Åbo Svenska Teater tuo Kalevalan lavalle näytöksenä, joka yhdistää musiikkiteatterin ja visuaalisen teatterin sekä animoidut esineet ja nukkehahmot. Juuri ensi-iltansa saanutta näytelmää kuvaillaan Helsingin Sanomien arvostelussa riemukkaaksi versioksi Kalevalasta, missä ei kuvia kumarrella.
Näyttämöllä suuri 30 hengen näyttelijäensemble punoo kalevalamitan ja näytelmään tehdyt uudet laulut yhteen. Konseptista, ohjauksesta ja koreografiasta vastaa Jakob Höglund, joka ohjasi Myrskyluodon Maijan Åbo Svenska Teaterissa vuonna 2015. Uutta musiikkia näytelmään on säveltänyt Rober Kock ja laulujen teksteistä vastaa Tobias Zilliacus. Helsingin Sanomien arvostelussa Laura Hallamaa kirjoittaa uuden musiikin tuovan näytelmän ja näin Kalevalan kokonaisuutta helpommin lähestyttäväksi nykyihmiselle.
Näytelmän ohjaaja Höglund kertoo Ylen haastattelussa jo teatterikorkeakoulussa päättäneensä tehdä Kalevalasta joskus oman tulkintansa. Hän kertoo liikuttuneensa Kalevalan runoudesta ja hahmoista ja kuvaileekin Kalevalaa yliluonnollisia piirteitä sisältäväksi aikuisten saduksi. Leikittelevänä ja mielikuvitusta ylipursuavana ohjaajana Kalevala oli Höglundille kultakaivos.
Näyttämölle Höglund marssittaakin esimerkiksi kymmenen musiikkiteatterin ja kymmenen nukketeatterin jatko-opiskelijaa. Kalevala-näytelmän tuotantoon yhdistettiin erikoiskoulutus, mikä sisälsi musiikkiteatterin ja nukketeatterin syventäviä opintoja. Erikoiskoulutuksella haluttiin tutkia miten nämä kaksi taidemuotoa kohtaavat ja luovat uusia muotoja. Koulutus toteutettiin Pietarsaaressa ammattikorkeakoulu Noviassa, Turussa Turun ammattikorkeakoulussa ja Åbo Svenska Teaterissa.
Kalevala-näytelmässä nuket edustavat Kalevalan hahmoja ihmisnäyttelijöiden rinnalla. Nukkeja Hallamaa kuvailee Helsingin Sanomien arvostelussaan hurmaaviksi, kekseliäiksi ja leikkisiksi, ja myös taitavasti liikutelluiksi. Kaiken kaikkiaan Hallamaa kuvailee näytelmää mielikuvituksen riemuvoitoksi ja antaa sille neljä tähteä.
Kalevala-näytelmää esitetään 18.9 – 30.11.2019. Samaan aikaan näytelmän kanssa Åbo Svenska Teaterissa järjestetään myös Kalevala-aiheinen taidenäyttely. Näyttelyssä on teoksia seuraavilta taiteilijoilta: Roy Aurinko, Willem Krijgsman, Kaarina Kuusisto-Lukkari ja Johanna Oras. Taideteokset sijoitetaan teatterin yleisötiloihin.
Lisätietoa:
Myönnän ilomielin, että kaikki ennakkoluuloni , jotka minulla oli vuosikymmeniä Kalevalan tarinoita opettaneena, olivat turhia. Höglundin tulkitsema ja mahtavan naiskaartin esittämä Kalevala ÅST:ssa oli todella vavahduttava positiivinen elämys. Kun teosta nyt arvostellaan ja esitellään (mm. Irmeli Haapanen TS 20.9.) huomioni kiintyy yhteen yksityiskohtaan. Haapanen kirjoittaa mm: ”Ilmarisen takoma kultainen vaimo (Kultaneito, LS huom.) koostuu kulmikkaista kappaleista, joista syntyy lopullinen hahmo vähän kuin ”Kössi Kengurun ja Vinkun” kaltaisissa pala-animaatioissa”. Haapasen olisi ollut syytä vilkaista Kalevalahyllyään ja todeta, että kyseinen kappaleista koostettu Kultaneito on suora kopio turkulaisen taiteilijan Jukka Salmisen (1947-2006) kuvittamasta Kalevalasta (Like 1999). Salminen sai vuonna 1998 valmiiksi 58 kuvaa käsittävän kokonaisuuden, joka siis toimii Liken juhlaKalevalan kuvituksena. Yhtäläisyydet näytelmän Kultaneitoon ovat niin selvät, että tämän olisi voinut mainita käsiohjelmassa. Näin olisi vältytty ikävältä plagiointimielikuvalta. Kössistä ja Vinkusta en tiedä mitään, joten en osaa arvioida Haapasen vertauksen osuvuutta. Valitettavasti en saanut tähän yhteyteen kuvaa Salmisen teoksista. Kirjoitin tästä TS:n mielipidepalstalle, mutta sitä ei katsottu julkaisemisen arvoiseksi. Olisi pitänyt.