Julkiluettava saarnastuolilta.
Laki yleisistä kokouksista.
Annettu Tsarskoje Selossa, 20 (7) p:nä helmikuuta 1907.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomenmaan Valtio- säätyjen alamaisesta esityksestä, Tsarskoje Selossa ollessaan 7 (20) p:nä helmikuuta 1907 suvainnut Armossa, kumoten Rikoslain 16 luvun 9 §:n, vahvistaa seuraavan lain yleisistä kokouksista:
1 §. Keskustelemaan yleisistä asioista taikka muussa luvalli- sessa tarkoituksessa olkoon oikeus kokoontua yleisiin kokouksiin noudattaen mitä tässä laissa säädetään.
Yleiseksi kokoukseksi ei katsota sitä, johon vain niillä on pääsy, jotka ovat mieskohtaisesti kutsutut tahi kuuluvat yhdistykseen, joka sellaisenaan on saanut kutsun.
2 §. Yleisen kokouksen saakoon toimeenpanna Suomen kansalainen, joka on hyvämaineinen eikä ole holhouksen- alainen, kuin myös yhdistys.
3 §. Jos yleinen kokous on aiottu pidettäväksi yleisessä paikassa taivasalla on kirjallinen tahi suullinen ilmoitus siitä viimeistään kuusi tuntia ennen kokouksen määräaikaa tehtävä, kaupungissa poliisikamariin tahi, missä sellaista ei ole, pormestarille tahi järjestysmiehelle, ja maalla kruunun- voudille tahi nimismiehelle. Kuitenkin saa myöhemminkin tehdyn ilmoituksen pitää pätevänä, jos viranomainen ei harkitse siitä olevan haittaa.
Ilmoituksessa yleisestä kokouksesta mainittakoon kokouksen aika ja paikka sekä sen toimeenpanija.
4 §. Mitä 3 §:ssä säädetään yleistä kokousta koskevasta ilmoituksesta älköön sovellettako kokouksiin, joita valitsijat pitävät keskustellakseen valtiopäivämies- tahi muista yleisistä vaaleista tahi neuvotellakseen tällaisissa vaaleissa valittujen valtuusmiesten kanssa, älköönkä myöskään kokouksiin, joita pidetään oppikurssien tai esitelmäin kuulemista varten opettavaisessa tarkoituksessa, keskustelun yhteydessä tai ilman sitä.
5 §. Asianmukaisesti tehdystä yleisen kokouksen ilmoituksesta on viranomaisen pyydettäessä annettava todistus maksutta.
6 §. Yleiseen kokoukseen älköön kukaan tulko aseellisena. Tämä älköön kuitenkaan koskeko virkapukuun kuuluvan aseen pitämistä.
7 §. Yleisessä kokouksessa älköön keskusteltako tahi päätök- siä tehtäkö, ennenkuin puheenjohtaja on valittu. Puheen- johtajan tulee ylläpitää järjestystä kokouksessa eikä sallia puheen pitämistä tahi päätöksen tekemistä, joka sisältää ilmeisesti rangaistavan teon tahi kehoituksen siihen.
Jos puheenjohtajajan 1 momentin mukaan antamaa mää- räystä ei noudateta, taikka jos häiritään yleistä järjestystä eikä puheenjohtaja kykene sitä palauttamaan, on hänen julistettava kokous hajoitetuksi.
Siksi kuin puheenjohtaja on valittu, olkoon yleisen kokouksen toimeenpanijan tehtävänä mitä tässä ylempänä on sanottu.
8 §. Viranomaisella, joka Rikoslain 16 luvun 6 §:ssä maini- taan, olkoon oikeus olla yleisessä kokouksessa saapuvilla tahi sinne lähettää alaisensa virka- tai palvelusmies.
9 §. Virkamies, joka 8 §:n mukaan on oikeutettu olemaan läsnä yleisessä kokouksessa, saakoon hajoittaa kokouksen:
1) jos virkamieheltä tai hänen alaiseltaan palvelusmieheltä kielletään siihen pääsy;
2) jos yleisessä paikassa taivasalla pidetyssä kokouksessa poliisiviranomaisen yleisen turvallisuuden varalta antamia määräyksiä ei noudateta;
3) jos puheenjohtaja tahi toimeenpanija ei täytä sitä, mihin 7 §:n mukaan on velvollinen, taikka jos hänen julistustaan kokouksen hajoittamisesta ei noudateta; sekä
4) jos se, joka on toimeenpannut kokouksen, ei ole 2 §:n mukaan ollut siihen oikeutettu.
10 §. Mitä tässä laissa säädetään yleisessä paikassa taivas- alla pidettävästä kokouksesta, koskekoon myöskin, 15 §:n 4 kohdassa mainituin poikkeuksin, julkisia juhlasaattoja ja kulkueita, joita toimeenpanevat yhdyskunnat, yhdistykset taikka yksityiset henkilöt. Kuitenkaan älköön ilmoitusta tarvittako tehdä kunniatervehdyksistä ja tavanmukaisista juhlakulkueista.
11 §. Julkisten huvien toimeenpanemisesta olkoon voimassa mitä siitä on säädetty tahi säädetään.
12 §. Jos yleinen kokous, josta 3 §:ssä säädetään, on tapah- tunut varteenottamatta sen pitämisestä siinä olevaa määräystä taikka jos kokous on pidetty muussa paikassa tai muuna aikana kuin ilmoituksessa on mainittu, niin rangais- takoon toimeenpanijaa sekä myös puheenjohtajaa, jos hänellä on rikkomuksesta ollut tietoa, kumpaakin enintään kolmensadan markan sakolla. Sama olkoon laki toimeen- panijasta, jos yleisessä paikassa taivasalla on pidetty kokous noudattamatta kokouksen varalta annettuja määräyksiä.
Jos puheenjohtaja tahi toimeenpanija jättää yleisessä kokouksessa noudattamatta jotakin siitä, mihin 7 §:n mukaan on velvollinen, sakotettakoon enintään kaksisataa markkaa.
13 §. Joka vastoin 6 §:n säännöstä saapuu yleiseen kokouk- seen aseellisena taikka ei noudata asianmukaista käskyä kokouksen hajaantumisesta, rangaistakoon enintään kahdensadan markan sakolla.
14 §. Jos asianomaiselta viranomaiselta tahi sen alaiselta virka- tai palvelusmieheltä kielletään pääsy yleiseen kokoukseen, sakotettakoon jokaista sellaiseen kieltoon tahi sen päättämiseen osallista enintään kolmesataa markkaa.
15 §. Tämän lain määräyksiä älköön sovellettako:
1) kokouksiin, jotka ovat laissa tahi asetuksissa taikka tätä ennen asianmukaisesti vahvistetuissa säännöissä määrätyt tahi sallitut;
2) kokouksiin, joita yliopiston viranomainen toimeenpanee, taikka joita tieteellisessä tahi kasvatusopillisessa tarkoituk- sessa pidetään joko yliopiston viranomaisten silmälläpidon alaisessa huoneuksessa taikka oppilaitoksen tai tieteellisen seuran huoneuksessa;
3) kokouksiin, joita johonkin tässä maassa olevaan kirkko- yhdyskuntaan kuuluvat henkilöt pitävät hartaudenharjoituk- sia varten; sekä
4) hääkulkueihin ja hautaussaattoihin.
Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.