Tietosanomat
Agricolan tietosanomat
ISSN 1456-1832.
Agricolan tietosanomat alkoi ilmestyä vuonna 1998. Vuosien 1998-2005 numerot löytyvät Tietosanomien arkistosta: Agricolan tietosanomat 1998-2005. Vuosina 2005-2017 uutisia julkaistiin Agricolan uutisfoorumilla: Uutisia historiasta. Nykyisessä muodossa Agricolan tietosanomat on ilmestynyt vuodesta 2018.
Mediateollisuus on monialainen kokonaisuus, johon kuuluvat niin tuotanto, jakelu, markkinointi sisällöt, teknologia, mediat sekä tietysti yleisöt ? kuluttajat. Nämä osat ovat eri tavoin verkottuneet ja kanssakäymisessä keskenään. Lähikuvan mediateollisuus-numero on osaltaan määrittelemässä ja vakiinnuttamassa mediateollisuuden tutkimusalaa Suomeen. Teollisuuden näkökulmaa korostettaessa on kuitenkin tärkeää huomata, että mediateollisuus eroaa muista teollisuudenaloista merkittävästi. Media ei tuota vain tuotteita […]
Entinen Hämeenlinnan lääninvankila, vuonna 1871 valmistunut Suomen ensimmäinen sellivankila avautuu Suomen kansallismuseon yleisökohteena 2.5.2019. Samalla Kansallismuseo aloittaa vankilan näyttelyn ja kävijäkokemuksen uudistamisen, jossa nousevat pintaan ihmisyyden perimmäiset kysymykset ja monenlaiset tunteet. Vankeinhoito lääninvankilassa päättyi vuonna 1993. Lääninvankila muutettiin Hämeenlinnan kaupungin ylläpitämäksi museoksi vuonna 1997. Kansallismuseo avaa nyt kohteen nimellä Vankila. Uudistus toteutetaan kahdessa vaiheessa, ja […]
15.1.2019 | Kotiseutuliitto
Vuoden kotiseututeos -kilpailu on tauolla tänä vuonna. Kilpailua on järjestetty jo kymmenen vuoden ajan. Sinä aikana kilpailu on kasvanut merkittäväksi kotiseutukirjallisuuden esille tuojaksi, jota teosten tekijäkunta ja julkaisijat arvostavat. Kilpailu on saavuttanut suuren suosion, ja ehdokaskirjojen määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Välivuoden aikana on tarkoitus kehittää kilpailua. Viimeisin uudistus toi kilpailuun tuomarin, joka valitsee voittajan […]
BBC:n ”History” on julkaissut YouTubessa katsottaviksi kolme hienoa 360 asteen 3D videoanimaatiota. Tekniikka mahdollistaa liikkumisen ”virtuaalisessa ympäristössä” näissä arkkitehtuurihistorian vaikuttavissa kohteissa. Videot on irrotettu laajemmasta BBC:n historiaohjelmakokonaisuudesta jotka eivät kaikki ole saatavailla Britannian ulkopuolella. Tässä ohjelman pääsivu Ancient Invisible Cities jota kautta pääset myös muihin ohjelmaklippeihin. Kairon lähellä oleva Kheopsin pyramidi (Khufun pyramidi) Ateenan Akropolis […]
Vuoden tiedekirja -palkinto on myönnetty Seppo Hentilälle teoksesta Pitkä varjot. Muistamisen historia ja politiikka (Siltala). Palkinto on suuruudeltaan 10 000 euroa. Kunniamaininnan (2 500 euroa) sai Tuomas Aivelo kirjastaan Loputtomat loiset (LIKE). Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään ansiokkaalle tiedekirjalle. Palkinnolla kannustetaan tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia suomeksi tai ruotsiksi. Vuoden 2018 tiedekirja -palkinnon raatiin kuuluvat aivotutkija Minna […]
10.1.2019 | Tapio Onnela
Euroopan kulttuuriperintöpalkintojen saajaksi on ehdolla tänä vuonna neljä suomalaista hanketta. Konservointiluokassa palkintoa haetaan kahden suomalaisen arkkitehtuurin huipputeoksen – Eduskuntatalon (J.S. Sirén 1931) ja Seinäjoen kirjaston (Alvar Aalto 1965) – hienovaraisille peruskorjaushankkeille. Koulutus ja tietoisuuden lisääminen -luokassa palkintoehdokkaana on Helsingissä sijaitsevan Lapinlahden mielisairaalan Lapinlahden Lähde -hanke, jonka myötä vuosiksi tyhjilleen jätetty historiallinen miljöö on muutettu, hakemuksen […]
9.1.2019 | Tapio Onnela
Museokortin käyttöönoton jälkeen museot ovat rikkoneet kaikkien aikojen kävijäennätyksen kahtena peräkkäisenä vuotena. Vuonna 2016 museoissa vierailtiin 6,6 miljoonaa kertaa, 2017 peräti 7,1 miljoonaa kertaa. Aiemmin 2000-luvulla museoissa vierailtiin keskimäärin 5,2 miljoonaa kertaa vuodessa. Museokortti otettiin käyttöön 5. toukokuuta 2015. Se on tutkitusti muuttanut museoiden käyttökulttuuria: kynnys poiketa museoon on madaltunut ja piipahtamiset lisääntyneet. Myös aiemmin […]
20.12.2018 | Tapio Onnela
Kulttuuriperintö on meidän – Kansalaiset osallistumassa päätöksentekoon –verkkoteos on julkaistu netissä. Englanninkielinen alkuteos Heritage is ours ? Citizens participating in decision making ilmestyi viime keväänä. Teos esittelee hyviä kulttuuriperintöosallistumisen ja -osallistamisen malleja eri puolilta Eurooppaa. Esitellyissä esimerkkitapauksissa kansalaiset ovat onnistuneet vaikuttamaan kestävästi kulttuuriperintöänsä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon. Esittelyssä on sekä kansalais- että viranomaislähtöisiä malleja. Kirja […]
Suomen Rooman instituutin johtaja Arja Karivieri on valittu L’Unione Internazionale degli Istituti di Archeologia, Storia e Storia dell’Arte in Roman puheenjohtajaksi. Kyse on kolmenkymmenen viiden kansainvälisen ja 10 italialaisen tieteellisen Roomassa toimivan tutkimusinstituutin yhteenliittymästä. Arja Karivieri on toiminut elokuusta 2017 lähtien Suomen Rooman instituutin johtajana Villa Lantessa. Hän on Tukholman yliopiston professori ja Tampereen yliopiston […]
Vuoden tiedekirja -palkinto myönnetään ansiokkaalle tiedekirjalle. Palkinnolla kannustetaan tutkijoita julkaisemaan korkeatasoisia tiedeteoksia suomeksi tai ruotsiksi. Vuoden 2018 tiedekirja -palkinnon raatiin kuuluvat aivotutkija Minna Huotilainen, yhteiskuntapolitiikan tutkija Ullamaija Seppälä ja historioitsija Kari Teräs. Raadin sihteerinä toimii Tieteellisten seurain valtuuskunnan julkaisupäällikkö Sami Syrjämäki. Palkinnon myöntävät Tieteellisten seurain valtuuskunta ja Suomen tiedekustantajien liitto, joka rahoittaa palkinnon. Raati on tutustunut […]
Tampereen yliopiston Alusta-lehden podcastissa professori Pertti Haapala ja dosentti Sari Katajala-Peltomaa keskustelevat Kulkemattomat polut-teoksesta Alustan toimittajan Tiina Heikkilän kanssa. Podcasti löytyy Alustan Soundcloud-tililtä. Podcast on tehty yhteistyössä Radio Moreenin kanssa. Alustassa 16.11. 2018 julkaistussa Tiina Heikkilän haastattelussa Pertti Haapala selventää teoksen keskeisiä teemoja: Meillä on taipumus etsiä ilmiöille juuria, ja ne juuret löydetään ilmiöistä, jotka ovat meille nyt […]
Suomenlahden saaret teoksessa Svensk Världsatlas, 1930. (Project Runeberg) Kymenlaakson museo on julkaissut noin 400 kuvaa Suomenlahden ulkosaarista: Tytärsaaresta, Seiskarista, Suursaaresta ja Lavansaaresta. Sodan seurauksena saaret menetettiin Neuvostoliitolle. Osaa kuvista ei ole ennen julkaistu. Kuvat ovat kaikkien vapaasti ladattavissa Kymenlaakson museon Flickr-sivulla. Kymenlaakson museon Flickr-sivu Albumit: Suursaari, Tytärsaari, Seiskari, Lavansaari, Kymenlaakso 100-vuotta sitten. Helena Pilke: Kuuden saaren […]
Historiallinen Aikakauskirja 4-2018 ilmestyy joulukuun puolivälissä. ”Tässä Historiallisen Aikakauskirjan teemanumerossa kirjoittajat siirtävät ymmärryksen ja tiedon rajoja uuden sotahistorian alueella. Viimeisen reilun kymmenen vuoden aikana toista maailmansotaa käsittelevä historiantutkimus on ollut Suomessa erittäin vilkasta. Uudessa numerossa tarkastellaan tutkimuksen yleisiä linjoja ja esitetään uusia tutkimustuloksia.” – kertoo päätoimittaja Anu Lahtinen. Uuden numeron pääkirjoitus ja keskustelupuheenvuorot […]
30.11.2018 | Tapio Onnela
Urho Kekkosen 70-vuotisjuhlasäätiö on päättänyt palkita tänä vuonna Urho Kekkosen nimeä kantavalla tunnustuspalkinnolla poliittisen historian dosentti Kristiina Kalleisen hänen teoksestaan Suuriruhtinaskunnan etuvartiossa. Ministerivaltiosihteeri R. H. Rehbinder Suomen etujen puolustajana Pietarissa 1811–1841. Kristiina Kalleisen teos kertoo ministerivaltiosihteeri Rehbinderin toiminnasta Suomen etujen puolustamisessa autonomian kauden alussa. Rehbinder joutui tasapainoilemaan paikallisten ja yleisvaltakunnallisten etujen välillä. Hän sovitteli Suomessa […]
28.11.2018 | Tapio Onnela
Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto on myönnetty historian dosentti Seppo Aallolle teoksesta Kapina tehtailla – Kuusankoski 1918. Voittajan valitsi elokuvaohjaaja Virpi Suutari. Seppo Aallon Kapina tehtailla -kirja käsittelee Suomen sisällissotaa 1918 tehdastyöntekijöiden näkökulmasta Kuusankoskella jota tuolloin kutsuttiin Kuolemanlaaksoksi tehdasyhteisöä järkyttäneen verilöylyn vuoksi. ”Kirjan paikallistarkkuus on hiuksia nostattavaa ja tapahtumien asettaminen laajempiin yhteyksiin kertoo syvästä yhteiskunnallisesta tutkimustyöstä ja ymmärryksestä. […]
28.11.2018 | Tapio Onnela
Kaarinan Ravattulan Ristimäen kalmiston kaivausten yhteydessä paljastuneessa haudassa on säilynyt harvinaisen suuria kankaankappaleita. Löytö edustaa aiemmin tuntematonta rautakauden ja keskiajan välivaihetta ja sen pohjalta ryhdytään nyt toteuttamaan muinaispuvun tieteellistä ennallistusta. Projektiin osallistuu useita tutkijoita ja käsityöläisiä, kukin oman erikoisalansa asiantuntijana. Kaarinassa sijaitseva Ravattulan Ristimäki on tunnettu Suomen vanhimpana kirkonpaikkana, mutta mäenkumpareella on myös laaja, useita […]
Kansallisgallerian tutkimustoimintaa esittelevän FNG Research -verkkolehden vuoden 2018 kuudes numero on ilmestynyt. Tässä numerossa: * Hanna-Leena Paloposken pääkirjoitus New Angles for Researchers and the Public Alike * Riitta Ojanperän artikkeli Encounters between Art, Humanity and the Modern * Anu Utriaisen artikkeli The Nude Stripped of Dignity * Marja Lahelman haastattelu Akseli Gallen-Kallela: Beyond a National […]
Lappeenrannan museot on julkaissut Finnassa noin 1000 digitoitua valokuvaa intendentti Juha Lankisen (1937–2015) kokoelmasta. Nyt julkaistut kuvat ovat pääasiassa Juha Lankisen isän, arkkitehti Jalmari Lankisen (1894–1970) ottamia valokuvia Viipurista ja Etelä-Karjalasta 1920–60-luvuilta. Joukossa on myös joitakin varhaisempia henkilökuvia sekä muun muassa Juha Lankisen keräämiä ilmakuvia Viipurista 1920–30-luvuilta. Digitointityön edetessä kuvia tullaan julkaisemaan Finnassa lisää. Juha […]
Lontoon tiedemuseossa on nähtävillä kiinnostava esine, Charles Babbagen analyyttinen kone (Analytical Engine). Laitteella ja varsinkin sen sivutuotteena syntyneillä Ada Lovelacen ideoilla siitä, että analyyttisen koneella olisi muitakin käyttömahdollisuuksista kuin laskutehtävät, on kiinnostava historia, ja niitä voidaan pitää esikuvina nykyiselle tietokoneelle. Charles Babbage (1791–1871) ei saanut analyyttistä ”laskukonettaan” koskaan valmiiksi, mutta sen pohjalta hahmoteltiin kuvaus ohjelmoitavasta […]
Lähikuvan numero 3/2018 on ilmestynyt. Teemana on affektiivinen some ja numeron ovat toimittaneet Kaisu Hynnä ja Mari Lehto. Sosiaalisen median keskusteluissa tunteilla on keskeinen sija. Tunnereaktiot, aina ärtymyksestä sympatiaan ja koukkuun jäämisestä tylsistymiseen, kuuluvat olennaisesti sosiaalisen median kohtaamisiin. Lähikuva lähestyy sosiaalisen median ilmiöitä affektin käsitteen kautta. Erikoisnumerossa osallistutaan keskusteluun affektin merkityksistä analysoimalla trollausta, verkkokeskustelun tunneintensiteettejä, […]