Keisarillisen Suomen Senaatin päätös,
sisältävä johtosäännön Suomen kruununmetsien metsän- vartijoille.
Annettu Helsingissä, huhtikuun 20 päivänä 1909.
Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla on Keisarillinen Senaatti nähnyt hyväksi vahvistaa seuraavan
Johtosäännön
Suomen kruununmetsien metsänvartijoille.
1 Luku.
Toimeen asettaminen ja palkkaedut.
1 §. Metsänvartijoiksi kruununmetsiin otetaan terveitä, hyvämaineisia, luku- ja kirjoitustaitoisia miehiä.
Metsänvartijatoimet täyttää kukin ylimetsänhoitaja tarkastuspiirissään.
2 §. Metsänvartijatoimet julistaa asianomainen hoitoalueen metsänhoitaja ja paikkakunnan enimmin levinneissä sano- malehdissä tai muulla sopivalla tavalla hakukelpoisten haettaviksi kolmenkymmenen päivän kuluessa.
Ylimetsänhoitajalle osoitetut ja hakijan omakätisesti kirjoittamat hakemukset ovat joko jätettävät tai lähetettävät hoitoalueen metsänhoitajalle, joka oman lausuntonsa ohella toimittaa hakemukset tarkastuspiirin ylimetsänhoitajalle.
Hakemukseen on liitettävä mainetodistus, lääkärintodistus, tai, jollei lääkäriä paikkakunnalla ole, kunnallislautakunnan esimiehen antama todistus hakijan terveydestä, mikäli hän voi saada siitä tiedon, samoin kuin jäljennökset muista todistuksista, joita hakija tahtoo käyttää.
Metsänvartijatoimeen on ryhdyttävä määräyksen jälkeisen kuukauden 1 päivänä. Jos vartijatointa seuraa metsänvarti- jatila, jota edeltäjä toimessa tai tämän oikeudenomistaja hallitsee, saakoon metsänvartija semmoisen haltuunsa vasta seuraavan toukokuun 1 päivänä, eikä hänellä ole oikeutta saada vuokrarahaa siltä ajalta, jonka hän sitä ennen on virkaa hoitanut.
Toimeen otetulle metsänvartijalle antaa ylimetsänhoitaja toimimääräyskirjan.
3 §. Metsänvartija saapi palkkaa, palkkionkoroitusta sekä, ellei hänellä ole kruunun antamaa metsänvartijatilaa, vuokrarahaa erityisesti annettujen tai vastedes annettavien määräysten mukaan.
Jos metsänvartija kuusikymmentä vuotta täytettyään ei terveydentilansa tai muitten ominaisuuksiensa puolesta ole täysin kykenevä tointaan hoitamaan, voi ylimetsänhoitaja, asianomaista metsänhoitajaa asiassa kuultuaan, metsän- vartijan virastaan erottaa.
Toimintansa ja työalueensa suhteen on metsänvartija velvollinen alistumaan niihin muutoksiin, jotka vastedes ehkä huomataan tarpeellisiksi määrätä.
4 §. Palkkansa saa metsänvartija kuukausittain kantaa sen hoitoalueen metsäkassööriltä, jossa hän palvelee.
...
6 LUKU.
Metsänvartijain ammattivelvollisuudet.
27 §. Metsänvartija on metsänhoitajan määräyksestä velvollinen toimittamaan kaikkia hänen vartiopiirissään suoritettavia metsänhoitotöitä.
28 §. Metsänvartijan virkatehtäviin, joista hän ei ole oikeutettu saamaan eri korvausta, kuuluu muun muassa:
1) uutterasti liikkua vartiopiirissään ja hyvin tutustua sen metsämaihin sekä ottaa tarkka selko varsinkin piirin kaikista rajoista, uittoväylistä ja asutuksista;
2) tarmokkaasti estää metsänhaaskausta, olipa se minkä- laatuista tahansa;
3) haaskauksen huomattuaan ottaa haaskatut metsäntuotteet mikäli mahdollista takavarikkoon, tiedustella haaskauksen tekijää, etsiä tarpeellisia todisteita tämän lailliseen edes- vastaukseen saattamista varten ja ilmoittaa asiasta viipy- mättä metsänhoitajalle;
4) estää luvatonta metsästystä ja kalastusta sekä luvatonta asutusta, viljelemistä ja laiduntamista;
5) metsävalkean sattuessa vartiopiirissä tai sen läheisyydessä ryhtyä kiireellisiin ja tehokkaisiin toimenpiteisiin tulen sammuttamista varten; metsänhoitajan tai työnjohtajan poissaollessa johtaa metsävalkean sammuttamistyötä vartiopiirinsä kruununmailla; tarpeen vaatiessa kutsua kapulan lähettämisellä lähellä asuvia sammutustyöhön, eikä palopaikalta poistua ennenkuin valkea on täydellisesti sammutettu; tiedustella ja tutkia miten tuli on syttynyt sekä metsänhoitajalle antaa metsävalkeasta ilmoitus ja luettelo sen sammuttamiseen osaa ottaneista henkilöistä;
6) ilmoittaa metsänhoitajalle myrskyn, hyönteisten y. m. metsälle aikaansaamat vahingot heti niitten tapahduttua;
7) pitää avoinna vartiopiirissä olevat metsänhoidolliset rajat sekä samoin rajanaapurien kanssa kruununmaitten rajat, kuin myös metsänhoitajalle ilmoittaa senkaltaisista umpeen kasvaneista rajoista, joita hän avustuksetta ei kykene avaamaan;
8) valvoa ja huolehtia että käsikaupalla myytyjen metsän- tuotteiden ottamisessa ja luovuttamisessa tarkalleen noudatetaan säädettyjä ehtoja ja määräyksiä;
9) antaa vuosittain tammikuussa metsänhoitajalle täydelli- nen luettelo vartiopiirissä asuvista henkilöistä, sekä metsän- hoitajan määräämänä aikana luettelo vartiopiirissä laitu- mella käyvistä kotieläimistä samoin kuin luettelo omista ja vartiopiirin kruununmetsätorpparien tarvepuista seuraa- vaksi vuodeksi;
10) metsänhoitajan osotuksen mukaan pitää silmällä vartio- piirissä olevain kruununmetsätorppain tarvepuiden hakkuuta ja pitää huolta siitä, että tässä suhteessa säästäväisyyttä ja annettuja määräyksiä noudatetaan;
11) hoitaa pienempiä taimitarhoja sekä valvoa metsän- hoitajan määräyksien mukaan vartiopiirissään metsä- hallinnon puolesta toimitettavia töitä;
12) hyvin säilyttää hänen hoidettavanaan tai käytettävänään olevaa kruunulle kuuluvaa kalustoa ja pitää siitä tarkkaa luetteloa; sekä
13) seurata ja opastaa asianomaisia metsänhoitovirkamiehiä vartiopiirissään.
29 §. Metsänvartija älköön missään tapauksessa olko oikeutettu ottamaan mitään korvausta tai maksua niiltä, joille hän metsäntuotteita kruununmetsästä luovuttaa.
Tällä ohjesäännöllä kumotaan mitä 13 päivänä toukokuuta 1859 kruununmetsien hallintoa koskeva Armollinen ohje- sääntö metsänvartijoista ja metsänvartijatiloista säätää sekä samoin ne Keisarillisen Senaatin kirjeet ja määräykset, jotka ovat ristiriidassa tämän ohjesäännön määräyksien kanssa.
Kamaritoimituskunnan Päällikkö, Senaattori Aug. Hjelt.