31.3.2022 | Tapio Onnela | Uutiset
Venäjän opetusministeriö yhdenmukaistaa pedagogisten yliopistojensa koulutusta. Modernisoidussa opetussuunnitelmassa ei ole enää tilaa yhteiskunta- ja kulttuuritieteiden eikä maailman taiteellisen kulttuurin opetukselle.
Filologeilla on aiemmin ollut vankka yliedustus monilla aloilla yhteiskunnassa: diplomatiassa, talouselämässä, filosofiassa ja politiikassa. Yleisen kirjallisuustieteen emeritusprofessori Hannu K. Riikonen pohtii kirjoituksessaan mistä moinen poikkeuksellinen kyky toimia eri aloilla oikein johtuu.
Suomen historian sodat ovat jättäneet pysyvän jäljen maisemaan ja kaupunkikuvaan lähes kaikkialla Suomessa. Millaisia muistoja sinulla on sotien muuttamasta maisemasta? Leikitkö lapsuutesi juoksuhaudoissa tai uiskentelitko sadeveden täyttämissä pommikuopissa? Liittyykö kouluusi, työpaikkaasi tai kotiisi sota-ajalta peräisin olevia kertomuksia? Kerro omat muistosi Suomalaisen Kirjallisuuden Seura ja Turun yliopiston muistitietokeräyksessä.
25.3.2022 | Tapio Onnela | Luentojen suoratoistot ja tallenteet
Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen Kriisit uudelleenmääriteltynä -tutkimuskeskittymä järjesti avoimen yleisöluennon Putinin sota – Putinin historia. Tilaisuudesta luotu tallenne on nyt katsottavissa.
Suomen Sotahistoriallisen Seuran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun ensimmäisen palkinnon ja 3 000 euron stipendin ovat saaneet filosofian maisteri Jenna Saarenketo Turun yliopistosta ja filosofian maisteri Severi Grönroos Tampereen yliopistosta. Kolmannen palkinnon ja 1 000 euron stipendin sai filosofian maisteri Hilda Tolonen Helsingin yliopistosta.
Ukraina on Euroopan itää ja Euroopan länttä. Se on rajamaa, monien uskontojen, kielien ja kansojen sulatusuuni. Roomalais-katolisuus ja ortodoksisuus, etelässä islam ja historiassa juutalaisuus ovat jättäneet jälkensä maan moniin suuriin kaupunkeihin, joiden historia palautuu antiikin aikaan. Helsingin yliopiston Euroopan historian professori Laura Kolbe taustoittaa Ukrainan akuuttia tilannetta historiallisella katsauksella maan menneisyyteen.
Sodan varjo ulottuu nyt lähelle. Ajattelen ukrainalaisten ja venäläisten kohtaloa. Kuuntelen viileän analyyttisiä sotilaita ja näen sotilaallisen varautumisen täälläkin vahvistuvan. Tunnen painon sydänalassa. En tiedä, mitä ajatella. Enemmän kuin sotaa olen kuitenkin perinyt rauhaa. Kuulun sukupolveen, jolle sodan poissaolo on ainoa itse koettu tila – kirjoittaa emeritusarkkipiispa Kari Mäkinen.
Nuori ruotsalainen virkamies Carl Gustaf Zetterqvist päätti vuonna 1842 kerätä niin monta käännöstä kuin mahdollista vanhasta suomalaisesta kansanrunosta ”Jos mun tuttuni tulisi”. Reilun viidentoista vuoden aikana käännöksiä kertyi yli 460.
Ukrainan sodassa on pelissä koko eurooppalainen arvoperusta. Eurooppalaisen turvallisuuden radikaali huonontuminen koskettaa akuuteimmin Euroopan unionia, mistä syystä juuri EU:n tulee ottaa vahva ja aktiivinen rooli ponnisteluissa sodan lopettamiseksi mahdollisimman nopeasti. Sota voi saada eurooppalaiset pohtimaan myös eurooppalaisen liittovaltiokehityksen negatiivisia ja positiivisia puolia kirjoitta Eurooppa-tutkija Kimmo Elo.
7.3.2022 | Tapio Onnela | Uutiset
The European Museum Forum ja European Museum of the Year Award jäädyttävät yhteistyön venäläisten museoiden ja museoammattilaisten kanssa.
4.3.2022 | Tapio Onnela | Uutiset
Suomalaiset historiapäivät ry palkitsi Suomalaisilla historiapäivillä 4.2.2022 elämäntyömitaleilla emeritaprofessori Marjatta Hietalan sekä filosofian tohtori Jyrki Vesikansan. Suomalaiset historiapäivät ry myöntää vuosittain helmikuussa järjestettävillä Suomalaisilla historiapäivillä kaksi elämäntyömitalia henkilöille, jotka ovat uransa aikana merkittävällä tavalla edistäneet suomalaista historiantutkimusta, historiakulttuuria ja suomalaisten mielenkiintoa historiaa kohtaan. Suomalaiset historiapäivät ry onnittelee lämpimästi palkittuja ja kiittää heitä työstä, jota he ovat tehneet suomalaisen historiakulttuurin edistämiseksi.
1.3.2022 | Marko Lamberg | Uudet julkaisut
Jyväskylän yliopistossa pitkän päivätyön tehnyt Suomen historian professori Erkki Lehtinen (1929–2015) käsitteli useissa tutkimuksessaan Suomen ja suomalaisuuden asemaa Ruotsin vallan aikana. Hänen kuollessaan häneltä jäi pitkälle työstetty käsikirjoitus varhaisesta suomalaisesta patriotismista. Teos on nyt julkaistu Agricolan julkaisusarjassa käsikirjoituksessa olleella otsikolla Suomalaisesta patriotismista Ruotsin vallan aikana.
