15.7.2021 | Sara Vatanen | Uutiset
Ranskan kansalliskirjasto (Bibliothèque nationale de France, BnF) osti alkuperäiskäsikirjoituksen Markiisi de Saden romaanista Sodoman 120 päivää. Käsikirjoitus on laadittu 11-metriselle paperiliuskalle, ja siitä pulitettiin 4,55 miljoonaa euroa (5,34 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria). Ranskan valtio ei julkisen kansalliskirjastonsa hankinnasta tosin köyhtynyt, sillä teoksen kustannukset lahjoitti pankkiiri Emmanuel Boussard.
9.7.2021 | Sara Vatanen | Digitoinnit, Kuvakokoelmat, Museot, Uudet julkaisut
Samalla kun puolustusministeriön HX-hanke ja Suomen uuden monitoimihävittäjän tilaaminen lähestyvät ratkaisevia hetkiä on avartavaa luoda katsaus aikakauteen, jolloin luotiin askelmerkkejä nykyaikaisen ilmasodankäynnin organisointiin ja uskottavaan ilmatilan turvaamiseen maassamme. Keskellä heinäkuun helteisiä päiviä Ilmailumuseo tuo avoimeen käyttöön Finna-hakupalveluun noin 500 kuvaa keskeltä kylmää sotaa ajalta, jolloin ilmasodankäynnin luonne muuttui toisen maailmansodan jälkeen ja jälleenrakennuksen keskellä ollut Suomi yritti pysyä kehityksen perässä. Vuodesta 1945 aina 1970-luvun alkuun keskittyvät kuvat ovat koonti museon kuva-arkistosta ja peräisin lukuisista eri yksityiskokoelmista, sisältäen myös Ilmailu-lehden ja Valmet Lentokoneteollisuuden kuvia.
9.7.2021 | Sara Vatanen | Artikkelit, Digitoinnit, Museot, Tiedotteet, Yleinen
Suomalaista merihistoriaa, -arkeologiaa ja -etnologiaa julkaiseva Suomen merimuseon vuosikirja Nautica Fennica avataan kaikille avoimeksi verkkojulkaisuksi Tieteellisten seurojen valtuuskunnan ylläpitämässä Journal.fi -palvelussa. Vuosikirjan vanhoja numeroita on nykyisin vaikea löytää, joten rikas ja laadukas tutkimushistoria ei ole ollut helposti merihistorian tutkijoiden ja harrastajien saavutettavissa. Vuonna 2020 käynnistyneen digitointihankkeen avulla Suomen merihistoriallinen yhdistys tuo vanhat, 1970-luvulta lähtien Nautica […]
Turkuun toteutetaan uusi museo. Vuonna 2029 avautuva Historian ja tulevaisuuden museo yhdistää Turun pitkän historian tarinoita, tulevaisuuskysymyksiä sekä uudenlaisia museon tekemisen tapoja. Museon tulevilta asiakkailta halutaan nyt kysyä mikä museossa on tärkeää.
SKS:n ja Suomenlinnan hoitokunnan seminaarissa pohdittiin kulttuuriperinnön muistamisen vaikeutta, tämän päivän vihapuhetta sekä yrityksiä rakentaa dialogia erimielisten ihmisten ja ryhmien välille. Teemoja käsiteltiin kamarineuvos Hjalmar Linderin (1862-1921) kohtalon kautta. Linder uskaltautui julkisesti kritisoimaan valkoisten kostotoimia keväällä 1918, vaikka itse oli taustansa takia heitä lähellä. Vaikeaa historiaa on sietämättömän vaikeaa katsoa silmästä silmään. Syyllisten etsimisen sijaan on olennaista pohtia miten ja miksi olosuhteet voivat muuttua sellaisiksi, että väkivalta ja murhatyöt tulevat vallitseviksi kirjoittaa Tuomas M. S. Lehtonen.
22.6.2021 | Kotiseutuliitto | Yleinen
Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään joka vuosi ympäri Euroopan. Suomi on mukana runsain tapahtumin, vuonna 2021 teemalla Rajaton ja avoin. Juhlintaan voi osallistua yleisötapahtumissa jo kesän aikana – päivät huipentuvat syksyllä.
Ennen ja nytin kolmas numero vuonna 2021 pohtii liikkuvuutta, rajoja ja rajoituksia 1800-luvun kontekstissa. Maare Paloheimon, Merja Uotilan ja Teemu Korpijärven toimittama teemanumero ”Liikkuvuuden rajat – konkreettinen ja kuviteltu liikkuvuus pitkällä 1800-luvulla” kääntää katseen globaalia koronapandemiaa varhaisempaan ajanjaksoon. Huomio kiinnittyy niihin kehityskulkuihin ja jatkumoihin, jotka ovat vaikuttaneet niin ihmisten konkreettiseen siirtymiseen paikasta toiseen kuin siihen, […]
Vuoden 2021 Itä-Suomen paikallismuseo on Pohjois-Karjalassa sijaitseva Tohmajärvi-Seura ry:n ylläpitämä Tohmajärven museoalue. Valinnan teki jo perinteeksi muodostuneeseen tapaan Suomen Kotiseutuliiton puheenjohtaja, museologian professori Janne Vilkuna.
16.6.2021 | Tapio Onnela | Uudet julkaisut
Eloren päätoimittajat luovat pääkirjoituksessa katsauksen viimekeväiseen Kalevala Korun tekijänoikeuskiistaan.
9.6.2021 | Tapio Onnela | Uudet julkaisut
Historiallinen Aikakauskirja 2-2021 ilmestynyt. Teeman vammaisuuden historia.
