4.6.2019 | Noora Viljamaa
Digitoitu Kalevala on jo vapaasti luettavissa verkossa, mutta Avoin Kalevala -hanke avaa kaikille Kalevalan kansanrunoutta, kieltä ja maailmaa, jossa eepos syntyi noin 170 vuotta Uuden Kalevalan julkaisun jälkeen.
Koulujen päätöstilaisuuksissa Suomessa ja Ruotsissa laulettava Suvivirsi kuvaa alkukesää, auringon lämpöä ja valoa, kukkien kukoistusta, puiden puhkeamista lehteen, peltojen orastamista ja lintujen lauluja. Virsi herättää nostalgisten tunteiden lisäksi usein keskusteluja virren asemasta kulttuurissamme – on herättänyt itse asiassa jo satoja vuosia sen ensimmäisestä ilmestymisestä vuodesta 1694 lähtien. Agricolaportaali julkaisee nyt kaksi aiheeseen liittyvää artikkelia, joissa tarkastellaan virren asemaa ja sen historiallisia konteksteja.
Kansallisgalleria on ollut mukana järjestämässä pohjoismaista Nordic Pavilion -näyttelyä kansainvälisessä Venetsian Biennalissa. Mukana näyttelyssä on taitelijoita suomesta, ruotsista ja norjasta. Kaikkien teosten viesti on selvä: ympäristöuhkiin, kuten biodiversiteetin kaventumiseen ja ilmastonmuutokseen on reagoitava pian. Taide voi siis välittää myös huoltamme elinympäristömme monimuotoisuudesta.
20.5.2019 | Tapio Onnela
Koneen Säätiön 25 000 euron suuruisen Vuoden Tiedekynä -palkinnon saa tänä vuonna dosentti Anna-Maria Tapaninen artikkelillaan Rajalla laboratoriossa: iän arviointia, iän määrittämistä ja ikämääräyksiä. Artikkeli käsittelee iän määrittämistä tilanteissa, joissa turvapaikkaa hakevilta nuorilta puuttuvat luotettavina pidetyt asiakirjat.
Kansalliskirjasto on digitoinut 1000 tietokirjaa avoimeen verkkokäyttöön ja 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön. Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti.
8.5.2019 | Juuso Rekola
Ennen ja nyt – Historian tietosanomat on aloittamassa avoimen, joukkoistetun vertaisarviointikokeilun. Avoimessa vertaisarviointiprosessissa kirjoittaja ja arvioitsija tietävät toistensa identiteetit, mikä mahdollistaa keskustelun heidän välillään. Kotimainen historia-alan tiedelehti pyrkii Suomen tiedekustantajien liiton rahoittamalla kokeilulla paikkaamaan perinteisen vertaisarvioinnin puutteita sekä parantamaan tieteellistä kommunikaatiota ja julkaisukäytäntöjä.
7.5.2019 | Tapio Onnela
Toukokuun alussa Kansallisarkiston Digitaaliarkistoon syötetään jälleen suuri määrä, yli 200 000 tiedostoa, kansainvälisen sukututkimusorganisaatio FamilySearchin kanssa kumppanuusyhteistyössä digitoituja kihlakunnanoikeuksien renovoituja tuomiokirjoja ja perukirjoja. Digitoidut aineistot ovat vapaasti käytettävissä ja kopioitavissa Digitaaliarkistossa. Tuomiokirjoja ja perukirjoja käytetään sukututkimuksen ja historiantutkimuksen lähteenä.
Uudistunut Kuka kuvasi? -palvelu on 50 vuotta täyttävän Suomen valokuvataiteen museon juhlavuoden lahja suomalaisille. Suomen valokuvataiteen museo on ylläpitänyt vuodesta 2013 suosittua Kuka kuvasi? -verkkopalvelua, josta voi hakea tietoa ennen 1950-lukua kuvaustyönsä aloittaneista, Suomessa toimineista valokuvaajista ja alan harrastajista. Uudistetussa palvelussa haettavana ovat 3000 valokuvaajan ohella yli 1000 Suomessa toimineen kuvaamon tai valokuvausalan liikkeen tiedot. […]
23.4.2019 | Tapio Onnela
Huhtikuussa järjestetyn Kuviteltu avaruus. Tiedettä, politiikkaa ja kulttuurihistoriaa – seminaarin voi nyt katsoa tallenteina verkosta. Seminaarissa kuultiin vuonna 1969 lähetetyn Yleisradion Kuustudio-lähetyksen juontaneen uutispäällikkö Ralf Fribergin ja lähetyksen päätuottajana toimineen Yrjö Länsipuron haastattelu. Seminaari käsitteli avaruustematiikan merkitystä ja ilmentymistä tieteessä, politiikassa ja kulttuurissa. Kulttuurihistoriallista näkökulmaa täydensi astrobiologi Harry Lehdon puheenvuoro maapallon ulkopuolisen elämän etsimisestä.
15.4.2019 | Tapio Onnela
Mestauskirves 1700-luvulta, kuuluisiin rikostapauksiin ja murhatutkimuksiin liittyviä esineitä ja mittava taideväärennösten kokoelma – nämä kaikki siirtyvät osaksi Poliisimuseon kokoelmaa, kun Poliisimuseo ja Rikosmuseo yhdistyvät huhtikuussa 2019.
Mistä kotiseuturakkaus ja kuulumisen kokemus syntyvät? Miten juurettomuutta torjutaan yhdessä? Näihin kysymyksiin vastataan Suomen Kotiseutuliiton toteuttamassa ja Suomen Kulttuurirahaston rahoittamassa hankkeessa, jossa nuoret sukupolvet nousevat toiminnan kohteesta tasa-arvoisiksi kotiseututyön tekijöiksi ja kotikulmiensa asiantuntijoiksi.
Agricola-portaali on julkaissut Jari Lybeckin teoksen Suomen arkistolaitoksen historiasta. Teos kattaa sodan jälkeisen ajan vuoteen 1974. Lybeckin teos ilmestyi vuonna 2016 ja on nyt uudelleenjulkaistu Agricolan julkaisusarjassa pdf-muotoisena.
Uusin lähikuva on ilmestynyt. Teemanumeron artikkeleissa ja katsauksissa valotetaan kaistaleita kokemuksen tutkimuksen laaja-alaiselta kentältä. Lehti tarkastelee myös esim. median käsittämistä esityskanavan ohella teknologiana, tekstien kertovuutta ja vaikutusta kokemuksiin sekä kehon tunnerekistereihin, medianäkyvyyden merkitystä valtiopropagandassa, sekä populaarikulttuurin esitysten lumoa, toistoa ja kierrätystä.
30.3.2019 | Tapio Onnela
Kulttuuriperintöalan järjestö Europa Nostra Finland on valinnut Tapiolan uimahallin Suomen uhanalaisimmaksi kulttuuriperintökohteeksi. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema uimahalli on valmistunut vuonna 1965, ja se on suojeltu asemakaavalla.
Suomen Sotahistoriallinen Seura on järjestänyt jo 15. kerran valtakunnallisen pro gradu -kilpailun edellisen vuoden aikana valmistuneiden sota- tai sotilashistoriaan liittyvien pro gradu-tutkielmien kesken. Kilpailun voittajaksi ja 3 000 euron stipendin saajaksi valittiin sotatieteiden maisteri, kapteeniluutnantti Mikael Tammisalo Maanpuolustuskorkeakoulusta. Toisen palkinnon ja 2 500 euron stipendin sai filosofian maisteri Sebastian Schiavone Itä-Suomen yliopistosta.
21.3.2019 | Tapio Onnela
Historiallisen Aikakauskirjan vuoden ensimmäisessä numerossa nousee esiin tiedonkulku, tiedon saatavuus sekä etäisyyksien tai rajojen merkitys. Näkökulma on läsnä sekä artikkelien aiheissa että käytetyissä tutkimusmenetelmissä. Syväluotauksissa ja lyhyemmissä puheenvuoroissa käsitellään ajankohtaisia aiheita kuten digitaalisen historian opetuskiertueen tuloksia, naishistorian uusia väitöskirjateemoja sekä suomalaisten SS-miesten osuutta kansanmurhaan.
Euroopan historia on leimallisesti Ranskan historiaa, kirjoittavat Ennen ja nytin viimeisimmän numeron vierailevat päätoimittajat FT Heta Aali ja FT Rose-Marie Peake. Ranskan historia Suomessa 2000-luvulla -numerossa käsitellään muun muassa merovingikuningattaria, kävellään Pariisin historiallisilla kaduilla ja pohditaan ranskalaisten suhtautumista juutalaispakolaisiin ennen toista maailmansotaa.
19.3.2019 | Tapio Onnela
Uskontotieteen päivä ”Uskonto ja poliittinen päätöksenteko” pidettiin 7.3. 2019 klo 11-14. Seminaarin esitelmät ovat nyt katsottavissa netissä.
Vuonna 1907 valmistunut höyryjäänmurtaja Tarmo oli käytössä vuoteen 1970 asti. Monessa Suomen historian käännekohdassa mukana olleeseen, 112-vuotiaaseen höyryjäänmurtaja Tarmoon voi tutustua netissä 360-virtuaalikierroksilla.
Musiikintutkija Pekka Jalkasen teos Alaska, Bombay ja Billy Boy on julkaistu vapaana verkkokirjana. Jalkasen tutkimus jazzkulttuurin murroksesta 1920-luvun Helsingissä ilmestyi alkujaan vuonna 1989. Musiikkianalyysia, kulttuurianalyysia ja historiantutkimusta yhdistelevä kirja on kuulunut suomalaisten musiikintutkijoiden suosituimpiin lähteisiin. Loppuunmyydystä teoksesta on jo pitkään toivottu uutta painosta. Jalkanen tutkii väitöskirjassaan 1920-luvun Helsingin salonkiorkestereita, torvisoittokuntia ja jazzkokoonpanoja. Hän analysoi niin […]