Ensimmäisen maailmansodan seurauksena syntyneestä kaunokirjallisuudesta puhuttaessa huomio kiinnittyy yleensä 1920-luvun julkaisuaaltoon, jonka varrelta löytyy monia tunnustettuja sodanvastaisia klassikoita, kuten Teräsmyrskyssä (Ernst Jünger, 1920), Kunnon sotamies Švejk (Jaroslav Hašek, 1923), Parade’s End (Ford Madox Ford, 1924)  ja Länsirintamalta ei mitään uutta (Erich Maria Remarque, 1929). Kuitenkin jo viimeisenä sotavuonna 1918 britti Rebecca West (1892–1983, syntyjään Cicely […]

Lue lisää

Lapin Kansa on julkaissut verkkogallerian, joka esittelee sata Hildur Larssonin (1882–1952) Lapista ja lappilaisista ottamaa valokuvaa 1900-luvun alkuvuosikymmeniltä. Lapin valokuvauksen unohdetun uranuurtajan kuvissa esiintyy ihmisiä, tapahtumia ja maisemia enimmäkseen Rovaniemeltä, mutta myös Kemistä, Kemijärveltä, Kolarista, Pelkosenniemeltä ja Savukoskelta. Suurin osa verkkogallerian kuvista on aiemmin julkaisemattomia. Hildur Larsson (1882–1952), vuodesta 1916 Hildur Sammallahti, oli alun perin […]

Lue lisää

Ruotsin vanhimpana kansallisena symbolina pidetään Vanhan Uppsalan 400–500-luvuille ajoitettua, kuningaskummuiksi ”Kungahögarna” kutsuttua kolmea vierekkäistä hautakumpua, joihin voi tutustua nyt myös uuden teknologian avulla. Vanhan Uppsalan museo on julkaissut Kuningaskummuista kertovia digitaalisia esityksiä. Kummuilla voi paikan päällä tutustua menneisyyden ympäristöön matkapuhelimeen tai tablettiin ladattujen ohjelmien avulla, jotka käyttävät AR-teknologiaa (lisätty todellisuus), ja sisällä museossa Virtual Reality […]

Lue lisää

Tämän vuoden helmikuussa tuli kuluneeksi sata vuotta siitä, kun ”Representation of the People Act 1918” hyväksyttiin brittiparlamentissa. Siinä missä Suomessa oli ollut yleinen ja yhtäläinen äänikoikeus jo yli vuosikymmenen, Britanniassa tämä lakiuudistus kasvatti äänioikeutettujen määrän noin 21 miljoonaan –  eli 5,6 miljoonalla miehellä ja 8,4 miljoonalla naisella. Miesten tapauksessa sen piiriin pääsivät kaikki yli 21-vuotiaat, […]

Lue lisää

Archibald Allan Bowman (1883–1936) oli filosofi Glasgow’n yliopistosta, jossa hän opiskeli vuosina 1901–1905. Menestys kantoi hedelmää toden teolla jo vuonna 1912, jolloin Bowman vastaanotti logiikan oppituolin Princetonin yliopistossa. Ensimmäisen maailmansodan syttyminen kuitenkin muutti hänenkin elämänsä, ja virkavapaata saatuaan hän palveli vuodesta 1915 Britanniassa ja Ranskassa maavoimien luutnanttina Highland Light Infantry -rykmentissä. Bowman jäi saksalaisten vangiksi […]

Lue lisää

Aboa Vetus & Ars Nova on historian ja nykytaiteen museo Turun keskustassa. Se on Suomen ainoa arkeologinen museo ja ainutlaatuinen katettu kaivausalue, jonka vanhimmat rauniot ja esinelöydöt ovat 1200–1300-luvuilta. Kesällä 2018 museon sisäpihalla tehdään kaivauksia, joiden tavoitteena on paljastaa Turun palossa 1827 tuhoutuneen ja mahdollisesti jo keskiaikaisen Forsteenin kivitalon jäännökset. Yleisöllä on mahdollisuus seurata kaivauksia […]

Lue lisää

Europa Nostra Finland on julkaissut osana kulttuuriperinnön eurooppalaista teemavuotta 2018 teoksen Heritage Is Ours – Citizens Participating in Decision Making (Kulttuuriperintö on meidän – Kansalaiset osallistumassa päätöksentekoon). Kirja on saatavilla englanniksi sekä painettuna että verkkoversiona, ja osa sen artikkeleista julkaistaan kevään 2018 mittaan Europa Nostran sivuilla myös suomeksi. Europa Nostra Finland on kulttuuriperintöjärjestö Europa Nostran […]

Lue lisää

25.5.2018 | Johanna Pörhölä

Tunnehistorian verkoston kevätsymposium pidettiin Turussa Sirkkalan kampuksella maanantaista tiistaihin 21.-22.5. Symposiumin teemana oli tunteiden materiaalisuus, josta kuultiin esitelmiä kahden keynote-luennon lisäksi kahdeksassa eri työryhmässä, joissa aihetta lähestyttiin eri näkökulmista. Symposiumin järjesti Turun yliopiston kulttuurihistorian oppiaine. Akatemiaprofessori Hannu Salmen lausuttua symposiumin avaussanat oli ensimmäisenä päivänä ohjelmassa kaksi keynote-luentoa. Kutsuttuina puhujina esiintyivät apulaisprofessori, dosentti Lauri Nummenmaa tunteiden […]

Lue lisää

23.5.2018 | Tapio Onnela

Tomas Karlsson Uumajan yliopistosta on väitellyt sotapelien historiasta. Karssonin tutkimus kattaa yli 200 vuoden ajanjakson ja osoittaa, miten hämmästyttävän samankaltaisina sotapelit ovat säilyneet huolimatta valtavasta teknologisesta muutoksesta. Kun sotapeleistä tulee puhe, nykyihminen varmaankin ajattelee ensimmäiseksi tietokonepelejä ja kenties luulee, että kyse olisi uudesta ilmiöstä. Karlssonin tutkimus käsittelee sotapelien historiaa 1800-luvulta nykypäiviin. Tutkimuksen kohteena ovat olleet […]

Lue lisää

23.5.2018 | Taneli Hiltunen

Espoonlahdella avautuu 16.6. idyllinen Saaristomuseo Pentala, joka on uusin Espoon kaupunginmuseon hallinnoimista viidestä museosta. 130 hehtaarin kokoisella Pentalan saarella on asuttu ympärivuotisesti ainakin 1750-luvulta vuoteen 1986 saakka, ja 1790-luvun alussa rakennettu kalastajatorppa on museoalueen muodostavista 15 rakennuksesta vanhin. Nyholmien torpparisuku asui saarella 1850-luvulta lähtien, ja lisäansioita he saivat kalastajatilan maille erikseen rakennutuista kesävuokrarakennuksista. Kesän opastetut […]

Lue lisää

Keväällä 2018 ilmestynyt YTL Marjo Liukkosen väitöskirja Hennalan naismurhat 1918 on synnyttänyt vilkkaan keskustelun muistitiedon käytöstä menneisyyden tutkimuksessa. Keskusteluun ovat osallistuneet paitsi historioitsijat, myös muiden muistitietoa hyödyntävien tieteenalojen tutkijat. Historioitsijat ilman rajoja -yhdistys julkaisi 22.5. aiheeseen kannanoton ”Keskustelun historian tapahtumista ja tulkinnoista tulee olla vapaata ja kriittistä”. Kirjoitetun historian ja kollektiivisen muistamisen keskinäinen suhde – […]

Lue lisää

22.5.2018 | Johanna Pörhölä

Vuonna 2018 Suomessa muistetaan sadan vuoden takaisia tapahtumia. Sisällissodasta järjestetään lukuisia keskustelutilaisuuksia, seminaareja ja paneelikeskusteluita. Lisäksi aihetta käsitellään taiteen keinoin lukuisissa näyttelyissä ja esityksissä ympäri maan. Jäikö jokin asia askarruttamaan? Voit lähettää kysymyksesi Historioitsijat ilman rajoja -yhdistykselle ja asiantuntijat etsivät siihen vastauksen. Sisällissota, kansalaissota, veljessota, vapaussota, luokkasota, kapina, punakapina – miten tammikuun 27. päivänä 1918 […]

Lue lisää

  Lähikuvan uusin numero ilmestyi 21.5.2018 ja se on luettavissa kokonaisuudessaan oheisesta linkistä: https://journal.fi/lahikuva Numeron 1/2018 ajankohtaisena teemana on ”Suomi 1918”. Aihe on erityisen ajankohtainen nyt, kun keväällä 1918 käydystä sisällissodasta on kulunut sata vuotta, ja Suomen itsenäisyyden ajan traagisin tapahtuma on runsaan yksityisen ja julkisen muistelun sekä paikoin kiivaiden debattien kohteena. Erityishuomion kohteena on […]

Lue lisää

21.5.2018 | Taneli Hiltunen

  Varsinkin viime vuosina kovilla kierroksilla käynyt kuohunta ja keskustelu erilaisten julkisilla paikoilla olevien, omasta ajastamme käsin erittäin kiisteltyjen patsaiden ja muistomerkkien ympärillä jatkuu kaiken aikaa. Tuomioistuimetkin ottavat kantaa asiaan – viimeisimpänä tuomarin päätös siitä, että kolmen konfederaation poliitikon ja sotilaskomentajan patsaiden poistaminen julkisista puistoista Memphisissä ei rikkonut osavaltion lakia vastaan, sillä patsaat olivat puistojen […]

Lue lisää

  Qatar Digital Library on British Libraryn ja Qatar National Libraryn vuonna 2012 käynnistynyt yhteishanke, jonka tarkoituksena on digitoida etenkin Persianlahden alueelta peräisin olevia, islamilaisia ja toisaalta britti-imperialismin vuosikymmeninä syntyneitä asiakirjoja, kirjallisuutta ja kuvia, jotka tarjoavat monipuolisia näkökulmia ristiriitojen sävyttämiin aikakausiin. Aineiston erikoisuutena on arabian- ja persiankielisten asiakirjojen suuri määrä, mikä nostaa sen arvoa entisestään. […]

Lue lisää

17.5.2018 | Taneli Hiltunen

Japani-innostus globaalina ilmiönä saa mitä erilaisimpia ilmenemismuotoja, ja maan perinteinen kulttuuri puolustaa paikkaansa modernien ja futurististenkin populaarikulttuurin tuotosten rinnalla – tarjoten inspiraatiotakin niihin. Kun mukaan yhtälöön tuodaan valokuvat, päästään mielenkiintoiselle rajapinnalle ”japanilaisuuden” ja sen osittain ”länsimaisen”, kenties tietyllä tapaa toiseuttavankin kuvaamistavan väliin. Ainutlaatuiset kuvakokoelmat, joita on vähitellen alettu digitoida niin tutkijoiden kuin suuren yleisönkin käytettäviksi, avaavat […]

Lue lisää

Kansalaisjärjestö Oranssin pienlehtiarkistoon on digitoitu yli kahdeksansataa vuosina 1977–1982 ilmestymisensä aloittaneen omakustanteisen punk-lehden numeroa sekä kahdeksankymmentä 1960- ja 1970-lukujen underground- ja vaihtoehtolehtien numeroa. Joukossa on myös kymmeniä omakustannesarjakuvia. Arkiston oheismateriaaliin kuuluvat lisäksi pienlehtitekijöiltä kerätyt haastattelut sekä bibliografia. Arkiston alullepanijana toimi Juuso Paaso, joka kirjoitti pro gradu-työnsä suomalaisesta pienlehtikulttuurista undergroundista punkiin vuosina 1967–1982. Paason lisäksi hankkeessa […]

Lue lisää

Torstaina, 3. toukokuuta julkaistu verkkogalleria ”Estofilia 100” kertoo sata tarinaa suomalaisista, jotka ovat jättäneet jäljen 100-vuotiaaseen Viron tasavaltaan. Mukana on vapaussotureita, tiedemiehiä, kulttuurivaikuttajia, liikemiehiä, päättäjiä ja tavallisia kansalaisia. He ovat vaalineet vapauspyrkimyksiä tai rakentaneet Viroa. Osa on riskeerannut asemansa, osa jopa henkensä Viron puolesta. Luettelossa ei ole sataa parasta nimeä, vaan se on läpileikkaus eri elämänaloihin […]

Lue lisää

​Akatemiaprofessori Hannu Salmi sai Homénin palkinnon ansioistaan ”isänmaan historian” tutkimuksessa. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Palkinto myönnetään vuosittain vuorotellen fysiikan tutkijoille tai isänmaan historian tutkijoille. Societas Scientiarum Fennica – Suomen Tiedeseura viettää tänä vuonna 180-vuotisjuhlavuottaan. Se perustettiin Suomen Suuriruhtinas, Keisari Nikolai I:n toimesta vuonna 1838.

Lue lisää

Vuoden 2009 talouskriisin jälkeen työttömyys kasvoi Suomessa jälleen. Vaikka talouskasvu alkoi uudelleen, on työttömyyden vähentäminen osoittautunut vaikeaksi. Julkisuudessa on keskusteltu vilkkaasti työllistämisen keinoista, työttömien aktivoinnista ja kannustinloukkujen purkamisesta. Työttömien oma ääni on julkisessa keskustelussa jäänyt talouspoliittisen puheen varjoon. SKS järjesti Työttömän tarina -kirjoituskilpailun vuonna 1993. Nyt haluamme jälleen kerätä työttömien tarinoita. Kirjoittamisen apuna voit käyttää […]

Lue lisää