Suomalaisista innovaatioista selkeästi ja kiinnostavasti

”Suomalaisia innovaatioita” käsittelee ja avaa innovaation käsitettä ymmärrettävällä tavalla ja tarjoaa lukijalleen uuden tulokulman lähimenneisyyden tarkasteluun. Kirjaan valikoidut 150 esimerkkiä kertovat suomalaisen yhteiskunnan, yrityksen ja yksilön kekseliäisyydestä ja kyvystä kehittää omaa työtään ja ympäröivää yhteiskuntaa. Monet esimerkeistä ovat niin arkipäiväisiä, että nykyihmisen on vaikea ajatella kuinka vallankumouksellisia ne ovat omana aikanaan olleet ja minkälaisia kilpailuetuja yritykselle tai ajansäästöä kuluttajalle ne ovat voineet tarjota.   

Oksanen, Juha; Pesonen, Pekka; Rilla, Nina; Saarinen, Jani: Suomalaisia innovaatioita. Suomi-konepistoolista Habbo hotelliin. Gummerus, 2011. 175 sivua. ISBN 978-951-20-8368-8.

Näinhän se olikin…

”Suomalaisia innovaatioita” on myös katsaus suomalaiseen yhteiskunta-, talous- ja teollisuushistoriaan. Esimerkki-innovaatioiden lisäksi kirja tarjoaa nopeat katsaukset jokaisen vuosikymmenen historiaan.  Ammattihistorioitsijalle kirja tuskin tarjoaa montaakaan ahaa-elämystä mutta jo normaalin sanomalehdenlukijan olettaisi mutisevan montaa kertaa tyytyväisenä että ”noinhan se menikin, nyt minä taas muistan…”.

Lyhyen ja eittämättä miellyttävän helppolukuisen tekstin lyhyen mitan vuoksi on ehkä jouduttu vetämään niin sanotusti mutkia suoriksi. Pari kertaa tarkkaavainen lukija joutuu miettimään oliko asia juuri näin. Vuoden 1952 Helsingin kesäolympialaiset kohensivat eittämättä suomalaista kollektiivista itsetuntoa, mutta voiko perustellusti sanoa, että hyvin järjestetyt olympialaiset vahvistivat Suomen poliittista asemaa idän ja lännen sillanrakentajana?

Innovaatiot esitellään vuosikymmenittäin ja jokainen vuosi kerrallaan. Vuosiluvut ovat selkeästi näkyvissä ja lukija pystyy helposti hakemaan tietoa. ”Rapalat ja hetekat” löytyvät kätevästi 1930-luvulta, ”tolut ja tetanukset” 1950-luvulta.

Tyylikästä, selkeää ja elämänmakuista

Kirjan kieli on helppolukuista ja miellyttävää. Mainio kieliasu yhdessä onnistuneen taiton ja runsaan kuvituksen kanssa tekevät lukukokemuksesta nautittavan. Lyhyitä pätkiä yksittäisistä innovaatioista, jostain tietystä kymmenluvusta tai aikakaudesta on helppo lukea esimerkiksi sängyssä ennen nukkumaanmenoa, vaikka sattuisi olemaan anttirokkamaista pikaunista rotua.

Kirjoittajien ratkaisu ottaa mukaan myös innovaatioita, jotka eivät ole kestäneet ajan hammasta, lisää kirjan tyylikkyyttä, uskottavuutta ja elämänmakuisuutta. Joskus innovaatiot ovat olleet edellä aikaansa eikä niille ole syntynyt kysyntälähtöisiä markkinoita. Joskus kotimainen tuote on jäänyt kansainvälisen kilpailun hautaamaksi, kuten kävi turkulaiselle Kullervo-traktorille. Joskus ne ovat olleet suorastaan myrkyllisiä: DDT:n todettiin tehokkaaksi hyönteisten torjunnassa mutta sen haittavaikutukset todettiin vasta vuosikymmeniä myöhemmin. Kun DDT:n käyttö myöhemmin kiellettiin lailla jouduttiin Vihtavuori  OY:n epäilemättä tehokas Täystuho-hyönteismyrkky vetämään markkinoilta.

Naiset ja lapset vahvemmin esille

Kirjassa ei väitetä, että se olisi kattava katsaus suomalaisesta innovaatiokirjosta. Johdanto-luvussa todetaan, että ”Suureksi osaksi tiedot esiteltävistä innovaatioista perustuvat VTT:llä ylläpidettävään tietokantaan suomalaisista innovaatioista (SFINNO).” Monia loistavia innovaatioita on varmasti jäänyt mainitsematta erilaisten rajausten ja kriteereiden vuoksi. Kiinnostavuus on ollut johdanto-luvun mukaan päällimmäinen rajausperuste. Ehkä näistä rajauksia olisi voinut esitellä tarkemmin kirjan alussa?

Itse ulkomailla kauan asuneen tulee (ehkä idealistisestikin) ajatelleeksi, että lapsia koskevat innovaatiot ovat jotain erityisen suomalaista. Keski-Euroopassa lapset valitettavan nopeasti joutuvat elämään aikuisten maailmassa, aikuisten infrastruktuureissa ja aikuisten ehdoilla. Siksi esimerkiksi rovaniemeläisen Lappset-yrityksen lasten tarpeita, turvallisuutta ja ergonomiaa silmälläpitäen suunnittelemien  leikkipaikkojen ja –kenttien mukanaolo olisi hyvin ollut perusteltua.

Toinen usein maailmalla esille tuleva suomalainen käyntikortti, sukupuolten välinen tasa-arvo, olisi ansainnut tulla näkyvimmin esitellyksi. Vuoden 1906 eduskuntauudistus ja naisten äänioikeus ei mahdu mukaan kirjan aikarajauksen vuoksi. Joku toinen suomalaisen naisen oikeuksia – esimerkiksi taloudellinen itsenäisyys, ts. oikeus omaan palkkaan ja pankkitiliin – esittelevä yhteiskunnallinen uudistus olisi ollut arvokas lisä teoksen innovaatiospektrin täydentämiseksi. Ilman tällaisia nykyään itsestään selviltä tuntuvia asioita suomalaisen naisen vahva rooli yhteiskunnassamme olisi ollut aivan toisenlainen. Neuvola-järjestelmä vuodelta 1926, äitiysavustuspakkaus vuodelta 1937 ja maksuton kouluruokailu vuodelta 1943 tulevat ansiokkaasti mainituiksi ja ansaitsevat eittämättä paikkansa kirjan sivuilla.

Erilainen tulokulma

”Suomalaisia innovaatioita” on mielenkiintoinen ja ansiokas katsaus suomalaisen kekseliäisyyden ja yrittäjyyden historiaan. Kirja tarjoaa perinteisistä historiakirjoista tai yrityshistorioista erottuvan näkökulman menneisyytemme tarkasteluun ja onnistuu valottamaan maamme itsenäisyyden aikaa innovaatiot lähtökohtanaan. Lähdeviitteet jokaisen innovaatioesittelyn perässä ja kirjallisuusluettelo avaavat ovia innokkaimmille lukijoille lisätiedon lähteille. Tyylikkyys ja helppolukuisuus tekevät teoksesta helposti lähestyttävän ja toivottavasti se saakin ansaitsemansa paikan isänmaastaan ja innovaatioistaan syystäkin ylpeiden suomalaisten kirjahyllyssä.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *