Keisarillisen Suomen Senaatin päätös uuden ohjesäännön vahvistamisesta Suomen kouluviraston eläkekassalle.
Annettu Helsingissä, maaliskuun 16 p:nä 1911.
Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla on Keisarillinen Senaatti Suomen kouluviraston eläkekassan valtuutettujen tekemästä alamaisesta hake- muksesta vahvistanut kassalle uuden, näin kuuluvan ohjesäännön, noudatettavaksi huhtikuun 1 päivästä 1911.
I LUKU.
Osallisuudesta eläkelaitokseen ja eläkekassan varoista.
1 §. Eläkekassan osakkaita ovat:
a) kaikki valtion alkeisopistojen ja tyttökoulujen sekä kuuro- mykkäin- ja sokeainkoulujen vakinaiset tahi koepalveluk- sessa olevat opettajat;
b) näihin oppilaitoksiin perustettujen, vuosirahansääntöön otettujen vahtimestarinvirkojen vakinaiset haltijat; sekä
c) kaikki ne henkilöt, jotka aikaisempien säännösten nojalla jo ennen ovat päässeet kassan osakkaiksi.
Sijaisopettajat ja virkaa toimittavat vahtimestarit eivät ole tämän eläkelaitoksen osakkaita.
Oikeus olla eläkekassassa osallisena lakkaa semmoisilta koetteeksi virkaan asetetuilta opettajilta, jotka koetusajan loputtua eivät saa valtakirjaa virkaan.
2 §. Kassan varat ovat:
a) laitoksen karttunut pääoma ja siitä kertyneet tahi kertyvät korot;
b) palkansäästöt, nimittäin sellaisten opettajavirkain palkka- edut, joiden haltijat ovat kassan osakkaita, ja jotka säästöt kannetaan uutta virkaa perustettaessa sekä suoran avonai- suuden sattuessa koko avonaisuuden kestäessä, vähintään yhden vuoden ajalta viran avonaiseksi joutumisen jälkeen, sekä armovuosien jälkeen sen ajan, minkä sanotut virat ovat täyttämättä tahi kunnes määräys on annettu viran toimitta- misesta koetteeksi, ollen kassa kuitenkin velvollinen maksa- maan määrätyn palkkion sille, joka virkaa hoitaa;
c) samallainen palkansäästö niistä vahtimestarinviroista, joiden haltijat ovat kassan osakkaita; ja suoritetaan siltä ajalta, jolloin kassa nauttii palkansäästöä, virkaa hoitavalle vahtimestarille palkkiota kolme- neljäsosaa vakinaisesta palkasta;
d) ne maksut, joita kaikki niin hyvin edellämainittujen opettajan- ja vahtimestarinvirkain haltijat, olkootpa kassan osakkaita tahi ei, kuin myös viransijaiset, jotka koko palkkaa nauttien toimittavat näitä virkoja, ovat velvolliset vuosittain eläkekassalle suorittamaan sillä tavalla kuin tässä alempana tarkemmin määrätään ja mitkä maksut, kun samalla henki- löllä on useampia kouluvirkoja, suoritetaan kultakin viralta, hänen leskensä ja lapsensa kuitenkaan olematta oikeutettuja kassasta saamaan eläkettä useammasta kuin yhdestä virasta.
3 §. Mitä näin on kouluviraston eläkekassalle määrätty tai vastedes voi sen omaksi tulla, on ja pysyy sen ainaisena omaisuutena; eikä sitä saa minkään syyn varjolla käyttää muuhun kuin laitoksen tarkoitukseen.
II LUKU.
Eläkkeiden luokituksesta ja määristä.
4 §. Eläkekassan osakkaat sekä heidän leskilleen ja lapsilleen siitä annettavat eläkkeet jaetaan seuraavaan neljään luokkaan:
Ensimäinen luokka.
a) Vuotuinen eläkeraha 1,400 markkaa.
Normaalilyseoiden yliopettajat.
b) Vuotuinen eläkeraha 1,200 markkaa.
Alkeisoppilaitosten lehtorit.
