Keisarillisen Suomen Senaatin päätös,
joka sisältää Suomen Teknillisen korkeakoulun tutkintosäännön.
Annettu Helsingissä, 25 päivänä helmikuuta 1909.
Nojaten 53 §:n säännökseen Armollisessa Asetuksessa huhti- kuun 2 päivältä 1908, sisältävä Suomen Teknillisen korkea- koulun säännöt, tekee Keisarillinen Suomen Senaatti täten tiettäväksi, että Keisarillinen Senaatti on noudatettavaksi vahvistanut seuraavan Teknillisen korkeakoulun tutkinto- säännön:
I Luku.
Diploomitutkintojen yleiset määräykset.
1 §. Teknillisessä korkeakoulussa toimitetaan seuraavat diploomitutkinnot: arkkitehtuuriosastossa arkkitehtitutkinto; insinööriosastossa, koneinsinööriosastossa ja kemiallisessa osastossa insinööritutkinto; maanmittausosastossa maanmittaritutkinto.
Insinööriosastossa voidaan tutkinto suorittaa kahteen opintosuuntaan: tie- ja vesirakennuksen ja maanviljelyksen; koneinsinööriosastossa kolmeen opintosuuntaan: kone- rakennuksen, sähköteknikan ja tehdasteollisuuden suuntaan.
Tiedonnäytteet maanviljelyksen insinööritutkintoa varten suoritetaan osaksi Keisarillisessa Aleksanterin Yliopistossa, ja on näiden näytteiden suorittamistavasta ja järjestyksestä voimassa mitä niistä erikseen on sanottu.
2 §. Oikeus diploomitutkinnon suorittamiseen on ainoastaan korkeakouluun kirjoitetuilla ylioppilailla.
Diploomitutkinto suoritetaan kahdessa osassa. Ensimäiseen eli yleiseen osaan luetaan etupäässä matemaattiset ja luonnontieteelliset tieteenhaarat, joihin ammattiopinnot perustuvat, toiseen eli erikoisosaan kuuluvat pääasiallisesti varsinaiset ammattitieteet sekä myöskin erityinen diploomi- tehtävä, jonka tulee osottaa tutkittavan kypsyyttä hänen ammattialalleen kuuluvien tehtävien käsittelemiseen.
3 §. Tutkintoasia, joka on osastokollegin taikka osaston- johtajan käsiteltävä, luetaan, kun se koskee tutkinnon ensimäistä osaa, yleiseen osastoon ja, kun se koskee tutkinnon toista osaa, asianomaiseen ammattiosastoon.
4 §. Tutkintoaineet ja niiden jakautuminen tutkinnon yleiseen ja erityiseen osaan mainitaan II luvussa. Kuitenkin olkoon opettajakollegilla oikeus, pysyttämällä 2 §:ssä sanottu tutkinnon molempien osien luonne, tehdä tähän jakoon semmoisia muutoksia, jotka opetukseen katsoen näyttäytyvät edullisilta; niin myös harkinnan mukaan myöntää ylioppi- laalle, joka erityistä opintotarkoitusta varten niin haluaa, lupa vaihtaa joku aine toiseen, jota tutkintoon ei ole otettu eikä myöskään ole ilmoitettu valittavaksi, taikka valita diploomityöksi toisenlainen tehtävä kuin mikä II luvussa määrätään otettavaksi.
5 §. Opintojen tarkoituksenmukaista harjoittamista varten tulee opettajakollegin, hankittuaan osastokollegien ehdotukset, eri tutkintoja varten laatia opintosuunnitelmat; siinä otettakoon lähtökohdaksi nelivuotinen normaali- opintoaika jokaista diploomitutkintoa varten, maanmittaus- osastossa suoritettavaa tutkintoa lukuunottamatta, jonka normaaliopintoaika on kolme vuotta.
Opintosuunnitelmien yhteydessä tahi muulla sopivalla tavalla on ilmoitettava, mitä opinnoissa on huomioon otettava 2 p:nä huhtikuuta 1908 annettujen Suomen Teknillisen korkeakoulun sääntöjen 37 §:n määräysten mukaan; samaten on annettava tieto tutkintovaatimuksista, milloin ne eivät ole samoja kuin korkeakoulussa pidettävien luentojen tai harjoituskurssien sisällys, niin myös osotus siitä, mitä kirjallisuutta opintoihin soveliaasti voidaan käyttää.
Ennen kunkin kevätlukukauden päättymistä ovat opinto- suunnitelmat, mahdollisesti tarvittavain muutosten varalta, tarkastettavat.
6 §. Diploomitutkinnon ensimäistä tai toista osaa varten tulee tutkittavan asianmukaisesti tehdä tarpeelliset harjoitustyöt ja asianomaisille opettajille suorittaa tutkinnot kysymyksessä olevaan osaan kuuluvissa opintoaineissa. Tutkintokuulustelut voivat käsittää myöskin kirjallisia kokeita.
Tutkinnon jälkimäiseen osaan kuuluu vielä diploomityö, jonka suorittamisesta osastokollegi antakoon tarkempia määräyksiä. Sanotun tehtävän valintaan nähden otettakoon, mikäli mahdollista, tutkittavan toivomukset huomioon.
Eräitä diploomitutkintoja varten vaaditaan myöskin käytännöllistä toimintaa, josta tarkemmin määrätään II luvussa.
7 §. Tutkintokuulusteluja varten on osastokollegin määrättä- vä kolme tutkintokautta vuodessa, nimittäin lukuvuoden alussa ja lopussa sekä kevätlukukauden alussa.
Sellaista uudistettua kuulustelua, kuin 9 §:ssä mainitaan, älköön toimitettako sen tutkintokauden kuluessa, jolloin edellinen kuulustelu samassa aineessa on tapahtunut; ja älköön myöskään lopullista kuulustelua tutkinnon jälkimäi- sen osan aineissa toimitettako, ennenkuin tutkinnon edellinen osa on suoritettu.
Kuulustelusta annettu hyväksyvä arvolause on tutkinnon ensimäisen tai toisen osan suorittamista varten voimassa vuoden ajan sen lukukauden päättymisestä, jona se on saatu, ollen osastokollegilla oikeus määrätä pitempikin voimassaoloaika.
8 §. Kukin tutkija olkoon velvollinen viikon kuluessa tutkinto- kauden päättymisestä osastonjohtajalle ilmoittamaan sanottuna aikana toimittamansa kuulustelut ja niistä antamansa arvolauseet. Nämät tiedot ovat sitten erityiseen luetteloon merkittävät ja säilytettävät.
9 §. Tutkittavien tiedot arvostellaan lausumalla, että eri aineissa osotettu tietomäärä on kiitettavä, hyvä, tyydyttävä tai riittämäton, kolme ensiksi mainittua merkiten hyväksyviä arvolauseita.
Jos tutkittavan tietomäärä jossakin aineessa on arvosteltu riittämättömäksi, olkoon hänellä oikeus uuteen kuulusteluun. Jos hänen tietoansa ei siinäkään ole arvosteltu hyväksyvällä arvolauseella, niin voi ainoastaan osastokollegi antaa luvan kolmanteen kuulusteluun; ja on tämä, jos tutkija tai tutkitta- va niin pyytää, toimitettava osastokollegin edessä, joka silloin määrää lopullisen arvolauseen.
Jos diploomityötä ei ole voitu hyväksyä, niin annettakoon uusi tehtävä ainoastaan yhden kerran.
10 §. Joka asianmukaisesti on täyttänyt tutkinnon ensimäisen tai toisen osan vaatimukset, pyytäköön osastonjohtajalta kirjallisesti tutkintotodistusta, ilmoittaen samalla ne aineet, joissa hän on tutkinnon suorittanut.
11 §. Edellisessä pykälässä mainittujen hakemusten käsittele- mistä varten kokoontuu osastokollegi tutkintokausiin nähden sopivina aikoina vähintään kolme kertaa lukuvuodessa, joihin kokouksiin on, korkeakoulun sääntöjen 17 §:n mukai- sesti, kutsuttava osastokollegiin kuulumattomatkin tutkijat. Tällöin annetaan ne arvolauseet, jotka tutkittu on saanut eri aineissa, minkä ohessa osastokollegi, tutkinnon toista osaa käsitellessään, arvostelee diploomitehtävän.
Jos kaikki tutkintoarvolauseet ovat hyväksyviä ja jos tutkintovaatimukset muutenkin ovat täytetyt, päätetään tutkinto hyväksytyksi.
12 §. Päätös hyväksytystä tutkinnosta annetaan tiedoksi ilmoituksella korkeakoululla, ja tutkitulle annetaan todistus opettajakollegin vahvistaman kaavan mukaan.
Tutkinnon ensimäisen osan todistuksen tulee sisältää eri arvolauseet, ja sen allekirjoittaa osastonjohtaja. Todistus, joka annetaan sittenkun tutkinnon toisen osan vaatimukset ovat täytetyt, on samalla oleva todistus täydellisen diploomi- tutkinnon suorittamisesta; siinä tulee löytyä ei ainoastaan tutkinnon jälkimäisen osan arvolauseet, vaan myöskin ensimäisen osan arvolauseet, mikäli nämät eivät kohdistu tietoihin, jotka jo sisältyvät toisen osan arvolauseisiin. Todistuksen allekirjoittavat korkeakoulun rehtori ja osasto- johtaja.
Todistuksista kertyvät lunastukset saa osastonotari.
13 §. Jos tutkittu on tutkinnon molemmissa osissa osottanut erityisen hyviä tietoja ja erittäinkin diploomitehtävällä näyttäytynyt suuremmassa määrässä kypsyneeksi ja itsenäi- seen arvosteluun kykeneväksi, lausutaan diploomitutkinnos- ta annetussa todistuksessa, että tutkinto on oivallisesti suoritettu. Tämä lausunto annettakoon kuitenkin ainoastaan korkeakoulun opettajakollegin kussakin eri tapauksessa tekemästä päätöksestä.
II Luku.
Diploomitutkintojen erikoismääräykset.
Arkkitehtuuriosasto.
14 §. Arkkitehtitutkinnon ensimäiseen osaan kuuluu: korkeamman matematikan alkeet; deskriptivinen geometria ynnä perspektivioppi; mekanikka; fysikka; epäorganisen kemian alkeet, mineralogia ja geologia; rakennusaineoppi; kenttämittaus ja vaakitus; kansantalous; niin myös harjoituksia käsivarais- ja arkkitehtuuripiirustuksessa sekä muovailussa.
15 §. Arkkitehtitutkinnon toisen osan oppiaineet ovat: taidehistoria; rakennustaiteen historia, muoto- ja tyylioppi, yleinen rakennusoppi, kaupunkien järjestelyoppi; huone- rakennusoppi ja huonerakenteiden statikka, lämmitys- ja ilmanvaihto-oppi sekä rakennushygienia; grafinen statikka; ja insinööritieteiden ensyklopedia. Lisäksi tulee harjoituksia muotopiirustuksessa ja akvarellimaalauksessa.
Diploomityönä on laadittava keskikokoisen rakennuksen piirustukset, joihin on liitettävä rakenne- ja kustannusarviot sekä aine- ja työselitelmä.
Insinööriosasto.
16 §. Tie- ja vesirakennuksen insinööritutkinnon ensimäiseen osaan kuuluu: matematikka; deskriptivinen ja projektivinen geometria; mekanikka; fysikka; epäorganisen kemian alkeet, mineralogia ja geologia; rakennusaineoppi sekä metallien ja puun mekaninen teknologia; huonerakennusoppi; kansan- talous sekä harjoituksia käsivarais- ja ammattipiirustuk- sessa.
17 §. Tie- ja vesirakennuksen insinööritutkinnon toisen osan tutkintoaineet ovat: maa-, tie- ja rautatierakennusoppi; siltarakennusoppi ja rakenteiden statikka; vesirakennnus- ja perustusrakennusoppi sekä tarpeelliset osat vesioikeutta; geodesia; grafinen statikka; yleinen koneoppi ynnä kone- elimet.
Diploomitehtävänä on laadittava joku ehdotus insinööri- teknikan alalta ynnä kirjallinen selitys siitä.
18 §. Maanviljelyksen insinööritutkinnon ensimäiseen osaan kuuluu: matematikka; deskriptivinen geometria; mekanikka; yleinen fysikka ja meteorologia; kasvitiede, epäorganisen ja organisen kemian alkeet, mineralogia ja geologia; huone- rakennusoppi; ja sitä paitsi harjoituksia käsivarais- ja ammattipiirustuksessa.
Kasvitieteen, kemian, mineralogian ja geologian sekä meteo- rologian tiedonnäytteet voidaan suorittaa myös Keisarilli- sessa Aleksanterin Yliopistossa, kuten elokuun 7 p:nä 1906 annettu Armollinen asetus tiedonnäytteistä pätevyyden osottamiseksi opettajatoimiin ja muihin valtiovirkoihin maanviljelyksen alalla säätää.
Niin kauan kuin kasvitiede ei ole Suomen Teknillisen korkea- koulun opetusaineena, on tutkinto siinä suoritettava yliopistossa.
19 §. Maanviljelyksen insinööritutkinnon toisen osan suorit- tamiseen vaaditaan, edellisessä pykälässä mainitun asetuksen mukaisesti, yliopiston maanviljelystaloudellisen osaston hyväksymä suomen- tai ruotsinkielinen kirjoituskoe sekä sanotussa osastossa suoritetut tiedonnäytteet maan- viljelyskemiassa ja maanviljelysfysikassa, maanviljelysopissa sekä kansantaloudessa ja maanviljelystaloudessa, niinkuin agronomitutkintoa varten on säädetty. Sitä paitsi vaaditaan vähintäin vuoden harjoittelu maanviljelystöissä.
Näistä tiedonnäytteistä sekä siitä, että sanottu harjoittelu on mainitun osaston hyväksymä, on esitettävä yliopiston asian- omaisten antama todistus.
Suomen Teknillisessä korkeakoulussa suoritettavaan tutkin- toon kuuluu: vesirakennusoppi ynnä tarpeelliset osat vesi- oikeutta; kulttuuriteknikka; insinööritieteiden ensyklopedia ja geodesia.
Diploomitehtäväksi on valittava ehdotuksen valmistaminen kulttuuriteknikan alalta siitä laadittuille kirjallisine selityk- sineen.
Koneinsinööriosasto.
20 §. Konerakennuksen insinööritutkinnon ensimäisen osan tutkintoaineet ovat: matematikka; deskriptivinen geometria; mekanikka; fysikka; epäorganisen kemian alkeet; metallien ja puun mekaninen teknologia; kone-elimet ja konepiirustus; kansantalous.
21 §. Konerakennuksen insinööritutkinnon toisen osan opin- alat käsittävät: mekanisen lämpöteorian; höyrykoneet ja höyrykattilat sekä polttomoottorit; vesi- ja höyryturbiinit; nostokoneet ja työkoneet; yleisen sähköteknikan; insinööri- tieteiden ensyklopedian; yleisen metallurgian; aineenkoetus- opin; teollisuustalouden.
Polttomoottorien sijasta voidaan valita laivanrakennusoppi tai lämmitys- ja ilmanvaihto-oppi; insinööritieteiden ensyk- lopedian voi myöskin vaihtaa huonerakenneoppiin.
Diploomitehtävä on valittava konerakennuksen alalta ja on siihen liitettävä kirjallinen selitys asiasta.
22 §. Sähköteknikan insinööritutkinnon ensimäiseen osaan kuuluu: matematikka; deskriptivinen geometria; mekaniikka; fysikka; epäorganisen ja organisen kemian alkeet; metallien ja puun mekaninen teknologia; kone-elimet ja konepiirustus; kansantalous.
23 §. Sähköteknikan insinööritutkinnon toiseen osaan kuuluu: mekaninen lämpöteoria; lämpövoimakoneet sekä vesivoima- koneet, etupäässä vain toiseen alaan kohdistuvine konstruk- tsioniharjoituksineen; nostokoneet ja työkoneet; sähkö- teknilliset mittaukset ja heikkovirtateknikka; sähkömekanikka sekä sähkökoneiden ja sähkölaitosten suunnittelu, sähkö- kemian alkeet.
Diploomityöksi on valittava sähkövoimalaitoksen ehdotus selityksineen taikka joku tehtävä kokeellisen tai konstruk- tivisen sähköteknikan alalta.
24 §. Tehdasteollisuuden insinööritutkinnon ensimäisen osan oppiaineet ovat: matematikka; deskriptivinen geometria; mekanikka; fysikka; epäorganisen ja organisen kemian alkeet; kemian teknologia sekä metallien ja puun mekaninen teknologia; kone-elimet ja konepiirustus; yleinen kansan- talous.
25 §. Tehdasteollisuuden insinööritutkinnon toiseen osaan kuuluu: mekaninen lämpöteoria; lämpövoimakoneet ja vesi- voimakoneet, etupäässä vain toiseen alaan kohdistuvine harjoituksineen; nostokoneet; tekstiliteollisuus tai paperi- teollisuus, valinnan mukaan, sekä näiden teollisuuksien kemiallinen teknologia; yleinen sähköteknikka; huone- rakenneoppi tai insinööritieteiden ensyklopedia; tehdas- hygienia; sovellettu kansantalous (teollisuus- ja kauppa- politikka, sosialipolitikka); teollisuustalous.
Diploomityöksi on valittava tehtävä täydellisine kirjallisine selityksineen tekstili- tai paperiteollisuuden alalta, riippuen siitä kumpiko teollisuushaara on otettu pääaineeksi, taikka taloustieteiden alalta.
26 §. Todistuksen saamista varten suoritetusta insinööri- tutkinnosta jollakin koneinsinööriosaston opintosuunnan alalla vaaditaan edellämainittujen tiedonnäytteiden lisäksi kuuden kuukauden harjoittelu konepajassa taikka muu siihen verrattava ja valittuun opintosuuntaan nähden tarkoituksen- mukainen yhtä pitkä käytännöllinen toiminta. Tämä harjoit- telu on suoritettava ennen diploomityön alottamista ja on siitä osastokollegille esitettävä asianmukaisesti annettu todistus, josta myöskin työn laatu ja harjoittelijan käytös työssä käy selville.
27 §. Jos joku, joka on suorittanut tutkinnon jossakin kone- insinööriosaston opintosuunnassa, haluaa suorittaa tutkinnon muussakin opintosuunnassa, on hänen suoritetta- va ainoastaan täydentävät tiedonnäytteet ja saa hän niistä erityisen todistuksen.
Kemiallinen osasto.
28 §. Kemian insinööritutkinnon ensimäiseen osaan kuuluu: korkeamman matematikan ja korkeamman deskriptivisen geometrian alkeet; fysikka; epäorganisen kemian alkeet, analytinen kemia, kemian laboratsioneja; mineralogia ja geologia; metallien ja puun mekaninen teknologia; huone- rakenneoppi; kansantalous sekä harjoituksia konepiirustuk- sessa.
29 §. Kemian insinööritutkinnon toiseen osaan kuuluu: epä- organinen ja organinen kemia; fysikalinen kemia ja sähkö- kemia; kemian laboratsioneja; kemiallinen teknologia; yleinen metallurgia; yleinen koneoppi ja apretuurikoneet; sähköteknikan alkeet.
Apretuurikoneopin ja organisen kemian täydellisen kurssin sijasta voidaan valita organisen kemian ensyklopedinen kurssi, joka silloin luetaan tutkinnon ensimäiseen osaan, ynnä erikoismetallurgia laboratsioneineen.
Diploomitehtävä käsittää puhtaan tai sovelletun kemian alaan kuuluvan kokeellisen työn, jota tulee seurata täydelli- nen kirjallinen selonteko.
Maanmittausosasto.
30 §. Maanmittaritutkinnon ensimäisen osan opinalat ovat: matematikka; deskriptivinen geometria; yleinen fysikka ja meteorologia; epäorganisen kemian alkeet, mineralogia ja geologia; huonerakenneoppi; sekä lisäksi harjoituksia käsi- varais- ja karttapiirustuksessa.
31 §. Maanmittaritutkinnon toiseen osaan kuuluu: geodesia; maanjakoteknikka ja jyvitysoppi; kameraali- ja maanjako- lainsäädäntö; maanviljelysoppi; metsänhoito-oppi; kulttuuri- teknikan perusteet; insinööritieteiden ensyklopedia; kansan- talous.
Diploomitehtävä on valittava maanjakoteknikan tai geodesian alalta ja on siihen liitettävä kirjallinen selitys asiasta.
32 §. Todistuksen saamista varten diploomitutkinnon suorit- tamisesta maanmittausosastossa vaaditaan yllämainittujen tiedonnäytteiden lisäksi kahden vuoden harjoittelu maan- mittausoppilaana. Sanottu toiminta on tapahtuva ennen diploomityön alottamista ja tulee käsittää maanmittarin tavallisimpia sekä kenttä- että sisätöitä, sikäli kuin sellaisia töitä saa oppilaille uskoa. Tämän todistamiseksi on osasto- kollegille esitettävä esimiehen antama todistus, jossa mainitaan sekä harjoitteluajan pituus että käytännöllisen toiminnan laatu.