9.6.2021 | Tapio Onnela | Uudet verkkosivut ja tietokannat
Ylen historiasisällöt löytyvät nyt kaikki samalta sivulta.
Keskiaikakuvastoa hyödynnetään niin maailmankuuluissa tv-sarjoissa kuin ääriliikkeiden logoissa. Medievalismi on usein hyvin sukupuolittunutta, ja Internet-keskusteluissa keskiaikaan saatetaan kuvitella yhteiskuntia, jotka olisivat vapaita esimerkiksi feminismistä, vähemmistöjen äänestä ja maahanmuuttajista.
Suomen ensimmäinen humanistis-yhteiskuntatieteellinen tiedekeskus Muisti kutsuu kävijänsä osallistumaan, pohtimaan ja ymmärtämään sotaa ilmiönä. Muistin toiminnan ytimessä ovat näyttelyt, joissa yhdistetään uusinta tieteellistä tutkimusta, pedagogiikkaa ja teknologisia menetelmiä.
Aikakauskirja Genoksen vuoden toinen numero sisältää seuraavat vertaisarvioidut artikkelit: Ulla Koskinen & Virpi Nissilä: Kirjuri, lainlukija ja pormestari Nils Erikinpoika ja hänen perheensä 1500-1600-lukujen Varsinais-Suomessa Tapio Vähäkangas: Kurjalan kartanon varhaiset omistussuhteet Heikki Vuorimies: Korpraali Jonas Kloberg – syntyperä ja sotilasura Santeri Palviainen: Keitä olivat Suojärven pogostan Kaitajärven ja Salmijärven kylien ensimmäiset asukkaat? Numeron muu sisältö: […]
Suomen maatalousmuseo Sarka palkittiin Vuoden museo 2021 -tunnustuksella torstaina 27.5.2021 järjestetyssä Museopalkintogaalassa Turussa. Vuoden museo -kiertopalkinto, Pekka Kauhasen suunnittelema Esko-veistos, myönnetään museolle, joka on omalla toiminta-alueellaan edistänyt merkittävällä tavalla museoalan yhteiskunnallista näkyvyyttä ja vaikuttavuutta, ja museon toiminta on tuonut uusia tai erilaisia näkökulmia, ideoita ja ajatuksia museoalalle. Palkinnon jakavat Kansainvälisen museoneuvosto ICOM:n Suomen komitea ja Suomen museoliitto.
28.5.2021 | Pia Lindholm | Digitoinnit
Edith Södergran (1892–1923) on yksi Pohjoismaiden merkittävimmistä runoilijoista ja modernismin edelläkävijä. Hänen esikoiskokoelmansa Runoja ilmestyi vuonna 1916. Hän julkaisi elinaikanaan neljä runokokoelmaa ja yhden aforismikokoelman. Svenska litteratursällskapet i Finland (SLS) on digitoinut Södergranin koko henkilöarkiston ja aineisto on vapaasti käytettävissä valtakunnallisessa Finna-hakupalvelussa. Edith Södergran varttui Raivolan kylässä Karjalankannaksella ja kävi koulua Pietarissa. Hän asui monikielisessä […]
26.5.2021 | Pia Lindholm | Tiedotteet
Lähde mukaan matkalle aikaan ennen nopeita lentoyhteyksiä tai halpoja pakettimatkoja. Silloin oli epätavallista, että suomalaiset matkustivat ulkomaille, etenkään huvin vuoksi. Vielä epätavallisempaa oli, että matkatavaroihin kuului kamera. Nostalgisten ennen 1960-luvun puoliväliä otettujen tuokiokuvien avulla kohtaamme maisemia ja ympäristöjä, jotka tänään tuntuvat samalla sekä tutuilta että vierailta. Med kamera och koffert -kirjassa voimme seurata kolmeatoista suomalaista […]
21.5.2021 | Tapio Onnela | Uutiset
Suomen Antropologinen Seura on julkaissut kannanoton, jossa se kritisoi yliopistojen uusia tutkimusaineistojen luovutussopimuksia. Yliopistoissa ovat viime aikoina yleistyneet sopimukset, joissa annetaan yliopistolle ja mahdollisesti sitä kautta kolmansille osapuolille rinnakkaisoikeudet tutkijoiden tutkimusaineistoihin. Näissä sopimuksissa ei seuran mielestä huomioida riittävästi eri tutkimusalojen ja niiden aineistojen erityispiirteitä. Tutkittavien on aina voitava luottaa siihen, että tieto, joka on luottamuksellisesti kerrottu tutkijalle, ei päädy muille tahoille.
19.5.2021 | Tapio Onnela | Uudet verkkosivut ja tietokannat
Aalto-yliopiston, Helsingin yliopiston ja Museoviraston tutkimushankkeessa on kehitetty uutta, kaikille avointa Löytösampo-verkkopalvelua, johon kootaan tietoa kansalaisten, erityisesti metallinetsijöiden, tekemistä arkeologisista löydöistä Suomessa. Löytösampo-portaalin prototyyppi avattiin verkossa avoimesti kaikkien käytettäväksi.
Ennen ja nytin vuoden toinen numero on ilmestynyt. Vertaisarvioiduissa artikkelissa Riku Kauhanen tutkii sotienjälkeistä ruotsinkielisten ja kaksikielisten kuntien asutustoimintaa ja André Swanström suomalaisia SS-miehiä ja aseveljeyttä. Karoliina Sjö puolestaan arvioi terävässä kirja-arviossaan Maria Pettersonin kirjaa Historian jännät naiset. Numeron päättää Jens Grandellin ja Tanja Ratilaisen lektiot.