Alkeisoppilaitosten ja tyttökoulujen kolleegat.
Kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen johtajat.
Toinen luokka.
Vuotuinen eläkeraha 800 markkaa.
Kuuromykkäin- ja sokeainkoulujen opettajat.
Kolmas luokka.
a) Vuotuinen eläkeraha 500 markkaa.
Saksan kielen opettajat klassillisissa lyseoissa ja viisiluok- kaisissa alkeiskouluissa.
Ranskankielen opettajat klassillisissa lyseoissa.
Englanninkielen opettajat reaalilyseoissa.
Venäjänkielen opettajat viisiluokkaisissa alkeiskouluissa.
Voimistelun opettajat lyseoissa sekä viisi- ja neliluokkaisissa alkeiskouluissa.
Piirustuksen ja kaunokirjoituksen opettajat reaalilyseoissa, viisi- ja neliluokaisissa alkeiskouluissa ja tyttökouluissa.
Uskonnon opettajat Helsingin reaalilyseoissa.
Laulunopettajat normaalilyseoissa.
Uskonnon, piirustuksen ja kaunokirjoituksen sekä voimiste- lun opettajat Maarianhaminan viisiluokkaisessa reaalioppi- laitoksessa.
b) Vuotuinen eläkeraha 300 markkaa.
Venäjän, saksan, voimistelun, piirustuksen ja kaunokirjoituk- sen opettajat kolmiluokkaisissa alkeiskouluissa.
Laulunopettajat lyseoissa, alkeiskouluissa ja tyttökouluissa.
Laulunopettaja Maarianhaminan viisiluokkaisessa reaali- oppilaitoksessa.
Neljäs luokka.
Vuotuinen eläkeraha 200 markkaa.
Tässä pykälässä mainittujen oppilaitosten vahtimestarit.
Jos yllämainittuihin oppilaitoksiin asetetaan uusia virkoja, on eläkekassan johtokunnan asiana toistaiseksi määrätä, mihin yllämainituista luokista semmoisten uusien virkain haltijat ovat luettavat, jonka jälkeen asia, sittenkuin tilintarkastajat ovat antaneet lausuntonsa siitä, jätetään valtuutettujen ratkaistavaksi.
Tätä ennen kuolleen osakkaan leski ja lapset saavat edelleen säädettyyn määrään kantaa sen eläkkeen, joka aikaisemmin heille on määrätty.
Ne kassan osakkaat, jotka vanhempien kassan ohjesääntöjen nojalla ovat olleet oikeutetut suurempaan eläkerahaan leskille ja lapsille kuin tässä ylempänä on määrätty, pysyte- tään oikeuksissaan mainitussa suhteessa; ja ovat nämä osakkaat velvolliset eläkekassaan suorittamaan niin suuren vuotuisen maksun, kuin tämän ohjesäännön 6 §:n 1 kohdassa määrätään.
Jos jonkun tässä pykälässä lueteltujen opettajan virkain- haltijana on naimisissa oleva nainen tahi leski, joka kuolles- saan jättää jälkeensä lapsia, ovat nämä oikeutetut saamaan kassasta eläkkeen tässä ohjesäännössä olevain, kuolleen osakkaan lapsia koskevain säädösten mukaisesti; mutta jos sekä isä että äiti ovat olleet kassan osakkaita, ei eläkettä makseta yhtaikaa molempain viroista, vaan ainoastaan siitä virasta, joka tuottaa suuremmat eläke-edut.
5 §. Ylläoleva luokitus tarkoittaa ainoastaan sitä virkaa, joka osakkaalla todellisuudessa on, huolimatta korkeammasta arvonimestä.
III LUKU.
Eläkekassaan suoritettavista vuosimaksuista ja niitä vastaa- vasta eläkkeensaantioikeudesta.
6 §. Osakas suorittaa elinaikansa sekä leski ja lapset virka- ja armovuosina eläkekassaan vuotuisen maksun, joka vastaa kymmentä prosenttia tulevasta eläkkeestä.
Täydet vuosimaksut ovat siis:
1:sen luokan a-osastossa 140 markkaa.
1:sen " b-"120 "
2:ssa luokassa 80 "
3:nen luokan a-osastossa 50 "
3:nen " b-"30 "
4:ssä luokassa 20 "
Samanlaisen maksun eläkekassaan suorittavat myöskin kuluvana virkavuotena sekä sattuneen avonaisuuden aikana se tahi ne, jotka palkkaa nauttivat, olkootpa eläkelaitoksen osakkaita tahi ei; kuitenkaan ei näitä maksuja suoriteta niistä viroista, joista kassa nauttii palkansäästöä.
7 §. Osakkaan velvollisuus suorittaa eläkekassaan vuosi- maksu lasketaan siitä päivästä, josta hän alkaa nauttia virkaa seuraavaa palkkaa.
8 §. Osakkaan leski ja lapset saavat nauttia yllämainittuja eläkkeitä, niin pian kuin armovuodet ovat loppuneet.
Jos kuolinpesä armovuosien sijaan nauttii lahjapalkkiota, jääköön eläkekassan johtokunnan tutkittavaksi, montako armovuotta tai suurtako osaa armovuotta lahjapalkkion katsotaan vastaavan.
Semmoisen osakkaan leski ja lapset, joka on saanut valta- kirjan virkaan, mutta ei ennen kuolemaansa ole ennättänyt siihen astua, saavat nauttia sitä eläkerahaa, johon heillä olisi ollut oikeus, jos hän olisi virkaan astunut.
IV LUKU.
Eläkkeen saamisen perusteista ja eläkkeen maksamisesta.
14 §. Eläkettä maksetaan yhtä paljon, jos osakas jättää jälkeensä joko lesken ja lapsia, tahi ainoastaan lesken, tahi vähintään kaksi eläkkeeseen oikeutettua lasta. Jos kuolin- pesässä on ainoastaan yksi eläkkeeseen oikeutettu lapsi, saa tämä kolme neljäsosaa eläkemäärästä.
15 §. Leski saa eläkettä niin kauan kuin hän elää eikä ole mennyt uusiin naimisiin; samoin tytär, niin kauan kuin hän on naimatonna. Poika nauttii eläkettä ainoastaan täytettyyn yhdenkolmatta vuoden ikään asti; kuitenkin saa poika eläkettä kuolinpäiväänsä asti, jos asianomaisella lääkärin- todistuksella toteennäytetään, että hän on mielipuoli taikka niin raajarikko tahi muuten niin viallinen, ettei hän tässä ylempänä määrättyyn ikään tultuansa voi itseään elättää.
16 §. Kun leski ja lapset elävät erillään, saapi leski eläkkeestä kaksi osaa ja kukin lapsi yhden, veli saman verran kuin sisarkin. Lapsipuolilla ei ole oikeutta eläkkeeseen isä- eikä äitipuolen jälkeen.
17 §. Jos leski menee toisiin naimisiin, menettää hän osansa eläkkeestä ja kuolinpesä saapi sen jälkeen eläkettä 14 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan.
18 §. Eläke maksetaan sen kuun viimeiseen päivään asti, jolloin eläkkeensaaja on kuollut tai muuten tässä ohje- säännössä säädetyllä tavalla lakkaa olemasta eläkkeen saamiseen oikeutettu.
19 §. Jos eläkkeensaaja on julistettu kansalaisluottamuksensa menettäneeksi, riistettäköön häneltä oikeus eläkkeeseen siksi ajaksi kuin hän on kansalaisluottamuksetta.
20 §. Eläkekassan osakas, joka laillisen tutkimuksen ja tuomion nojalla erotetaan virastaan, menettää osallisuu- tensa eläkelaitokseen; kuitenkin on siinä tapauksessa osakkaan kuoltua hänen kuolinpesälleen maksettava takaisin ne maksut, jotka hän on eläkekassaan suorittanut, ynnä niille karttunut neljän prosentin vuotuinen korko, ei kuitenkaan korkoa korolle.
...