III Luku.
Tohtoritutkinto.
33 §. Oikeus tohtorinarvon hankkimiseen Suomen Teknillisessä korkeakoulussa on sillä, joka on suorittanut diploomitutkinnon korkeakoulun arkkitehtuuri-, insinööri-, koneinsinööri- tai kemianosastossa taikka saavuttanut diploomi-insinöörinarvon muun maan vastaavassa oppi- laitoksessa.
34 §. Sanotun oppiarvon saavuttamiseksi vaaditaan korkea- koulun opettajakollegin hyväksymä väitöskirja, joka sisältää itsenäisesti suoritetun teknillistieteellisen tai muutoin korkea- koulun opetusalaan kuuluvan tieteellisen tutkimuksen, sekä sen lisäksi tutkinto kolmessa professorien edustamassa aineessa, joista ainakin kaksi tulee kuulua korkeakoulun ammattitieteisiin.
Niinhyvin väitöskirjan aineen kuin tutkintoaineiden valinnan tulee olla opettajakollegin hyväksymä, minkä ohessa opettajakollegin myös on määrättävä viimemainittujen opinnäytteiden vaatimukset.
35 §. 34 §:ssä mainittu väitöskirja on painosta julkaistava suomen- tai ruotsinkielisenä taikka, opettajakollegin suostu- muksella, jollakin muulla kielellä. Väitöskirjaa on annettava viisikymmentä kappaletta korkeakoululle ja pidettävä myöskin yleisön saatavana.
36 §. Opettajakollegi valitsee sen jälkeen kaksi asiantuntijaa tarkastamaan teosta ja antamaan siitä lausuntonsa.
Tarkastaminen tapahtuu julkisesti korkeakoululla aikana, jonka rehtori yksissä neuvoin asiantuntijain kanssa määrät- köön; ja on siinä joko molempien asiantuntijain taikka toisen heistä esitettävä tekijän vastattavaksi sellaisia kysymyksiä, jotka pidetään tarpeellisina väitöskirjan oikeata arvostelua varten.
37 §. Tarkastuksen tapahduttua antakoot asiantuntijat, molemmat yhteisesti tai kumpikin erikseen, opettajakollegille kirjallisen arvostelun väitöskirjasta, minkä jälkeen opettaja- kollegi, lisättynä asiantuntijoilla, elleivät he ole kollegin jäseniä, päättää, hyväksytäänkö väitöskirja vaiko ei.
Opettajakollegin tarkemman määräyksen mukaan jaettavak- si tulee tekijän korkeakoululle luovuttaa hyväksyttyä väitös- kirjaansa vielä kaksisataa kappaletta, joihin on merkitty, että teos on hyväksytty tohtorinarvon saavuttamista varten Suomen Teknillisessä korkeakoulussa.
38 §. Kun väitöskirja on hyväksytty ja 34 §:ssä säädetty tutkinto asianmukaisesti suoritettu, annetaan tutkitulle tohtoridiploomi tavalla ja muodossa, jonka opettajakollegi määrää.
39 §. Näitä sääntöjä on noudatettava tammikuun 1 päivästä 1909, kuitenkin niin, että syyskuun loppuun 1911 sallittakoon, opettajakollegin harkinnan mukaan, näiden sääntöjen määräyksistä sellaisia poikkeuksia, jotka ovat tarpeellisia niihin ylioppilaisiin nähden, jotka Polyteknillisessä opistossa jo osittain ovat suorittaneet diploomitutkintoa varten säädettyjä tiedonnäytteitä, tai jotka johtuvat erinäisten opettajatointen täyttämisen tarpeellisesta lykkäytymisestä; että diploomitutkintoja varten säädetty käytännöllinen toiminta vaadittakoon vasta viimemainitusta ajasta alkaen; sekä että Polyteknillisessä opistossa hyvillä arvolauseilla läpikäyty oppimäärä pidettäköön tohtorinarvon saavutta- mista varten korkeakoulussa suoritetun diploomitutkinnon veroisena.
Helsingissä, helmikuun 25 päivänä 1909.
Kauppa- ja Teollisuustoimituskunnan Päällikkö, Senaattori: Otto Stenroth.