Ylellisyydestä koko kansan hyödykkeeksi

Riversidessä sijaitsevan University of Kalifornian historian professori Ronald C. Tobey pureutuu teoksessaan _Technology as Freedom_ hämmästyttävän syvälle amerikkalaisen kodin sähköistymiseen. Riversiden kaupungin ja sähkölaitoksen arkistojen avulla Tobey pääsee seuraamaan kotien asenteita sähköön, sähköistymistä ja kodinkoneiden hankkimista talo talolta 1920-luvulta 1950-luvulle ja tulokset ovat vaikuttavia. Vuonna 1922 noin 40 prosenttia amerikkalaisista kodeista oli sähköistetty.

Ronald C. Tobey: Technology as Freedom: The New Deal and the Electrical Modernisation of the American Home. University of California Press, 1996. xviii+ sivua. ISBN 9780520204218.

Riversidessä sijaitsevan University of Kalifornian historian professori Ronald C. Tobey pureutuu teoksessaan _Technology as Freedom_ hämmästyttävän syvälle amerikkalaisen kodin sähköistymiseen. Riversiden kaupungin ja sähkölaitoksen arkistojen avulla Tobey pääsee seuraamaan kotien asenteita sähköön, sähköistymistä ja kodinkoneiden hankkimista talo talolta 1920-luvulta 1950-luvulle ja tulokset ovat vaikuttavia.

Vuonna 1922 noin 40 prosenttia amerikkalaisista kodeista oli sähköistetty. Sähköistetyistä kodeista joka toisessa vain valaistus kulutti virtaa. Karkeasti ottaen riversideläiset (ja amerikkalaiset) hankkivat 1920-luvulla sähköraudan vaatteiden silittämiseen, 1930-luvulla radion viihdykkeeksi ja 1940-luvulla jääkaapin ruoan säilyttämiseen. Samalla sähköistettyjen kotien määrä kasvoi koko ajan, vuonna 1952 oli enää neljä prosenttia kodeista ilman sähköä.

Tobey käy läpi kaikki ajateltavissa olevat kotitalouksien yleiset vaiheet ja tarkastelee niiden suhdetta sähköllä toimien laitteiden hankintaan. Riversidessä sähkönkäyttö lisääntyi 1928-1932 uudelle tasolle, kun valkoinen keskiluokka modernisoi äitiensä työkalut. Koko 1920-luvun ajan sähkölaitteet olivat ylellisyystuotteita. Sähkö oli pääasiassa teollisuuden tarvitsema tuote.

Merkittävimmäksi yksittäiseksi sähkön käytön lisääntymiseen vaikuttaneeksi tekijäksi nousee Rooseveltin New Deal. Uuden talouspolitiikan ytimenä oli kulutuksen lisääminen ja siten kansantalouden parantaminen. New Deal mahdollisti myös pelkästään elinoloja parantavien luottojen myöntämisen ja kansalaiset käyttivät ahkerasti presidenttinsä luomaa mahdollisuutta. Kodit täyttyivät erilaisista kodinkoneista. 1930-luvun edistyksellisten poliitikkojen silmissä sähkölaitteet olivat jo vapaan yksilön apuneuvoja, ei enää sosiaalisen aseman tunnuksia. Kun rotupolitiikka toisen maailmansodan jälkeen muuttui, myös ei-valkoiset pääsivät nauttimaan kotitalouksissaan laajemmin sähkön tuomista eduista. Myös sähköntuottajille kotitalouksista tuli entistä tärkeämpiä asiakkaita.

Tobeyn teoria näyttäisi olevan sovellettavissa myös muiden maiden kotitalouksien sähköistymiseen. Suomessa kotikunnassani kunnanhallitus 1930-luvulla päätti olla liittymättä maakunnallisen sähköyhtiön perustamiseen, koska maanviljelyseutuna sen alueella sähköllä ei tulisi olemaan koskaan käyttöä tavallisille ihmisille. Tuolloin sähkö nähtiin Suomen maaseudulla ainoastaan teollisuuden käyttövoimana. 1940- ja 1950-luvulla maan jälleenrakentamisen yhteydessä sähkö tuli erottamattomaksi osaksi koteja. Suomessa sähköistymisen tärkeimmät laitteet olivat kuitenkin kahvipannu ja vohvelirauta, ainakin psykologisesti.
Tobeyn teokseen sisältyy laaja, 50-sivuinen kirjallisuusluettelo, jonka avulla pääsee helposti eteenpäin sähköä koskevissa kysymyksissä.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *