Digitalisaation seurauksena on nyt jouduttu miettimään uudestaan myös lainsäädäntöä jonka avulla säännellään arkistoaineiston tallennusta ja käyttöä. Tätä varten on valmistelussa ollut uusi tiedonhallintalaki, jonka esitystä ovat kommentoineet hyvin kriittiseen sävyyn arkistoalan asiantuntijat ja historiantutkijat. Kansallisarkisto pitää joitakin esityksen kohtia skandaalimaisina ja on valmis viemään asian hallinto-oikeuteen. Eri toimijat myöntävät toki, että uusi laki on toki […]

Lue lisää

Lähikuvan numero 2/2018 on ilmestynyt. Teemana on tällä kertaa mediakasvatus. Teemanumerossa mediakasvatukseen liittyvä tutkimus näyttäytyy ennen kaikkea monitieteisenä ja -alaisena kenttänä, jossa monenlaista mediaa tarkastellaan kasvatuksellisen viitekehyksen läpi. Mediakasvatusta itsessään, an sich, ei empiirisen aineiston valossa juurikaan numeron teksteissä käsitellä. Pikemminkin lehden tekstit paneutuvat mediaan, mediakulttuuriin tai mediakulttuuristen ilmiöiden ja asioiden tarkasteluun kasvun, kasvatuksen tai […]

Lue lisää

  Kymenlaakson museossa avataan yleiskokoelman digitoituja kuvia verkkoon kaikkien saataville. Kuvat avataan Flickr-sivustolla erilaisten Kymenlaaksoa käsittelevien teemojen alle. Ensimmäinen teema on Kymenlaakso 100 vuotta sitten, ja se sisältää monipuolisesti kuvia sisällissodasta, mutta myös muusta kymenlaaksolaisesta elämästä sadan vuoden takaa. Kuviin on liitetty ne tiedot, jotka Kymenlaakson museolla on kokoelmassaan kuvien yhteydessä. Museo ottaa mielellään vastaan […]

Lue lisää

  Anu Heiskasen Helsingin yliopiston poliittiseen historiaan laatima väitöskirja tarkastetaan perjantaina 7.9. Heiskasen tutkimus käsittelee suomalaisia naisia, jotka Saksan sotavoimien vetäytymisen yhteydessä lähtivät Saksaan tai Norjaan. Tutkimuksensa lähdemateriaalina hän on käyttänyt mm. naisten kertomuksia Valtiollisen poliisin kuulusteluissa, jotka tehtiin heidän palatessaan Suomeen. Kuulusteluista vastasi Valtiollisen poliisin erityinen tutkijaelin.  Heiskanen on arvioinut Suomesta lähteneiden naisten lukumääräksi […]

Lue lisää

6.9.2018 | Taneli Hiltunen

Vuodet 1815 ja 1816 olivat jo sääolojensa puolesta erityislaatuisia, ja jälkimmäinen jäikin aikalaisille mieleen ”vuotena ilman kesää”. Touko-kesäkuussa 1816 sai idean tasolla alkunsa Mary Shelleyn klassikkoromaani Frankenstein, kun vuokratussa huvilassa Genevejärven rannalla oleskellut lordi Byronin seurue koetti torjua jatkuvien sateiden aiheuttamaa tylsistymistä kummitustarinoita keksimällä. Vuotta aiemmin puolestaan Napoleon oli johtanut joukkonsa nykyisen Belgian alueelle mutta […]

Lue lisää

4.9.2018 | Taneli Hiltunen

Kouluhistoriasta tuttu käsite ”kolmiokauppa” viittaa transatlanttiseen kaupankäyntiin erityisesti 1600-luvulta 1800-luvun alkupuolelle, missä ainakin 12 miljoonan ihmisen joutuminen Afrikasta Amerikoihin orjakaupan seurauksena oli keskeisessä roolissa. Siinä kuljetettiin aluksi manufaktuuri- ja myöhemmin teollisuustuotteita, kuten alkoholia, metalliastioita, vaatteita ja tuliaseita. Afrikassa lasti vaihdettiin orjiin, jotka kuljetettiin Amerikkaan tai Länsi-Intiaan, ja paluumatkalla lastina oli esimerkiksi sokeria ja rommia. Määritelmä […]

Lue lisää

1

Wiki Loves Monuments -valokuvauskilpailu alkoi 1.9. Kilpailussa kuvataan suomalaisia suojeltuja rakennuksia, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä ja arkeologisia kohteita. Wikimedia Suomi ry ja Museovirasto järjestävät 1.-30.9.2018 pidettävän kilpailun Suomessa nyt toista kertaa. Viime vuonna kuvia kertyi 2259 kappaletta 92 kuvaajalta. Näistä jo kolmasosa on käytössä Wikipedian kuvituksena. Tämän vuoden kotimaiseen kilpailuun on mahdollista osallistua myös jälleenvalokuvaamalla […]

