Tiedontulvaa tosi tarpeeseen

Milloin oli pitkien puukkojen yö? Koska Pietari Wald kuoli? Mikä oli läskikapina? Kuka oli von Döbeln?

Kaisu-Maija Nenonen - Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja. WSOY, 1998. 1168 sivua. ISBN 951-0-22044-2.

Milloin oli pitkien puukkojen yö? Koska Pietari Wald kuoli? Mikä oli läskikapina? Kuka oli von Döbeln? Minä vuonna Turun torilla otettiin käyttöön kappamitta? Onko Kempele aina ollut itsenäinen seurakunta? Keitä olivatkaan Flemingit? Kuka nimitti maaherrat? Missä Mannerheim oli syntynyt? Minkä näköinen on Mikael Agricola? Mikä (ihme) on haaksikunta?

Näitä kysymyksiä ei ole poimittu historian harrastajien tietokilpailusta vaan suoraan paikallisen maakunta-arkiston asiakaspalvelun arkipäivästä eli tieto- ja tutkijapalvelutiskiltä. Asiakirjatilauksien toimittamisen lomassa virkailija vastailee tiedusteluihin, jotka koskevat historiallisen ja inhimillisen elämän koko kirjoa. Kysymyksiä putoilee siihen tahtiin, että tottumattoman on vaikea pysyä perässä. Vuosiluvut ja aikakaudet vilahtelevat, käsitteet ja termit sinkoilevat. Asiakas odottaa vastausta …

Mutta onneksi on WSOY, joka tänä vuonna on julkaissut kätevänkokoisen ja helppokäyttöisen, ensimmäisen kokonaan suomalaisen historian suursanakirjan. Tehokkaalle historian perusfaktat sisältävälle käsikirjalle on totisesti kysyntää useallakin taholla. Teos sisältää lyhyitä, tiiviitä tietosanakirjamaisia artikkeleita ja hyvin valittuja kuvia. Mukana on Suomen ja maailmanhistoriaa esihistoriasta atomiaikaan. Painopiste on selvästi poliittisessa, sosiaali-, talous- ja kulttuurihistoriassa. Teksti on lyhyttä, tiivistettyä tietoa ajanmäärityksineen. Hakusanoja kaikkiaan yli 10 000 kappaletta.

Nenosen – Teerijoen kirjoittamaan ja valikoimaan Historian suursanakirjaan on pyritty kokoamaan selkeät perusasiat seuraavista teemoista: historialliset tapahtumat ja ilmiöt, instituutiot, historia-alan terminologia, keskeiset henkilöt, historian tutkijat ja tutkimussuunnat historiankirjoituksen historiaa unohtamatta. Suomen historian käsittelylle on varattu likimain yhtä suuri sivumäärä kuin yleisen historian osuudellekin eli näkökulma painottuu selkeästi kotimaamme historian ja historiankirjoituksen perusteisiin. Ja hyvä niin.

Teoksen lehdillä esiintyy urheilijoita, taiteilijoita, poliitikkoja, tiedemiehiä ja ilahduttavasti myös useita arkistomiehiä. Kotimaan historiallisten paikkojen ja paikannimien joukosta löytyvät perusfaktat niin Malmin lentoasemasta kuin suomalaisista kunnista ja seurakunnista (myös ruotsinkieliset nimet mainitaan!) perustamisvuosineen. Lisäksi kuntatietoihin on liitetty väkilukusarjoja ja mainittu alueen tärkeimpiä historiallisia nähtävyyksiä. Hallintohistorian faktojen tiivistelmiä edustavat mm. tiedot Suomen lääneistä ja niiden muutoksista sekä eri maiden hallitsijoiden nimet aikamääreineen. Arkistoihmistä miellyttää erityisesti Suomen historian keskeisten asiakirjasarjojen esittely – mm. läänintilit saavat ansaitsemaansa huomiota. Myös tärkeimmät säädökset viitetietoineen esitellään.

Työkaluna teos lunastanee nopeasti paikkansa opettajien, toimittajien, sukututkijoiden ja historianharrastajien kirjahyllyissä sekä ennenkaikkea laadukkaissa käsikirjastoissa ja arkistojen tietopalvelupisteissä. Pätevät historian hakuteokset ovat suomalaisten arkistojen sujuvan asiakaspalvelun peruspilareita. Ne säästävät sekä asiakkaiden että henkilökunnan aikaa varsinaiseen asiakirjalähteistä tehtävään tutkimus- ja selvitystyöhön. Kokoonsa nähden todella tiivis ja tehokas historian selviytymispakkaus. PS. Kirjan suositushinta 357,00 mk.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *