Vuoden tiedekirjana palkitaan vuonna 2019 ilmestynyt ansiokas suomalainen tiedekirja. Vuosittain jaettavan palkinnon jakavat Suomen tiedekustantajien liitto ja Tieteellisten seurain valtuuskunta (TSV). Vuoden 2019 raatiin kuuluvat professori Tuomas Forsberg, professori Minna Palmroth ja emeritusprofessori Nils Erik Villstrand. Raadin sihteerinä toimii TSV:n viestintäpäällikkö Ilari Hetemäki.
Toimihenkilöarkisto on digitoinut Virkamiesliiton pöytäkirjasidokset vuosilta 1917-1927 ja ne ovat vapaasti tutkittavissa sähköisessä arkistossa.
Historian Ystäväin Liitto palkitsee vuosittain ansiokkaan historiateoksen. Yleisöllä oli mahdollisuus tehdä ehdotuksia, joista Liiton hallitus valitsee osan kolmihenkisen raadin käsittelyyn. Raatiin kuuluvat lehtori Vuokko Aromaa ja rehtori Ville Marjomäki sekä professori Aura Korppi-Tommola puheenjohtajana. Valintakriteerinä on, että teos on erittäin ansiokkaasti edistänyt historiallisen tietämyksen laajenemista ja syvenemistä suomalaisen yleisön keskuudessa. Teoksen tulee olla historiantutkimus, joka […]
Presidentti J. K. Paasikiven 150-vuotisjuhlavuosi käynnistyi Lahdessa Suomalaisilla historiapäivillä 7. helmikuuta 2020. Siellä avattiin J.K. Paasikiveen keskittyvä nettiportaali. Portaalin ja juhlavuoden tuottaa Paasikivi-Seura. Portaalin teknisestä toteutuksesta vastaa Edita Publishing ja päätoimittajana on professori Martti Häikiö. Portaaliin sijoitetaan henkilökuvan, kronologian ja artikkeleiden lisäksi Paasikiven omaa tuotantoa kuten päiväkirjoja ja muistelmia sekä Paasikivestä kertovaa tutkimusaineistoa, alkuperäislähteitä ja audiovisuaalista materiaalia.
Elokuva-alan opiskelija Victor Galusca pelasti moldovalaisen talon ullakolta sinne vuosikausiksi unohtuneen tuhansien valokuvanegatiivien kokoelman. Kuvat kertovat maalaiskylän elämästä kommunistisessa Moldovassa 1950-luvulta 1970-luvulle. Negatiivit on nyt skannattu, puhdistettu ja niitä on alettu julkaista netissä. Saatavilla on nyt noin 800 valokuvaa 4000 negatiivin kokoelmasta.
Teollinen yhdyskunta muodostaa aina ainutkertaisen tuotantoteknologian, raaka-aineen, markkinoiden ja sosiaalisen yhteisön paikallisen kudelman. Kun tuotanto lakkaa ja kudelma purkautuu, syntyy puolestaan ainutkertainen tila uusille innovaatioille. Tekniikan Waiheita teemanumero kerää yhteen erilaisia näkökulmia teollisen paikkakudelman kehityskaareen. Koko numero pdf-muodossa: https://journal.fi/tekniikanwaiheita/issue/view/6106 Sisällysluettelo: Pääkirjoitus: Teollisten paikkakuntien kulttuurinen siirtymä, 4–5 Anna Sivula, Simo Häyrynen Artikkelit: Fiskarsin ruukin tuotannolliset vaiheet […]
Suojelupoliisin vuosien 1960–1969 pysyvästi säilytettävät asiakirjat on siirretty Kansallisarkistoon. Siirretty aineisto käsittää yhteensä 766 arkistokoteloa, jotka sisältävät muun muassa henkilösivuja sekä henkilö- ja asiamappeja. Kansallisarkistoon luovutettiin myös 25 arkistokoteloa Suojelupoliisin edeltäjäviranomaisten Etsivän keskuspoliisin ja Valtiollisen poliisin arkistoihin kuuluvaa aineistoa vuosilta 1919–1948.
Pulloposti löytyi Norrköpingin satamassa tehtyjen arkeologisten kaivauksien yhteydessä. Pullopostin viesti on kirjoitettu Ruotsin historian ensimmäisen suuren lakon aikana.
Hotelli- ja ravintolamuseo sekä Suomen maatalousmuseo Saran Ruokamuseo järjestävät vuoden 2020 alussa käynnistyvän Ruokahaaste 2020 -kampanjan. Haasteen tarkoitus on kannustaa kokeilemaan erilaisia ruokaan liittyviä tapoja ja tekoja sekä pohtimaan ruokavalintoja ja omaa suhdetta ruokaan.
Kansallisarkisto on julkaissut Lars Westerlundin selvityksen suomennoksen, johon on nyt lisätty muutamia kappaleita ja tarkennettu tietoja. Ne täydentävät kokonaiskuvaa tapahtumista ja Suomen ratkaisuja ohjanneesta politiikasta. Selvitys Suomalaiset SS-vapaaehtoiset ja väkivaltaisuudet 1941–1943 on valtioneuvoston kanslian tilaama ja Kansallisarkiston tekemä riippumaton arkistoselvitys. Siinä on ollut käytettävissä yli 70 Waffen SS:n Wiking-divisioonan suomalaisen vapaaehtoisen päiväkirjaa.
SKP:n pitkäaikaisen puheenjohtajan Aimo Aaltosen henkilöarkisto on järjestetty ja luetteloitu Kansan Arkiston tietokantaan. Arkisto käsittää 21 kansiota ja sisältä muun muassa puheita, muistiinpanoja ja SKP:n asiakirjoja. Aaltosen henkilöarkiston arkistoluetteloa pääsee selaamaan Kansan Arkiston Planeetta-tietokannassa.
13.12.2019 | Noora Viljamaa
Tapiolan uimahalli on valittu 14 uhanalaisimman eurooppalaisen kohteen luetteloon Seitsemän uhanalaisinta (7 Most Endangered) -ohjelmassa. Seitsemän uhanalaisinta kohdetta valitaan näiden neljäntoista kohteen joukosta maaliskuussa 2020. Esityksen Tapiolan uimahallin ottamisesta mukaan ohjelmaan teki Europa Nostra Finland.
12.12.2019 | Noora Viljamaa
Puut lähellämme -hankkeessa tutkitaan ihmisten puusuhteita ja puiden merkityksiä, ja sen tarkoitus on lisätä ymmärrystä puiden merkityksistä suomalaisille. Tutkimuksessa ovat mukana Itä-Suomen yliopiston metsätieteiden osasto, Turun yliopisto ja hollantilainen Wageningenin yliopisto. Tulevaisuudessa tutkimuksessa selville saatuja tietoja voi hyödyntää esimerkiksi kaupunki- ja metsäsuunnittelussa sekä viheralueiden hoidossa.
Vuonna 2020 Euroopan kulttuuriympäristöpäiviä vietetään teemalla Kasvun paikat. Teemalla nostetaan esille kulttuuriperinnön merkitys oppimisen, kasvun ja sivistyksen lähteenä. Teemavuoden tapahtumissa suunnataan tutkimaan esimerkiksi päiväkoteja, kouluja, oppilaitoksia, kirjastoja, museo- ja kulttuuritiloja, pihoja, puistoja ja puutarhoja – omaa lähiympäristöämme ja siitä oppimista monesta eri näkökulmasta. Tervetuloa mukaan tapahtumahautomoihin! Alkuvuodesta ideoita tapahtumiin ja niistä viestimiseen pääsee kehittelemään Euroopan […]
Ennen ja nyt -lehden uusin numero on ensimmäinen, joka on omistettu pelkästään elokuville. Lisäksi ison osan artikkeleista ovat laatineet perustutkinto-opiskelijat. Artikkeleissa käsitellään muun muassa Kathryn Bigelow’n ja Monty Montgomeryn ohjaamaa The Loveless (1981) -elokuvaa, Julie Taymorin Fridaa (2002), Neil LaButen The Wicker Man (1973) -elokuvaa, Clint Eastwoodin westerniä Lainsuojaton (1976), Jonathan Teplitzkyn The Railway Mania (2013) ja television puolelta Star Trek Original Seriesiä (1966–1969). Käsittelynäkökulmat omat monipuolisia sukupuolipresentaatioista ja musiikin analysoinnista ajan merkityksen kuvaamiseen.
3.12.2019 | Noora Viljamaa
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin (KAVI) Elonet-elokuvatietokanta on avattu uudistettuna. Elonet-palvelun ulkoasu on uudistunut, ja palvelussa on nyt vapaasti katsottavissa 235 pitkää kotimaista elokuvaa sekä lähes 2 000 muuta elokuvaa. Palvelusta löytyy Kansallisfilmografian verkkojulkaisu ja kattavat tiedot Suomessa esitetyistä elokuvista.
Historiallisen Aikakauskirjan vuoden neljännessä eli viimeisessä numerossa teemana ovat pihat, puistot ja puutarhat. Artikkeleissa käsitellään Kaisaniemen puiston historiallista kerrostuneisuutta, kartanopuistoja, kunnallispuistojen ympäristöhistoriaa, puutarhanviljelyä ja varhaista naisasialiikettä sekä kotipihojen puutarhaistumista.
Turun Museokeskus on digitoinut ja julkaissut Finnassa 131 kuvan kokonaisuuden kuvista, jotka turkulainen valokuvaaja Yrjö Paldán otti pommitetusta Turusta talvisodan aikana. Talvisodan alkamisesta tuli perjantaina 30.11. kuluneeksi 80 vuotta.
29.11.2019 | Noora Viljamaa
Kansallisarkiston Helsinki 30.XI.1939–13.III.1940 -verkkonäyttely kertoo Helsingistä ja sodan ja väestönsuojelun vaikutuksista kaupunkilaisten elämään talvisodan aikaan. Näyttely on laadittu vuonna 2009 talvisodan 70-vuotismuistovuonna, mutta sen pariin palaaminen on jälleen ajankohtaista nyt, kun talvisodan alkamisesta on kulunut 80 vuotta. Näyttelyn tarkoitus on tuoda esille, että sota on muutakin kuin rintamatapahtumia – olihan Helsinki useiden pommitusten kohde.
27.11.2019 | Tapio Onnela
Vuoden 2019 tietokirjallisuuden Finlandia-valitsija Sixten Korkman on valinnut vuoden 2019 tietokirjaksi Anssi Jokirannan Pekka Juntin Anna Ruohosen ja Jenni Räinän teoksen Metsä meidän jälkeemme. Korkman totesi puheessaan, että tietokirjallisuuden merkitys on tänään suurempi kuin koskaan aikaisemmin.