1.3.2022 | Kotiseutuliitto | Tiedotteet, Uutiset
Suomen Kotiseutuliitto yhtyy Europa Nostran kannanottoon Ukrainan ja eurooppalaisten arvojen puolesta ja vaatii, että Venäjä vetää välittömästi joukkonsa pois Ukrainasta. Kulttuuriperintöjärjestö ja Euroopan kansalaisyhteiskunnan ääni Europa Nostra tuomitsee vahvasti Venäjän armeijan brutaalin hyökkäyksen Ukrainaan – itsenäiseen ja suvereeniin Euroopan valtioon. Me olemme Ukrainan kärsivien kansalaisten rinnalla sekä suremme ihmismenetyksiä. Vaadimme yhdessä monien muiden demokraattisen maailman […]
17.2.2022 | Tapio Onnela | Kuvakokoelmat, Uudet julkaisut
Tänä vuonna tulee 100 vuotta Kouvolan maalaiskunnan perustamisesta. Juhlavuoden kunniaksi Poikilo-museot (Kouvolan museot) on avannut kokoelmiaan nähtäväksi maksuttomassa Finna-verkkopalvelussa.
17.2.2022 | Tapio Onnela | Tiedotteet, Uudet verkkosivut ja tietokannat
Korjaustaito.fi-sivusto on Museoviraston ylläpitämä rakennusten kunnossapidon ja säilyttävän korjaamisen sivusto. Se tarjoaa tietoa rakennusten omistajille ja ylläpitäjille, korjausalan ammattilaisille ja viranomaisille sekä aiheen tutkijoille, opiskelijoille ja harrastajille.
Liian moni huippulaatuinen tutkimus jää ilman rahoitusta, kun vain yksi kuudesta hakijasta onnistuu läpäisemään hakuprosessin. Voitaisiinko vertaisarvioidun hakukierroksen toisessa vaiheessa asettaakin hakijat paremmuusjärjestykseen arpomalla? Akateeminen yhteisön tulisi arvostaa enemmän hakemuksissaan epäonnistuneita. Akateeminen yrittäjyys ansaitsee yhtä suurta arvonantoa kuin taloudellisen yrittäjyys, kirjoittaa Kuluttajatutkimuskeskuksen tutkimusjohtaja Mika Panzar.
Vuoden ensimmäinen Kotiseutuposti kertoo erityisesti kuntien ponnisteluista ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Esimerkkitapauksena on mm. Lappeenrannan museot. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää olemassa olevan rakennuskannan nykyistä tehokkaampaa käyttöä ja uuden rakentamisen välttämistä. Sivulla 24 kerromme, mitä mieltä Kotiseutuliitto on kaavoitus- ja rakennuslain loppuvuodesta julkaistusta luonnoksesta. Uusi kulttuuriperintöbarometri ilmestyi vuoden lopussa. Sen mukaan 58 prosenttia suomalaisista haluaisi tietää enemmän kulttuuriperinnöstä – […]
Musiikintekijöiden elämäkerrat ja muistelmat rakentavat faniutta ja henkilökultteja, mutta raottavat sen ohessa esimerkiksi erilaisten musiikkialan toimijuuksien ja verkostojen merkityksiä. Poikkeusyksilökin elää väistämättä omanlaistaan arkea, jota määrittävät kulloisenkin musiikkikulttuurin sosiaaliset, taloudelliset ja teknologiset olosuhteet. Joissain elämäkertakirjoissa nuo olosuhteet ovat lukijalle mielenkiintoisinta antia. Ihannetapauksessa tasapainottelu tyypillisen ja epätyypillisen välillä pitää viehätystä yllä alusta loppuun.
10.2.2022 | Suomen Sukututkimusseura | Uudet julkaisut
Aikakauskirja Genoksen numero 1/2022 sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ilkka Heinänen: Rautalammin säätyläisten kummiverkostot 1790–1809 Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Olaus Georgii Suomalainen (1580–1613) ja hänen perhepiirinsä Huittisissa Genos 1/2022 on ilmestyy sekä digitaalisena että paperisena. Digitaalista Genosta myy Sukututkijan verkkokauppa ja paperista lehteä Tiedekirja. Genos kuuluu Suomen Sukututkimusseuran jäsenetuihin ja jäsenet saavat sen automaattisesti. Aikakauskirja […]
9.2.2022 | Tapio Onnela | Uudet verkkosivut ja tietokannat
Neuvosto-Karjalaan 1920- ja 1930‑luvulla saapuneiden Amerikan ja Kanadan suomalaisten historiaan liittyviä asiakirjoja, valokuvia ja muita dokumentteja on nyt saatavilla netin kautta, kun Venäjän Karjalan tasavallan Kansallisarkisto on avannut kokoelmiaan verkkoon. Suomalaistaustaisilla siirtolaisilla oli merkittävä vaikutus Neuvostoliton vuonna 1928 alkaneen ensimmäisen viisivuotissuunnitelman täytäntöönpanossa, osana talouden, kulttuurin, koulutuksen ja urheilun kehitystä. Merkittävä osa heistä sai surmansa stalinististen sortovuosien aikana.