolustusvoimien lippujuhlapäivänä myönnettyjen kunniamerkkien luetteloita seurataan.

Suomen kolmesta virallisesta ritarikunnista vanhin eli Vapaudenristin ritarikunta, sai oman historiansa jo 1997 (uudistettu laitos 2014). Sen sijaan Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnasta ja Suomen Leijonan ritarikunnasta ei ole aiemmin ilmestynyt vastaavia tutkimuksia. Tosin Fabian Wreden klassikoksi muodostunut Finlands utmärkelsetecken vuodelta 1946 sisältää tietoja näistäkin ritarikunnista.

Sotateollisuusmitaliksi kutsutun Vapaudenristin ansiomitalin jakotilaisuus Tampellan ammustehtaan
työläisille 25.9.1942. SA-kuva.

Suomen itsenäisyyden 100-vuotisen juhlinnan yhteyteen ilmestyi vuonna 2017 tohtori Antti Matikkalan kirjoittama yli 500-sivuinen ja isoformaattinen tutkimus Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Sitä voidaan pitää ritarikuntien virallisena historiana, sillä sen julkaisija on nimenomaan ritarikunnat.

Matikkalan tutkimus pohjautuu merkittävältä osaltaan ritarikuntien arkistoon, jonka asiakirjat eivät tosin ole salaisia, mutta ovat silti ”ei-julkisia”. Tämä tarkoittaa, että ne eivät yleensä ole tutkijoiden tai muiden kiinnostuneiden käytettävissä.

Suomen Valkoisen Ruusun hopeisella ansiomerkillä 1928 palkittu emäntä Anna Sohlo (Kuva Kansallisarkiston näyttelystä)

Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunta (SVR) perustettiin 28.1.1919. Aluksi sen kunniamerkistä käytettiin nimeä ”Suomen Ruusun Kunniakunnan arvoviitta” (sivu 21). Suomen Leijonan ritarikunnan (SL) perustaminen tapahtui vasta jatkosodan aikana vuonna 1942. Pitkittynyt sota oli tuonut mukanaan tarpeen ”dekoroida” suurempaa henkilömäärää, kuin mitä oli mielekästä SVR:n puitteissa.

Matikkala käsittelee seikkaperäisesti kunniamerkkien suunnittelua, valmistusta, myöntämistä sekä kantamista. Faktapitoisen tekstin lomaan on sijoitettu myös monenlaisia anekdootteja (esimerkiksi sivu 72). Tarkka lähdeviitteiden käyttö helpottaa lukijaa löytämään tarvittaessa lisätietoja jostain häntä kiinnostavasta seikasta.

Tekstiosuutta täydentävät erilaiset luettelot, joista varsin hyödyllinen on faleristiikkaan liittyvä terminologia. Runsas kuvitus on huolella valittu ja kuvatekstit ovat informatiivisia.

Kunniamerkkejä ulkomaalaisille

Ottaen huomioon edellä esitellyn teoksen laajuuden, on hämmästyttävää, että Antti Matikkala samana vuonna julkaisi myös toisen massiivisen kunniamerkkikirjan, liki 600-sivuisen teoksen Kunnian ruletti. Korkeimmat ulkomaalaisille 1941-1944 annetut suomalaiset kunniamerkit. Teos käsittelee vuosina 1941-1944 300:lle ulkomaan kansalaiselle myönnettyjä Suomen korkeimpia kunniamerkkejä. Tämä 17:ää kansallisuutta edustanut joukko ulottui SS-valtakunnanjohtaja Heinrich Himmleristä Japanin keisari Hirohitoon ja Romanian valtionjohtaja Ion Antonescuun. Matikkala selvittää jatkosodan aikana myönnetyt korkeimmat kunniamerkit, myöntöjen perustelut sekä moninaiset pohdinnat, joita käytiin muun muassa vastavuoroisuuden periaatteesta.

Saksan johtajista Vapaudenristin suurristin saivat mm. SS:n johtaja Heinrich Himmler , sotamarsalkka Wilhelm Keitel ja suuramiraali Karl Dönitz. Suomen Valkoisen Ruusun ritarikunnan kunniamerkin saivat sotamarsalkka Hermann Göring ja ulkoministeri Joachim von Ribbentrop.  Kuvassa vasemmalta Keitel, Göring, Dönitz, Himmler ja Martin Bormann.

Sotilasperinteen Seura valitsi Antti Matikkalan tutkimukset vuoden 2017 sotilasperinneteoksi. Ne ovatkin yhdessä Wreden kirjan ja Vapaudenristin ritarikunnan historian kanssa Suomen faleristiikan merkkiteoksia.

Matikkalan kuratoima Suomen Ritarikunnat 100-vuotta -näyttely on esillä Kansallisarkistossa 4.12.2018–20.12.2019.

 

 

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *