Armollinen asetus
Keisarillisten hovioikeuksien kokoonpanosta ja toiminnasta.
Annettu Standard laivassa, 22 (9) p:nä kesäkuuta 1909.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Keisarillisen Suomen Senaatin alamaisesta esityksestä, Standard-laivalla ollessaan 9/22 p:nä kesäkuuta 1909, suvainnut Armossa Keisarillisten hovioikeuksien kokoonpanosta ja toiminnasta määrätä:
1 §. Keisarillisissa Turun ja Viipurin hovioikeuksissa on oleva kummassakin yksi presidentti, yksi varapresidentti, seitsemän hovioikeudenneuvosta ja yksitoista asessoria sekä Keisarilli- sessa Vaasan hovioikeudessa yksi presidentti, viisi hovi- oikeudenneuvosta ja yhdeksän asessoria. Sen ohessa tulee kussakin hovioikeudessa olla: yksi sihteeri, yksi kanne- viskaali, yksi aktuari ja yksi reistraattori sekä lisäksi Turun ja Viipurin hovioikeuksissa: neljä viskaalia, seitsemän notaria ja neljä kanslistia sekä Vaasan hovioikeudessa kolme viskaalia, kuusi notaria ja kolme kanslistia.
2 §. Hovioikeudet toimivat osaksi yleisissä eli täysi-istunnois- sa, osaksi osastottain, ja kuuluu joka osastoon puheenjohtaja ja neljä jäsentä. Osastoja on Turun ja Viipurin hovioikeuk- sissa neljä sekä Vaasan hovioikeudessa kolme.
3 §. Täysi-istunnossa ja ensimäisessä osastossa on presidentti sekä toisessa osastossa Turun ja Viipurin hovioikeuksissa varapresidentti puheenjohtajana. Toisessa osastossa Vaasan hovioikeudessa sekä muissa osastoissa kaikissa hovioikeuk- sissa johtavat puhetta oikeuden vanhimmat virantoimituk- sessa olevat jäsenet. Kuitenkin voi presidentti, milloin katsoo syytä olevan, asettua johtamaan puhetta muussakin osastossa kuin ensimäisessä.
Kun presidentti ei ole virantoimituksessa, hoitaa hänen tehtäviänsä varapresidentti tahi oikeuden vanhin viran- toimituksessa oleva jäsen. Jos osastonpuheenjohtaja on poissa, johtaa osastossa puhetta vanhin siellä virantoimi- tuksessa oleva jäsen.
4 §. Hovioikeuksien istuntokaudet ovat: talvi- ja kevät- istunto- kausi tammikuun 15 päivästä alkaen toukokuun 31 päivän loppuun, kesäistuntokausi kesäkuun 1 päivästä alkaen syys- kuun 30 päivän loppuun sekä syysistuntokausi lokakuun 1 päivästä alkaen joulukuun 20 päivän loppuun.
Kesäistuntokaudella toimivat Turun ja Viipurin hovioikeudet joko kahdessa osastossa koko ajan taikka kolmessa osastossa kaksi kuukautta ja yhdessä osastossa istuntokauden loppu- ajan sekä Vaasan hovioikeus kahdessa osastossa kaksi kuukautta ja yhdessä osastossa niinikään kaksi kuukautta.
5 §. Istuntokausilla hovioikeudet istuvat joka arkimaanantai, -tiistai, -keskiviikko, -torstai ja -perjantai, lukuunottamatta sitä aikaa, mikä alkaa torstaista ennen ja loppuu keskiviikko- na jälkeen pääsiäisen, päivää ennen ja jälkeen sekä helluntai- juhlan että juhannuspäivän kuin myös Hänen Majesteettinsa Keisarin Korkeata syntymäpäivää, nimipäivää ja valtaistui- melle nousemisen päivää, Heidän Keisarillisten Majesteet- tiensa kruunauspäivää sekä Heidän Majesteettiensa Keisa- rinnojen ynnä Hänen Keisarillisen Korkeutensa Perintö- ruhtinaan syntymäpäiviä ja nimipäiviä. Lauantaisin hovi- oikeudet istuvat ainoastaan milloin se pöytäkirjan tarkista- mista varten on tarpeellista.
Jos joululoman aikana, joka 4 §:n mukaan on joulukuun 20 ja tammikuun 15 päivän välillä, taikka muutoin istuntopäiväin välillä sattuu niin kiireellistä laatua oleva asia, ettei sen käsittelyä voi jättää ensi istuntopäivään, niin on pidettävä ylimääräinen istunto, johon jokainen siinä kaupungissa, missä hovioikeus sijaitsee, oleskeleva jäsen on kutsuttava.
Istunnot kestävät neljä tuntia kunakin istuntopäivänä; kuitenkin voidaan, jos presidentti katsoo asianhaarain sallivan, istunnon aika vähentää puoleksi neljättä tunniksi. Milloin jonkin erityisen jutun käsittelemistä varten on tarpeen, jatkettakoon istuntoa asianomaisen osaston määräyksen mukaan yli neljän tunnin.
6 §. Juttujen esiteltäväksi valmistelemista varten saakoon osasto, presidentin suostumuksella, vapauttaa jäsenen enintään viikon ajaksi kerrallaan virantoimituksesta virka- huoneessa, kuitenkin ainoastaan jos se ei aiheuta apujäsenen ottamista tahi muutoin tee haittaa yhteisen työn kululle.
Jäsen, joka nauttii sellaista vapautusta, on kuitenkin velvolli- nen ottamaan vastaan kommunikatsionin asiassa, joka siinä tarkoituksessa annetaan hänelle tiedoksi, sekä kutsumuksesta saapumaan täysi-istuntoon.
7 §. Presidentti saa joka vuosi kesäistuntokaudella kahden kuukauden virkaloman. Yhtäläisen virkaloman saa myöskin varapresidentti aikana, josta hänen on presidentin kanssa sovittava. Sen lisäksi on presidentti oikeutettu saamaan yksityisten asiain vuoksi vapautta virantoimituksesta yhteensä enintään neljätoista päivää vuodessa. Kuitenkin tulee presidentin, kun hän käyttää hyväkseen tätä etuutta kolmea päivää kauemmin, niin myös ottaessaan virka- lomansa, ilmoittaa se Senaattiin.
8 §. Hovioikeuksien jäsenet saavat jokainen vuosittain kesä- istuntokaudella kahden kuukauden virkaloman aikana, josta he keskenään tehkööt sopimuksen, jonka hovioikeus hyväk- syy. Sen lisäksi saakoon hovioikeus, jos syytä on, myöntää varapresidentille ja jäsenelle virkavapautta yksityisten asiain vuoksi yhteensä enintään neljätoista päivää vuodessa.
Jos jäsen haluaa toisen jäsenen kanssa kesäistuntokaudella vaihtaa virantoimitusvuoroa, antakoon harkinnan mukaan siihen suostumuksen presidentti tahi se, jonka asiana hänen tehtävänsä silloin ovat.
Hovioikeuden vakinaiset virkamiehet saavat samoin kesä- istuntokaudella kahden kuukauden virkaloman sinä aikana, jonka hovioikeus määrää.
9 §. Jos hovioikeus jäsenen sairauden tai virkavapauden vuoksi taikka muusta syystä tarvitsee apulaista, olkoon oikeutettu enintään kolmen kuukauden ajaksi ottamaan apujäseneksi sihteerin, kanneviskaalin tahi jonkun viskaa- leista tai notareista; ja on se ilmoitettava Senaattiin. Jos apujäsentä tarvitaan pitemmäksi ajaksi, kuin vasta on mainittu, tahi jos hovioikeus tahtoo ottaa apujäseneksi jonkun muun henkilön, kuin nyt on sanottu, tehköön siitä esityksen Senaattiin, mutta saakoon kuitenkin, vastausta odottaessaan, toistaiseksi ottaa apujäseneksi jonkun yllämainituista virkamiehistä.
Jotakin erityistä juttua varten saatakoon sellainen virkamies ottaa apujäseneksi ilmoitusta tekemättä.
10 §. Muut määräykset hovioikeuksien toiminnasta annetaan erityisessä työjärjestyksessä.
11 §. Hovioikeuksien palkkasäännöissä nykyään olevat varakanneviskaalin- ja ylimääräisen viskaalin virat lakkau- tetaan niiden nykyisten haltijain virasta poistuttua. Siksi kuin niin on käynyt ovat varakanneviskaalit ja ylimääräiset viskaalit velvolliset toimittamaan viskaalin tehtäviä.
Viskaalinvirkaa täytettäessä on Prokuraattorin lausunto hankittava. Jos hän on eri mieltä kuin hovioikeus, alistakoon hovioikeus asian Senaatin ratkaistavaksi.
12 §. Sen ohessa että hovioikeuksien virkamiehille nykyisin kuuluvat palkkaedut muutoin jäävät muuttamatta, on viskaali saapa palkkaa 3,500 markkaa ja palkkiota 2,000 markkaa sekä reistraattori yhtäläisen palkankorotuksen, kuin aktuarille tätä nykyä tulee, eli 500 markkaa viiden vuoden ja toiset 500 markkaa kymmenen vuoden palveluksen jälkeen.
Senaatin määrättäväksi jätetään niiden palkkioiden suuruus, jotka ovat maksettavat apujäsenille, ylimääräisille esitte- lijöille sekä muille ylimääräisille virkamiehille.
13 §. Viskaalilla on virka-arvo voimassa olevan arvojärjes- tyksen kahdeksannessa luokassa sekä oikeus siviilivirka- kunnan leskien- ja orpoinkassan osallisuuteen.
14 §. Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1910; kuitenkin on sen täytäntöönsaattamiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin sitä ennen ryhdyttävä.
Ministerivaltiosihteeri A. Langhoff.