Armollinen Asetus
torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta.
Annettu Tsarskoje Selossa 27 p:nä helmikuuta (12 p:nä maaliskuuta) 1909.
Hänen Majesteettinsa Keisari, huoltaen Suomen köyhimpien kansanluokkien olojen parantamista, on, Suomen Edus- kunnan alamaisesta esityksestä, poikkeuksena ja ottamatta tällä kertaa huomioon sitä seikkaa, että tämä esitys, hajoite- tun Eduskunnan tekemänä, ei olisi ollut Hänen Keisarillisen Majesteettinsa ratkaistavaksi esitettävä, suvainnut Tsarskoje Selossa ollessaan 27 p:nä helmikuuta (12 p:nä maaliskuuta) 1909 Armossa vahvistaa seuraavan asetuksen torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta.
1 LUKU.
Vuokrasopimuksesta ja vuokramaksusta.
1 §. Torppana on pidettävä määrätty maatilan alue, joka maanviljelyksen harjoittamista varten vuokralle annetaan ja on varustettu siihen tarkotetuilla rakennuksilla tai aiottu niillä varustettavaksi.
Lampuotitilaksi sanotaan semmoista vuokralla olevaa, maanviljelykseen käytettäväksi aiottua manttaaliin pantua tilaa, joka hallintonsa puolesta on päätalon alainen.
Mäkitupa-alueella tarkotetaan maa-alaa, joka annetaan vuokralle maanviljelys- tai teollisuustyöväestöön kuuluvan taikka muun taloudellisesti samanvertaisen henkilön tai perheen asunto-alueeksi.
2 §. Sopimus 1 §:ssä mainitun maan vuokraamisesta on tehtävä määräajaksi, enintään sadaksi ja vähintään viideksi- kymmeneksi vuodeksi. Jos vuokramies haluaa viittäkymmen- tä vuotta lyhempää vuokra-aikaa, olkoon vuokralautakun- nalla, kun tärkeät syyt erityisissä tapauksissa vaativat ja kun sopimus ei koske uutistorpan vuokrausta, valta sallia lyhempi vuokra-aika, ei kuitenkaan alle viidenkolmatta vuoden.
Torppa, lampuotitila tai mäkitupa-alue, jonka vajavaltainen omistaa, annettakoon vuokralle vähintään niin kauaksi, kuin vajavaltaisuutta kestää, taikka, jos se perustuu tuomioistui- men päätökseen, vähintään viideksi vuodeksi.
Jos 1 momentissa mainituissa tapauksissa vuokrakirjassa ei ole määräystä vuokra-ajasta, taikka jos vuokra-aika on vuokralautakunnan suostumuksetta määrätty viittäkymmen- tä vuotta lyhemmäksi, taikka määrätty muulla tavalla kuin sanotussa momentissa säädetään, olkoon sopimus voimassa viisikymmentä vuotta.
Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maaliskuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä lähtöpäivänä. Jos sopimuksessa on määrätty, että vuokravuosi on toisin laskettava, noudatettakoon sitä määräystä.
3 §. Vuokramaksu pitää olla rahassa määrätty ja vuokra- kirjaan koko se vastike merkitty, joka vuokramiehen on saamistaan eduista todellisesti suoritettava. Älköön vuotuista vuokramaksua vuokrakauden ajalla uudestaan määrättäkö.
Vuokrasopimukseen olkoon kuitenkin oikeus ottaa sellainen määräys, että vuokramaksu lyhemmältä tai pitemmältä ajalta, joko kokonaan tai osaksi, on paikkakunnalla käyvän hinnan mukaan suoritettava luonnontuotteina tai päivä- töinä.
Jos asianosaisten välillä syntyy erimielisyyttä siitä, mikä hinta on pidettävä paikkakunnalla käypänä, on se vuokra- lautakunnan määrättävä.
Siitä, että asianosaisella sellaisessa tapauksessa on oikeus siirtyä rahamaksukannalle, säädetään 21 §:ssä.
4 §. Vuokrasopimus on tehtävä kirjallisesti kahden todistajan läsnä ollessa.
5 §. Vuokrakirjassa on mainittava, paitsi sitä paikkaa missä ja aikaa milloin se on tehty:
sen tilan nimi tai numero, johon vuokrattu alue kuuluu tai joka on vuokralle annettu, ja, jos vuokra ei koske koko tilaa, myöskin vuokra-alueen rajat tai muu tarkka selvitys siitä;
vuokra-aika; sekä
vuokramaksun määrä.
Jos vuokrasopimuksessa on määräyksiä siitä, että vuokra- miehellä on oikeus metsäntuotteihin tai laidunmaahan taikka muihin etuihin vuokra-alueen ulkopuolella, ovat nekin vuokrakirjaan pantavat.
Jos vuokrasopimukseen kuuluu muita ehtoja, merkittäköön nekin, ollakseen voimassa, vuokrakirjaan.
Vuokrakirjaa laadittakoon kolme yhtäpitävää kappaletta, yksi kumpaakin asianosaista sekä kolmas vuokralautakuntaa varten.
6 §. Vuokrakirja on alistettava vuokralautakunnan tutkitta- vaksi. Vuokraehtoja tutkiessaan tulee vuokralautakunnan pitää silmällä ettei pienten vuokraesineitten vuokramaksu, mikäli ei sen suuruuteen vaikuta vuokra-alueen erilainen maanarvo ja asema, ole samalla seudulla sijaitsevista suuremmista vuokraesineistä suoritettavaa vuokramaksua suhteellisesti korkeampi. Jos lautakunta huomaa vuokra- kirjan laillisesti tehdyksi ja että vuokraehdot eivät tasa- puolisen arvostelun mukaan ole vuokramiehelle kohtuutto- mat, niin vahvistakoon sen, pidettyään katselmuksen, jos se havaitaan tarpeelliseksi. Vahvistuksesta on sekä kummankin asianosaisen että vuokralautakunnan vuokrakirjan kappa- leeseen heti tehtävä merkintä, jossa myös on mainittava aika milloin vuokrakirja vahvistettiin. Jollei vuokrakirjaa voida vahvistaa, ovat syyt asianosaisille ilmoitettavat.
Vuokrasopimus katsotaan lopullisesti tehdyksi, kun vuokra- lautakunta on vuokrakirjan vahvistanut.
Jos asianosaiset vastedes haluavat muuttaa vahvistettua vuokrakirjaa, tai panna siihen lisäyksen, tehkööt siitä sopimuskirjan; ja olkoon siihen nähden soveltuvilta kohdin voimassa niitä 1 ja 2 momentissa on säädetty.
7 §. Jos joku suullisen välipuheen tai sellaisen vuokrakirjan nojalla, jota ei ole 6 §:ssä määrätyssä järjestyksessä tutkittu, vuokramaksua vastaan on alkanut viljellä toisen maata tai siihen rakentaa rakennusta, saakoon vuokramies, vuokran- antajalle toimittamansa haasteen nojalla, kihlakunnan- oikeudessa vaatia välipuhetta vahvistettavaksi. Oikeus merkitköön pöytäkirjaan mitä asianosaisten ilmoitusten tai muun saatavissa olevan selvityksen mukaan heidän keskensä on sovittu sekä kuulustakoon asiasta vuokralautakuntaa, jos katsoo sen tarpeelliseksi. Jos saadaan selvitys sen alueen rajoista, jonka vuokraamista sopimus koskee, sekä vuokra- maksusta, ja oikeus havaitsee, että vuokraehdot eivät ole vuokramiehelle kohtuuttomat, vahvistakoon sopimuksen olemaan voimassa asianosaisten kesken, huomioonottamalla vuokra-aikaan nähden, mitä 2 §:n 2 momentissa säädetään. Täten vahvistettu vuokrasopimus olkoon yhtä pätevä kuin laillisesti tehty kirjallinen vuokrasopimus.
Jos vuokramies vuokranantajan kehotuksesta huolimatta ei tee kirjallista vuokrasopimusta, ja jos hän kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen ei ole myöskään pannut vireille semmoista oikeudenkäyntiä kuin 1 momentissa sanotaan, olkoon vuokranantajalla oikeus irtisanoa hänet.
2 LUKU.
Vuokrakirjan rekisteröimisestä.
8 §. Vuokrakirja on, sittenkun se on asianmukaisesti vahvis- tettu, vuokralautakunnan toimesta rekisteröitävä. Kuitenkin olkoon kummallakin asianosaisella lupa myös itse tehdä ilmoitus vuokrakirjan rekisteröimisestä.
Jos vuokrasopimukseen tehdään muutos tai lisäys, tai jos vuokrasopimus vuokra-ajan umpeenkuluttua uudistetaan, on sekin rekisteröitävä, sittenkun vuokralautakunta on sitä koskevan sopimuskirjan vahvistanut...
3 LUKU.
Vuokranantajan ja vuokramiehen oikeuksista ja velvollisuuksista.
15 §. Vuokramies olkoon velvollinen hyvin hoitamaan vuokra-alueen tilukset sekä hoitamaan ja kunnossapitämään vuokranantajan rakennukset ja muut laitokset, jotka ovat vuokra-alueen viljelykseen tarpeelliset, niin etteivät ne tämän velvollisuuden laiminlyömisen kautta huonone. Maata laihduttava viljelystapa on rappiolle laskemiseksi katsottava.
...
Vuokrasopimuksessa älköön kiellettäkö viljelysparannuksia toimeenpanemasta.
Jos vuokra-alueeseen kuuluu metsää, olkoon vuokramies, ellei ole toisin sovittu, oikeutettu sitä kotitarpeekseen käyttämään. Vuokramies noudattakoon kuitenkin metsän- hoitosuunnitelmaa, joka vuokra-ajan kuluessa tilalla pannaan toimeen. Jos sen kautta supistetaan vuokramiehen metsänkäyttöoikeutta, sovitettakoon vuokramaksu sen mukaan ja päättäköön vuokralautakunta, jolleivät asian- osaiset siitä sovi, minkä verran vuokramaksua on alennet- tava. Jos vuokramies mieluummin tahtoo vuokrasta luopua, olkoon hänellä samallainen oikeus sanoutua irti sopimuk- sesta, kuin 36 §:n 2 momentissa säädetään.
Vuokramiehellä olkoon vuokra-alueella metsästysoikeus sekä vuokra-alueeseen kuuluvassa vedessä kalastusoikeus, jos vuokrasopimuksessa ei ole toisin määrätty.
17 §. Jos torppaan tai lampuotitilaan kuuluva, sen viljelemi- seen tarpeellinen rakennus, joka on vuokranantajan oma, on tulipalon kautta tai muuten ilman vuokramiehen tuottamusta hävinnyt tahi niin vahingoittunut, että se on uudestaan rakennettava, on vuokranantajan, ellei ole toisin sovittu, toimitettava uudestarakentaminen.
Jos semmoinen rakennus, kuin tässä edellä on mainittu, on vanhuuttaan rappeutunut ja katselmuksessa julistettu kelpaamattomaksi, niin on, ellei ole toisin sovittu, vuokran- antajan tilan tai päätalon alueelta osotettava tahi sinne hankittava rakennuksen uudestaan rakentamiseen tarpeelliset puuaineet ja muut luonnolliset rakennusaineet sekä vuokramiehen hankittava muut aineet ja suoritettava uutisrakennustyö.
...
18 §. Jos vuokra on suoritettava rahana tai luonnontuotteina, eikä maksuaikaa ole määrätty, suorittakoon vuokramies ne kahta kuukautta ennen vuokravuoden loppua. Luonnon- tuotteita älköön vuokramies, ellei toisin ole sovittu, olko velvollinen toimittamaan vuokranantajalle sen tilan ulko- puolelle, joka on vuokralle annettu tai johon vuokrattu maa kuuluu.
