”Tuhmat tytöt” – joilla tarkoitan tässä poikkeavan avoimesti seksuaaliasioista kirjoittavia naisia – ovat ymmärrettävistä uteliaisuussyistä aina kiinnostaneet myös mieslukijoita, itseään paljastellessaan. Silloin tällöin joku meistä miehistä löytää heidän kauttaan myös feminismin klassikot, Kultaisen muistikirjan, Toisen sukupuolen, Vakoilijan rakkauden talossa.

Anna Kontulan Tästä äiti varoitti on pamflettiklassikko jo syntyessään, eräänlainen uusfeministin uskontunnustus. Kontula on omalla tutkivalla tavallaan oivallinen tekstinkäyttäjä, jonka tieteellisessäkin sanomassa on lisäannos kunnon kaunokirjallisuutta. Liikutaan lähellä analyyttistä Anais Niniä, ilman muuta. Saapa nähdä millaisia Kontula-päiväkirjoja on vielä odotettavissa?

Kysymys on paljolti siitä rehellisestä, itseä sisältä ja syrjästä katsovasta tavasta, jolla Punaisen eksoduksen tekijä pistää kirjoittajaminänsä peliin. Tätä tyyliä ei moni tutkija hallitse! Pitää silti muistaa, että Tästä äiti varoitti on ensinnäkin nimenomaan feministinen julistuskirja ja pamfletti, jossa on kauttaaltaan selkeä sanoma – ja toiseksi: minäkertoja on yhdistelmä monia eri naisia, joita yhdistää vain lähinnä uusfeminismi. Uusfeminismillä tarkoitan ”polkkatukkaisen ja ontolla bassolla tai kirkumalla julistavan militanttifeminismin” kyseenalaistamista ja uuden iloisen seksuaalisuuden esiinmarssia.

Toisaalta, Kontulan pamfletti ei ole lainkaan mikään seksin ylistys- tai ilokirja! Moninaisten naisten äänet puhuvat riistettyjen ja raiskattujen kieltä, ja näiden päähän potkittujen tulkiksi Tästä äiti varoitti nousee. Mutta pamfletin naiset eivät jää ojan pohjalle makaamaan, vaan nousevat sieltä analysoimaan, syyttämään, taistelemaan. Tässä näkyy tekijän maailmankuva, osallistuminen, yhteiskunnallisuus, kenties unohduksiin vaipunut vasemmistolaisuuskin?

Vaikka Tästä äiti varoitti -kirjan nimi ei ole mielestäni ihan onnistunut, se pitäisi puoliväkisin työntää jokaisen mieslukijan…, ei kun murrosikäisen pojan hanskaan ja luettaa ääneen koulutunneilla. On jo aika päästä eroon madonna- ja huoramyyteistä, kaupallisen yliseksuaalisuuden luomista paineista, naisen seksuaalisesta alistamisesta ja teiniraiskauksista: humalassa raiskatuksi tuleminen ei ole mikään seksikokemus. On myös aika ymmärtää prostituutiota laajempana ilmiönä tavalla, joka näkyy esimerkiksi Punaisessa eksoduksessa juuri siinä, että tutkija antaa haastateltavilleen äänen, arvostaa heitä oman elämänsä asiantuntijoina.

Anna Kontula on uusfeminismin tutkiva uranuurtaja, riistettyjen naisten myötäeläjä ja kanssasisar. Ainakin näin voi uudesta pamfletista päätellä. On miltei vahinko että Tästä äiti varoitti on ”esseekokoelmanakin” niin suppea kirja. Suppeus toki tekee siitä vietävän nopeasti luettavan, ehkä nuoren miehenkin kädessä kuluvan? Silti 7 (tai peräti 15) eri naisen huikeista kokemuksista, ”vanhojen feministien tyttärien” uudenlaisesta maailmankatsomuksesta olisi saanut laajemmankin luutuneita seksuaalikäsityksiä ja ennakkoluuloja muuttavan julistuskirjan(?). Sen aika on kenties myöhemmin…