Lue lisää

Ylen sivuilla julkaistiin artikkeli SA-kuvien uudesta päivityksestä. SA-kuva-arkisto on nyt nostanut helpommin löydettäviksi esimerkiksi Hitlerin ja Mannerheimin tapaamiseen liittyviä valokuvia. Artikkelissa kuvataan Hitlerin vierailu Mannerheimin syntymäpäivillä kesäkuussa 1942 Jukka Partasen Mannerheim ja Hitler teoksen pohjalta. Vierailusta löytyy noin 300 valokuvaa. SA-kuva-arkisto on helpottanut muidenkin kuvien löytymistä kuvatekstejä ja hakusanoja parantelemalla sekä täydentämällä niitä ja muuttamalla […]

Lue lisää

Hotelli ja ravintolamuseo on julkaissut Finnassa erän legendaarisen Primulan leipomon toimintaa käsitteleviä kuvia. Primulan leipomo oli 1908 perustettu perheyritys, joka leipoi tuotteensa 1960-luvulle saakka ikonisessa Primulan talossa Helsingin Punavuoressa. 1920-luvulla perustettu Matkaravinto Oy hoiti suomalaisia liikenneravintoloita ja pyöritti Helsingissä omaa leipomoliikettään. Kuvien kautta voi tutustu Primulan ja Matkaravinnon leipomoiden toimintaan. Taikinantekijöiden, leipurien, paistajien, kondiittorien ja […]

Lue lisää

1.8.2018 | Taneli Hiltunen

Rahajärjestelmien syntypaikkaa on käytännössä mahdotonta määrittää, sillä monenlaisia valuuttoja ”keksittiin” itsenäisesti eri puolilla maailmaa, eikä niiden alkuperäistä tarkoitusta voida aukottomasti todentaa. Silti on olemassa keskenään kilpailevia teorioita, joista (yleistäen) valtavirtaekonomistit kannattavat sitä, että tavaroiden ja palvelujen vaihtokauppa toimi innoituksena rahan synnylle. Antropologien ja arkeologien keskuudessa puolestaan esiintyy näkemys, että varhaiset valtiot kehittivät valuuttoja velanmaksuvälineiksi. Yleisen […]

Lue lisää

”Tässä asui Franz Olof Kollmann, s. 1941 Helsinki. Luovutettiin Gestapolle 6.11.1942. Vietiin Auschwitziin 1943. Murhattiin.” Näin lukee keskimmäisessä kolmesta messinkisestä laatasta, jotka upotettiin Helsingissä Munkkiniemen Puistotien katukiveykseen lauantaina 2. kesäkuuta 2018. Ne ovat Suomen ensimmäiset ”kompastuskivet”, osa kansallissosialismin uhreille ympäri Eurooppaa pystytettyjen muistomerkkien verkostoa, jonka tarkoituksena on tuoda uhrien muisto näkyviin niille paikoille, joissa he […]

Lue lisää

2

19.7.2018 | Johanna Pörhölä

Lehden uusimman numeron teemana on ”Jätteen yhteiskunnallinen historia Suomessa”. Yhteiskunnan suurten infrastruktuurijärjestelmien rakentaminen, muuttuminen ja ylläpitäminen ovat pitkiä monen ihmisiän mittaisia prosesseja. Nämä arjessa kriittiset ja samalla arkisen mieleen painumattomat sosiaalisteknologiset verkot mahdollistavat urbaanin, nykyaikaisen elämän. Niiden tarina on yhteiskunnallisten muutosten tarinaa. Suomen teollistumisen ja kaupungistumisen rinnalla on tapahtunut yhteiskunnan jätteistyminen. Kun ihmiset ovat vaiheittain […]

Lue lisää

Päivälleen sata vuotta sitten Venäjän viimeinen keisariperhe lähimpine palvelijoineen joutui Tšekan eli Neuvosto-Venäjän salaisen poliisin teloitusryhmän eteen Jekaterinburgissa Ipatjevin talon kellarissa. Sieltä ruumiit kuljetettiin salaisiin paikkoihin kaupungin laitamilla, missä ne yritettiin hävittää ja haudattiin. Tätä poliittista murhaa verhonnut mysteeri alkoi hitaasti ratketa vuonna 1979, kun historianharrastajien ryhmä löysi metsiköstä joukkohaudan mutta pysyi asiasta vaiti aina […]

Lue lisää

Keskiaikaiset markkinat valloittivat tänäkin vuonna Turun Vanhan Suurtorin kesä-heinäkuun vaihteessa (28.6.–1.7.2018). Riehakkaan markkinatunnelman lomassa kuultiin myös Vanhan raatihuoneen salissa mielenkiintoisia luentoja keskiajan historiantutkimuksesta ja arkeologiasta. Ensimmäisenä markkinapäivänä Turun yliopiston Keskiajan ja uuden ajan alun tutkimuksen keskus TUCEMEMS järjesti yleisöluentojen sarjan teemalla ”Uskoa ja arkea keskiajalla”. Turku Centre for Medieval and Early Modern Studies (TUCEMEMS) on […]

Lue lisää

Elämme aikaa, jona Donald Trump repii papereitaan ja arkistotyöntekijät joutuvat lakia noudattaakseen teippaamaan niitä yhteen, sillä kaikki muut paitsi täysin yksityiset Yhdysvaltain presidentin käsissään pitämät paperit on arkistoitava. Täydellisen vastakohdan tälle muodostaa maan toiseksi presidentiksi nousseen John Adamsin (1735–1826) ja vaimonsa Abigailin (1744–1818) välinen kirjeenvaihto, joka on yhä edelleen vaikuttavimpia kokoelmia lajissaan. John oli koulutukseltaan […]

Lue lisää

Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys järjesti tammikuussa 2018 seminaarin Kokemuksia totuuskomissioista, jossa kuultiin alustuksia eri maissa järjestettyjen totuus- ja sovintokomissioiden toiminnasta. Seminaarin loppuraportti on luettavissa yhdistyksen kotisivuilta ja videotallenteet katsottavissa YouTube-kanavalta. Totuuskomissiot ovat Suomessa ajankohtainen aihe, silä valtioneuvosto ilmoitti lokakuussa 2017 käynnistävänsä saamelaisasioita käsittelevän sovintoprosessin. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistyksen kotisivuilla kirjoitetaan: Maailmalla on järjestetty kymmeniä kansallisia […]

Lue lisää

Sisällissodan jälkeen ja 1920–1930-luvuilla Neuvostoliittoon muutti kymmeniä tuhansia suomalaisia ja suomalaissyntyisiä henkilöitä. Osa pakeni valkoisten kostoa, osa etsi parempaa elämää ja halusi lähteä rakentamaan sosialistista ihanneyhteiskuntaa. Monet kokivat karun lopun Stalinin vainoissa ja etnisissä puhdistuksissa. Pakolaisten ja siirtolaisten lisäksi uhreiksi joutuivat myös muu venäläinen suomalaisväestö sekä inkeriläiset. Miten löytää tietoa heistä? Aina ei ole tarpeen matkustaa […]

Lue lisää

26.6.2018 | Taneli Hiltunen

Näinä päivinä Yhdysvalloissa muistellaan jälleen Gettysburgin taistelua, joka käytiin 1.–3.7.1863. Taistelun kulku tiedetään hyvin tarkasti, ja se on ikuistettu sotahistoriallisten tutkimusten lisäksi myös populaarikulttuurin puolella, mistä esimerkkeinä Michael Shaaran romaani The Killer Angels (1974) ja siihen perustuva 4,5-tuntinen suurelokuva Gettysburg (1993), joka puolestaan inspiroi floridalaisen metalliyhtyeen Iced Earthin tekemään puolituntisen kappaletrilogian ”Gettysburg (1863)”. Sen sijaan […]

Lue lisää

Euroopan Unionin ja kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran yhteiset vuoden 2018 kulttuuriperintöpalkinnot jaettiin juhannusaattona 22. kesäkuuta Berliinissä järjestetyssä palkintogaalassa. Suomalainen Kulttuurivoltti -hanke ja suomalainen suunnitelmallinen kulttuurikasvatusmalli saivat gaalassa pääpalkinnon, joka on Suomelle kaikkiaan neljäs. Aiemmin Grand Prix:n ovat saaneet vuonna 2016 Adoptoi monumentti -hanke, vuonna 2009 Kesälahden kirkon kellotapuli ja vuonna 2002 Kierikkikeskus Yli-Iissä. Vuodesta 2002 lähtien […]

Lue lisää

15.6.2018 | Johanna Pörhölä

Historiallisen Aikakauskirjan Vuoden 1918 muistot ja vaikutushistoria -teemanumero on ilmestynyt. Numerossa avataan vuodesta 1918 tehtyä tutkimusta ja tarjotaan uudenlaisia näkökulmia sisällissodasta käytyyn keskusteluun. Lisäksi FM Virva Liskin arvio jatkaa keskustelua Marjo Liukkosen huomiota herättäneestä Hennalan naismurhat 1918 -teoksesta. Liskin arvio lähdeviitteillä varustettuna löytyy Historiallisen Aikakauskirjan kotisivuilta. Päätoimittaja Anu Lahtinen kirjoittaa: ”Vuoden mediakeskusteluista äänekkäin on hiukan […]

Lue lisää

7