19 §. Jos vuokramaksu on suoritettava päivätöinä, määrättä- köön vuokrakirjassa niiden jako vuotta kohti semmoiseksi, ettei vuokramies esty omaa maanviljelystään hoitamasta. Jos välikirjassa ei ole tällaista määräystä, jaettakoon päivätyöt tasan pitkin vuotta.
Vuokrasopimuksen nojalla suoritettava päivätyö älköön olko pitempi kuin enintään yksitoista tuntia kuutena kesäkuukau- tena ja keskimäärin yhdeksän tuntia muina kuukausina, ruoka-aikoja lukuunottamatta.
Jos vuokramies ilman laillista estettä jättää päivätyövelvolli- suuttaan määrättynä aikana suorittamatta, korvatkoon vuokranantajan vahingon.
20 §. Kutsumus päivätyön suorittamiseen on vuokramiehelle annettava viimeistään vuorokautta ennen, ellei päivätöiden suorittamisen ajasta erittäin ole sovittu.
Jos vuokramies sovittuna aikana tai vuokranantajalta saamansa sanan johdosta on joko itse saapunut tai puoles- taan lähettänyt toisen henkilön suorittamaan työvelvolli- suutta, älköön vuokranantaja kieltäytykö päivätyötä vastaanottamasta.
21 §. Jos vuokrakirjassa on määrätty, että vuokramaksu joko kokonaan tai osaksi on suoritettava luonnontuotteissa tai päivätöissä, älköön se estäkö vuokramiestä siirtymästä raha- maksukannalle, jos hän vuokranantajalle ilmoittaa sitä haluavansa. Muutos on astuva voimaan, kun on kulunut yksi vuosi siitä laissa määrätystä palkollisten muuttopäivästä, joka mainitun ilmoituksen jälestä ensiksi seuraa.
Sama oikeus olkoon myös vuokranantajalla.
Semmoista ilmoitusta ei saa ilman molempien asianosaisten suostumusta peruuttaa.
25 §. Torpan tai lampuotitilan vuokramies, joka on paranta- nut vuokraesinettä maan tahi sellaisten rakennusten ja muiden laitosten puolesta, jotka ovat viljelykseen tarpeelli- set, on oikeutettu vuokra-ajan lopussa tahi vuokrasuhteen muuten päättyessä katselmuksen mukaan saamaan vuokran- antajalta korvauksen siitä arvon lisäyksestä, mikä vuokra- esineelle on näiden parannusten kautta tullut, ei kuitenkaan sitä kustannusta enempää kuin työn suorittamiseen vuokra- ajan lopussa tai vuokrasuhteen muuten päättyessä olisi mennyt.
Samallaisen korvauksen olkoon mäkitupa-alueen vuokra- mies oikeutettu saamaan vuokramaalle rakentamistaan huoneista sekä vuokramaalla toimeenpanemistaan viljelys- parannuksista. Älköön kuitenkaan huoneista maksettavaa korvausta määrättäkö suuremmaksi, kuin mitä sellaisen perheen, jota 1 §:n 3 momentissa tarkotetaan, paikkakunnalla tavalliset asuinhuoneet välttämättömine ulkohuoneineen arvioidaan maksavan.
4 LUKU.
Vuokrasuhteen muutoksista ja lakkaamisesta.
32 §. Vuokraoikeutensa saa vuokramies siirtää toiselle henki- lölle, johon vuokranantaja kohtuuden mukaan voipi tyytyä. Ellei vuokranantaja uutta vuokramiestä hyväksy, eikä vuokrakirjassa ole sanottu, että vuokramies ilman maan- omistajan suostumusta saa siirtää vuokraoikeutensa, on asia vuokralautakunnan tutkittava ja päätettävä.
Siirtosummaa älköön määrättäkö sitä korvausta suurem- maksi, jonka vuokramies 25 §:n nojalla olisi oikeutettu saamaan, jos vuokrakausi silloin päättyisi. Sitä varten on siirtokirja alistettava vuokralautakunnan vahvistettavaksi; ja noudattakoon vuokralautakunta vahvistamiseen ja siirtokirjaan siitä tehtävään merkintään nähden mitä 6 §:ssä on sanottu.
Jos mäkitupa-alueen vuokramies siirtää vuokra-oikeutensa muulle henkilölle kuin 1 §:n 3 momentissa sanotaan, olkoon vuokrasopimus edelleen tämän asetuksen määräysten alainen.
Jos vuokraoikeus on siirretty jollekin muulle kuin vuokra- miehen rintaperilliselle, tai hänen vanhemmilleen taikka jollekin hänen sisaruksistaan, olkoon vuokranantaja oikeutettu, kolmenkymmenen päivän kuluessa saatuansa siitä tiedon, lunastamaan itselleen vuokraoikeuden, 2 momentissa mainitusta siirtosummasta.
33 §. Jos vuokraoikeus on siirretty, vaikka siihen ei ole annettu lupaa vuokrakirjassa, vastatkoon sekä entinen että uusi vuokramies suorittamattomasta, ennen uuden vuokra- miehen tuloa kuluneelta ajalta menevästä vuokramaksusta, niin myös vuokraesineen huonon hoidon tähden sillä ajalla tulleesta vahingosta.
34 §. Jos vuokramies kuolee vuokrakauden kestäessä, saakoot hänen leskensä ja rintaperillisensä nauttia hyväksensä vuokrasopimusta vuokrakauden loppuun.
Ellei vuokramieheltä ole jäänyt leskeä tai rintaperillistä, olkoon hänen vanhemmillaan tai jollakin hänen sisaruk- sistaan samallainen oikeus kuin 1 momentissa sanotaan, jos sitä vaativat kuuden kuukauden kuluessa vuokramiehen kuolemasta ja jos vuokralautakunta harkitsee vuokran- antajan voivan uuteen vuokramieheen tyytyä.
Muu vuokramiehen oikeudenomistaja olkoon oikeutettu ainoastaan 32 §:ssä mainituilla ehdoilla saamaan vuokra- oikeuden.
Perinnönjaossa älköön vuokraoikeutta arvioitako korkeam- maksi kuin 32 §:ssä siirtosummasta on säädetty.
35 §. Kun kokonaan tai osaksi vuokralle annettu tila ulos- ottotoimin myydään, eikä myytäessä tehdä ehtoa vuokra- oikeuden pysyväisyydestä, olkoon ostaja oikeutettu irti- sanomaan vuokramiehen.
...
40 §. Vuokraoikeus olkoon menetetty, ja vuokranantaja siis oikeutettu irtisanomaan vuokrasopimuksen:
a) jos vuokramies laskee vuokraesineen melkoisesti rappiolle eikä katselmuksessa määrätyn ajan kuluessa korjaa puut- teita;
b) jos hän, saamastaan varotuksesta huolimatta, vuokran- antajan vahingoksi tai haitaksi käyttää vuokraesinettä muuhun kuin sopimusta tehtäessä on tarkotettu; ja
c) jos hän tykkänään lähtee vuokra-alueelta pois.
Jos vuokramies a) kohdassa tarkotetussa tapauksessa näyt- tää sairauden, kadon tai muun semmoisen syyn tähden olleensa kykenemätön määräajan kuluessa korjaamaan puutteita, pankoon hänelle tuomioistuin sitä varten uuden ajan; ja vuokraoikeutta älköön katsottako menetetyksi, jos vuokramies sen ajan kuluessa täyttää velvollisuutensa.
Jos asianhaarat muuten ovat erittäin lieventäviä, harkitkoon oikeus eikö vuokramies voi päästä ainoastaan vahingon- korvauksen suorittamisella.
...
42 §. Muissa kuin niissä tapauksissa, jotka tässä asetuksessa mainitaan, älköön vuokranantajalla tai sillä, jolle hänen oikeutensa on siirtynyt, olko valtaa purkaa voimassa olevaa vuokrasopimusta.
5 LUKU.
Katselmuksista.
46 §. Sen selville saamiseksi, missä kunnossa vuokraesine on silloin kun se vuokramiehelle luovutetaan, on pidettävä tulokatselmus, jossa muun muassa vuokra-alueen rakennuk- set, puutarha, pellot, niityt, perkatut syöttöhaat, ojat, tiet, sillat, aidat, kaivot ja vesijohdot ovat merkittävät kirjaan sekä laadultaan ja ruokoltaan seliteltävät. Jos vuokra- alueeseen kuuluu metsää, on sekin katselmuksessa tarkastet- tava ja seliteltävä. Semmoinen katselmus on pidettävä viimeistäänkin kuusi kuukautta sen perästä kuin vuokramies on ottanut vuokraesineen haltuunsa, kuitenkin ottaen huomioon, että maa katselmuksen aikana on sen pitämiseen sovelias.
47 §. Kun vuokrasuhde päättyy, on tappiosta tai parannuk- sista maksettavan korvauksen määräämiseksi pidettävä lähtökatselmus viimeistäänkin sen ajan kuluessa lähtö- päivästä lukien, mikä tulokatselmusta varten on määrätty. Lähtökatselmus pidettäköön kuitenkin, jos jompikumpi asianosainen vaatii, ennen lähtöpäivää, ei kuitenkaan aikaisemmin kuin kahdeksan kuukautta sitä ennen.
Jos asianosaiset vuokrasuhteen päättyessä ovat sopineet rappiosta tai parannuksista maksettavan korvauksen määrästä ja siitä tehneet välikirjan, älköön lähtökatselmus olko tarpeellinen.
Jos vuokrasopimus yhden tai useamman kerran uudistetaan, on kuitenkin, rappion tai parannusten selville saamiseksi, jokaisen vuokrakauden lopussa pidettävä katselmus sen ajan kuluessa, mikä lähtökatselmusta varten on säädetty.
...
6 LUKU.
Vuokralautakunnasta.
57 §. Jokaisessa kunnassa pitää olla vuokralautakunta. Jos katsotaan välttämättömästi tarvittavan kaksi tai useampia vuokralautakuntia, päättäköön kuntakokous, että kunta on sitä varten jaettava piireihin; ja on tästä ilmoitettava läänin kuvernöörille.
Niiden tehtävien lisäksi, jotka ylempänä tässä asetuksessa on säädetty, tulee vuokralautakunnan vuokrasuhdetta koske- vien riitaisuuksien vuokranantajan ja vuokramiehen välillä syntyessä jommankumman asianosaisen pyynnöstä ottaa riitakysymys molempien riitapuolten tai heidän laillisesti valtuutettujen asiamiestensä saapuvilla ollessa käsiteltä- väksi sekä koettaa saada riita sovitetuksi.
Jos sovinto saadaan aikaan, tehtäköön siitä kirja, joka on kummankin asianosaisen allekirjoitettava. Sellaisen sovin- non täytäntöönpanosta olkoon voimassa mitä ulosottolaissa välitystuomiosta säädetään.
Asianosainen, joka ei ole noudattanut vuokralautakunnan kutsumusta saapumaan tällaisen asian käsittelyyn, eikä näyttänyt laillista estettä, rangaistakoon kihlakunnanoikeu- dessa virallisen syyttäjän kanteesta enintään kolmensadan markan sakolla.
Vuokralautakunnan tulee myös vaadittaessa antaa valtion ja kunnan viranomaisille lausuntoja ja tilastollisia tietoja sekä yksityisille henkilöille neuvoja vuokra-asioissa.
58 §. Vuokralautakunnassa on puheenjohtaja sekä kaksi tai neljä varsinaista jäsentä, jotka kaikki asetetaan kolmen kalenterivuoden ajaksi kerrallaan.
