Suomen maatalous – miten tähän on tultu?

Viime päivien uutisista olemme kuulleet, kuinka EU:n säännökset uhkaavat maatalouden harjoittamista pohjoisissa olosuhteissa. Maataloustuottajien huoli ammattinsa tulevaisuudesta kasvaa. Suomessa on harjoitettu maataloutta kuitenkin jo yli 4000 vuotta, joten kovin nopeasti ei EU varmaankaan pysty suomalaista maataloutta alas ajamaan. Suomen maatalouden historian ensimmäinen osa luotaa maatalouden kehitystä esihistorialliselta ajalta 1870-luvulle.

Rasila Viljo, Jutikkala Eino, Mäkelä-Alitalo Anneli (toim.): Suomen maatalouden historia I. Perinteisen maatalouden aika. Esihistoriasta 1870-luvulle. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2003. 646 sivua. ISBN 951-746-481-9.

Viime päivien uutisista olemme kuulleet, kuinka EU:n säännökset uhkaavat maatalouden harjoittamista pohjoisissa olosuhteissa. Maataloustuottajien huoli ammattinsa tulevaisuudesta kasvaa. Suomessa on harjoitettu maataloutta kuitenkin jo yli 4000 vuotta, joten kovin nopeasti ei EU varmaankaan pysty suomalaista maataloutta alas ajamaan.

Suomen maatalouden historian ensimmäinen osa luotaa maatalouden kehitystä esihistorialliselta ajalta 1870-luvulle. Teos on laaja, reilusti yli 600-sivuinen järkäle. Lisää maataloushistoriaa on luvassa vielä kahden osan verran. Ajatus maataloushistorian kirjoittamiseen on tullut muissa Pohjoismaissa käynnissä olevista vastaavista projekteista. Ensimmäisessä osassa on 18 kirjoittajaa ja kolme toimittajaa: Anneli Mäkelä-Alitalo, Eino Jutikkala ja Viljo Rasila, joka on myös kirjasarjan päätoimittaja.

Teos on sekä ajallisesti että temaattisesti laaja; esihistoriallisesta maanviljelyksestä koneistuvaan maatalouteen sekä talonpoikaispurjehduksesta poronhoitoon. Ratkaisu on epäilemättä suuren yleisön kannalta hyvä, mutta kirjaa vaivaa lievä sillisalaattimaisuus sekä lukuisat päällekkäisyydet. Esimerkiksi torppareista ja kaskiviljelystä on kirjoitettu useissa eri artikkeleissa.

Pääosa kirjan artikkeleista vastaa tämän päivän historiantutkimuksen vaatimuksia. Parhaimmillaan ne ovat analyyttisiä, vertailevia ja kriittisiä kirjoituksia. Mielestäni kirjan artikkeleista kärkeen yltävät Eljas Orrmanin artikkeli Keskiajan maatalous, jossa tehdään erinomaista vertailua muihin Pohjoismaihin sekä Jorma Wilmin Palkolliset ja tilaton väestö, missä kiinnitetään huomiota siihen, että maaseudun väestöstä suurin osa oli todellisuudessa tilatonta väestöä. Pohjoisen näkökulman kirjaan antaa J. Juhani Kortesalmen artikkeli Poronhoito. Siinä hahmotetaan poronhoidon historiaa poikkeuksellisesti 1200-luvulta aina nykypäivään asti. Ilmeisesti teossarjan muissa osissa aiheeseen ei enää palata.

Huonoimmillaan artikkeleissa lähinnä kirjoitetaan lähteitä auki, tyytymättä sen kummemmin analysoimaan tai tekemään päätelmiä. Mielestäni erikoinen ratkaisu ammattitutkijoilta. Lukijan kannalta tällaiset kirjoitukset ovat puuduttavia lukukokemuksia. Vilahtaapa tekstissä myös käsite Ruotsi-Suomi, jonka olin luullut jääneen jo aika päiviä sitten historian havinaan.

Itse maataloutta tutkivana odotin kirjaa suurella mielenkiinnolla, mutta kuten usein käy, odotukset eivät täysin vastaa todellisuutta. Koska kirja on selvästi tehty laajalle lukijakunnalle, niin tutkija ei saa kirjasta kovinkaan paljoa irti. Kaikki kirjoittajat ovat tehneet aiheistaan jo aikaisemmin tutkimuksia, joten mitään uutta Suomen maatalouden historia I ei tarjoa. Artikkeleista puuttuvat lisäksi lähdeviitteet, eivätkä kirjallisuusluettelotkaan ole kovin laajoja.

Kirjan ulkoasu on tyylikäs. Taitto on muuten onnistunut, mutta kuvituksen suhteen olisi toivomisen varaa. Pienet ja suttuiset kuvat poikkeavat jyrkästi kirjan muusta tyylistä. Kuvat eivät tietenkään sinänsä vaikuta lukemiseen, mutta ratkaisu on kuitenkin harmittava.

Kaiken kaikkiaan Suomen maatalouden historian ensimmäinen osa tarjoaa tukevan lukupaketin alan harrastajille. Kirjaan on saatu pakattua todella paljon tietoa maatalouden eri aloilta. Kirjasarja tulee varmasti muodostamaan perusteoksen, jonka avulla on mahdollista muodostaa hyvä kokonaisnäkemys maatalouden kehityskulusta Suomessa.

Kirjoittajat: Matti Huurre, Eljas Orrman, Ilkka Nummela, Jorma Wilmi, Anneli Mäkelä-Alitalo, Eino Jutikkala, Anna-Maria Vilkuna, Kimmo Katajala, Juhani Saarenheimo, Viljo Rasila, Jari Niemelä, Ilkka Teerijoki, Teppo Korhonen, Jyrki Paaskoski, Elina Waris, Yrjö Kaukiainen, J. Juhani Kortesalmi ja Ismo Björn.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *