Fonografi musiikin ja kielen säilyttäjänä
Nimimerkin G.M:n kirjoituksen johdosta Arguksen numerossa 18 täytyy seuraavien tietojen olla kiinnostavia.
Jo useita vuosia on meillä käytetty fonografia kansansävel- mien tallentamiseen. Herrat V. Salminen ja A. Launis ovat tuoneet fonografilla äänitettyjä sävelmiä Lapista; jälkim- mäinen sitä paitsi merkittäviä kokoelmia Inkerinmaalta. Useilta suomalais-ugrilaiseen kieliryhmään kuuluvilta aasialaisilta kansoilta on äänitetty ainakin näytteitä lauluista ja sävelmistä. Uusimmalla Mongoliaan varustetulla tutkimusretkikunnallamme oli sitä paitsi mukanaan matka- fonografi (wieniläinen malli).
Yliopistossa on lehtori J. Poirot kauan tehnyt kielellisiä kokeiluja fysiologiselle laitokselle asennetulla wieniläisellä arkistofonografilla. Viime keväänä yliopisto lienee myöntä- nyt suurehkon määrärahan uusien laitteitten ostoa varten.
Jouluna 1907 aloitti allekirjoittanut kansanlaulujen kokoami- sen Paraisilla fonografin avulla. Seuraavana keväänä perustettiin Brages fonogramarkiv. Keväällä 1909 myönsi Sv. Litteratursällskapet tälle arkistolle 500 markkaa laitteitten ja lieriöitten ostoa varten.
Arkisto omistaa nykyisin kaksi pienehköä Edison Exelsior -mallista fonografia. Fonografit on ostettu ohjeitten mukaan Berliinin fonogrammiarkistolta, missä sellaisia laitteita käytetään. Äänitettyjen lieriöitten lukumäärä nousee suunnilleen 150:een. Toistaiseksi on vain neljä fonogram- meistamme ikuistettu metalliin ja monistettu (tieteellistä käyttöä varten). Metallimatriiseja on Berliinin arkistossa, johon meidän arkistomme on yhteydessä.
Meillä on hallussamme laulunopettaja E. Hedmanin ja allekirjoittaneen äänittämiä tanssisävelmiä ja kansanlauluja etupäässä Uudeltamaalta ja Pohjanmaalta sekä maisteri V. Solstrandin äänittämiä murrenäytteitä Ahvenanmaalta. Tarkoitus on vähitellen hankkia arkistolle laulujen, sävelmien ja murteitten näytteitä Suomen koko ruotsalaiselta kieli- alueelta.
Asiasta kiinnostuneille kerrottakoon tässä, että Sv. Litteratursällskapetin kokouksessa 18.2.1909 pidettiin esitelmä, joka on julkaistu Bragen vuosikirjassa III otsikolla "Fonografen i musik- och språkvetenskapens tjänst" (Fonografi musiikki- ja kielitieteen palveluksessa). Siinä esitetään yleiskatsaus fonografin tähänastiseen tieteen palveluksessa tapahtuneeseen käyttöön sekä Amerikassa, missä se ensin otettiin käyttöön, että Euroopassa. Fonografin erityistä merkitystä kansanmusiikkimme tallentamisessa ja häviävien ruotsalaisten murteitten säilyttämisessä
korostettiin tässä esitelmässä.
O. A.
(Suomen historian dokumentteja 2.)