Lautakuntaan on myös samaksi ajaksi asetettava vara- puheenjohtaja ja yhtä monta varajäsentä kuin varsinaista, jotka jäävin tai esteen sattuessa astuvat puheenjohtajan ja varsinaisen jäsenen sijaan.
Kuntakokouksen asiana on päättää valitaanko vuokralauta- kuntaan kaksi vaiko neljä jäsentä.
Jos vuokralautakunnan varsinainen tai varajäsen ennen toimikautensa päättymistä kuolee tai eroaa eikä lautakun- taan jää sen tehtävien suorittamiseen riittävästi jäseniä, valittakoon loppuajaksi uusi jäsen poistuneen sijaan.
...
Joka on tyytymätön vuokralautakunnan päätökseen tai joka tahtoo valittaa siitä, että vuokralautakunnan jäsen on ollut jäävillinen tai muuten toimeensa oikeudeton, tahi että vuokralautakunnan toimituksessa on tapahtunut muu virhe, hakekoon oikaisua kihlakunnanoikeudessa haasteen nojalla, joka on vastapuolelle toimitettava kuudenkymmenen päivän kuluessa siitä, kun vuokralautakunnan päätös annettiin.
7 LUKU.
Vuokra-asiain käsittelystä oikeudessa.
...
8 LUKU.
Erityisiä määräyksiä.
73 §. Jos joku antaa vuokralle maata, joka ennen on vuokrattu toiselle, on jälkimäinen luovutus mitätön.
...
81 §. Tämä asetus astuu heti voimaan, kuitenkin niin, että siihen asti kunnes vuokralautakunnat on asetettu, niiden toimet suorittaa kunnallislautakunta.
Senaatin asiana on määrätä, milloin vuokralautakunnat viimeistään tulee olla asetettuina.
82 §. Siitä alkaen kuin tämä asetus on astunut voimaan, älköön 19 päivänä kesäkuuta 1902 annettua lakia maan- vuokrasta maalla eikä muita säännöksiä, mikäli ne ovat tämän asetuksen määräysten vastaisia, sovellettako sellaisiin sen voimaan astumisen jälkeen tehtyihin vuokrasopimuksiin kuin 1 §:ssä sanotaan.
Missä määrin tätä asetusta on sovellettava jo oleviin vuokrasuhteihin, jotka ovat syntyneet ennen tämän asetuksen voimaan astumista, säädetään erikseen.
Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.
Armollinen Asetus
helmikuun 27 p:nä (maaliskuun 12 p:nä) 1909 annetun, torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen soveltamisesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
Annettu Tsarskoje Selossa 27 p:nä helmikuuta (12 p:nä maaliskuuta) 1909.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomen Eduskunnan alamaisesta esityksestä, Tsarskoje Selossa ollessaan, 27 p:nä helmikuuta (12 p:nä maaliskuuta) 1909 suvainnut Armossa vahvistaa seuraavan asetuksen helmikuun 27 p:nä (maalis- kuun 12 p:nä) 1909 annetun, torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrausta koskevan asetuksen sovelta- misesta aikaisemmin syntyneisiin vuokrasuhteisiin.
1 §. Vuokrasopimus, joka sinä päivänä kuin asetus torpan, lampuotitilan ja mäkitupa-alueen vuokrauksesta astuu voimaan, on sellaisesta vuokraesineestä olemassa, on katsottava pitennetyksi, jos vuokra-aika sopimuksen mukaan tulisi päättymään
1 vuoden kuluessa sanotusta päivästä, 7 vuodella ...
Vuokrasopimus, joka on irtisanomisen varassa, on katsotta- va pitennetyksi seitsemän vuotta siitä kuin uusi asetus on astunut voimaan.
Älköön vuokrasopimusta kuitenkaan tämän pykälän mukaan pitennettäkö vastoin vuokramiehen tahtoa.
...
Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.