Armollinen Asetus,
sisältävä teollisuuskoulujen säännöt.
Annettu Tsarskoje Selossa 14 (1) p:nä helmikuuta 1911.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Keisarillisen Suomen Senaatin alamaisesta esityksestä, ollessaan Tsarskoje Selossa 1/14 p:nä helmikuuta 1911, kumoten 25 p:nä marras- kuuta 1885 annetun Armollisen julistuksen teollisuuskouluista sekä sitä erinäisissä kohdissa muuttavan Armollisen julis- tuksen 8 p:ltä lokakuuta 1891, suvainnut Armossa vahvistaa seuraavan asetuksen, sisältävä teollisuuskoulujen säännöt:
Teollisuuskoulujen tarkoitus.
1 §. Teollisuuskoulujen tarkoitus on antaa sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeelliset teollisuuden eri aloilla toimiville työnjohtajille ja mestareille, piirtäjille sekä koneenhoitajille.
Nämä koulut ovat Teollisuushallituksen valvonnan alaisina.
Opetus.
Teollisuuskouluissa annetaan opetusta seuraavissa aineissa:
a) Yleisiä aineita:
Laskuoppi ja yleislaskun alkeet,
Mittausoppi,
Kuvaanto-oppi ja siihen kuuluva piirustus,
Fysikka ja mekanikka,
Kemia,
Käsivarainen ja luonnospiirustus,
Äidinkieli ja ainekirjoitus,
Kirjanpito,
Terveysoppi;
b) Ammattiaineita:
Koneoppi ja konerakenne,
Konepiirustus,
Mekaninen teknologia,
Kemiallinen teknologia,
Yleinen sähköteknikka,
Rakennus- ja huonerakennusoppi,
Keskuslämmitys ja ilmanvaihto,
Rakennuspiirustus,
Perspektivioppi,
Kenttämittaus, punnitus ja karttapiirustus,
Perustamisoppi ja -piirustus,
Silta-, tie- ja vesirakennusoppi ynnä piirustus,
Rautatie- ja kanavarakennusoppi ynnä piirrustus,
Kustannusarvioitten laatiminen,
Rakennusoikeus ja työnjohto.
Yleisten aineitten opetus on yhteinen koulun kaikille oppi- laille.
Ammattiaineita opetetaan kahdella pääosastolla:
koneteollisuusosastolla ja
rakennusteollisuusosastolla.
Viimemainittu osasto jakaantuu kahteen alaosastoon:
huonerakennuksia ja
kulkulaitoksia varten.
Sitä paitsi on eräisiin teollisuuskouluihin sijoitettu muitakin ammattiosastoja, kuten kemiallista teollisuutta, sähköteknik- kaa, laivarakennusta y. m. varten.
Ammattiaineitakin on, sikäli kuin se haitatta voi tapahtua, opetettava yhteisesti eri osastoilla oleville oppilaille.
Paitsi varsinaisia ammattiosastoja voidaan aika-ajoin Keisarillisen Suomen Senaatin määräyksestä järjestää erikoiskursseja eri teollisuusaloilla toimiville työmiehille teollisuuskoulussa tahi muillakin paikkakunnilla, missä teollisuuskoulua ei ole.
3 §. Teollisuuskoulujen oppiaika on kolmivuotinen, muodos- taen mikäli mahdollista kukin vuosikurssi päättyvän koko- naisuuden.
Opetusta annetaan puolivuosikursseilla, jotka yleensä kestävät 1 päivästä lokakuuta 1 päivään huhtikuuta. Joulun aikana annetaan lyhyt loma.
Jos jonkun teollisuuskoulun tai sen ammattiosaston oppilas- määrä ei tee tarpeelliseksi oppilaitten ottamista joka vuosi, on Keisarillisen Suomen Senaatin määrättävä, kuinka usein uusia oppilaita kouluun tai ammattiosastolle on otettava, tahi myöskin onko sellainen ammattiosasto koulussa voimassa pidettävä.
Opetusohjelman teollisuuskouluille vahvistaa Teollisuus- hallitus.
4 §. Teollisuuskouluja on Helsingissä ja Turussa, joissa on sekä suomen- että ruotsinkieliset osastot, Tampereella, Viipurissa, Kuopiossa ja Oulussa, joissa opetetaan suomeksi, sekä Nikolainkaupungissa, jossa opetuskieli on ruotsi, kunnes siitä toisin määrätään.
5 §. Nikolainkaupungin teollisuuskoulun yhteydessä on kone- paja, jossa tämän koulun koneteollisuusosaston oppilaat sekä, jos tilaa on, oppilaiksi teollisuuskoulujen koneteolli- suusosastoille aikovat saavat opetusta käytännöllisessä työssä. Loma-aikoina voivat toistenkin teollisuuskoulujen oppilaat, mikäli tilaa niille on, päästä tähän konepajaan harjoitustöihin.
Konepajan työajat määrää Teollisuushallitus.
Hallinto.
6 §. Teollisuuskoulujen lähin silmälläpito on johtokunnan huolena, johon kuuluu Teollisuushallituksen kolmeksi vuodeksi valitsema puheenjohtaja ja 4 jäsentä, mitkä koulu- kaupungin valtuusto niinikään kolmeksi vuodeksi valitsee. Koulun johtajalla on oikeus ottaa osaa johtokunnan neuvotteluihin, mutta ei päätöksiin.
7 §. Johtokunnan tulee tarkkaavasti seurata teollisuuskoulun toimintaa; tarkastaa koulun apu- ja stipendirahastojen tilit, koulun kassan ja muun omaisuuden; olla apuna huoneiston hankkimisessa koululle ja pitää huolta huoneiston kunnossa- pidosta; sekä muuten täyttää mitä Keisarillinen Suomen Senaatti tai Teollisuushallitus koulun suhteen määrää.
Opettajat ja johtaja.
8 §. Teollisuuskouluun otetaan ammattiaineiden opetusta varten ainakin yksi lehtori kullekin varsinaiselle osastolle. Lehtorien opetusvelvollisuutena on 24 viikkotuntia, ja ovat he velvolliset tarpeen mukaan antamaan opetusta myöskin koulun yleisissä aineissa.
Lisäksi otetaan tuntiopettajia tarpeen mukaan.
9 §. Avonaisen lehtorinviran julistaa Teollisuushallitus kuulutuksella maan virallisissa sanomalehdissä haettavaksi 56 päivän kuluessa.
Lehtorin nimittää virkaan Teollisuushallitus, sittenkun teollisuuskoulun johtokunta ja opettajakunta ovat antaneet lausuntonsa hakijain pätevyydestä ja sopivaisuudesta toimeen.
10 §. Teollisuuskoulun lehtorinviran pätevyysehtona vaadi- taan, että hakija on suorittanut täydellisen, hyvillä arvo- sanoilla arvostellun kurssin siinä Suomen teknillisen korkea- koulun tai sitä vastaavan muun teknillisen oppilaitoksen opinto-osastossa, minkä opetusalaan kuuluviksi haettavana olevan viran opetusaineet ovat luettavat, niin myös että hän on opintonsa suoritettuaan vähintään puolentoista vuoden ajan käytännöllisesti toiminut siinä ammatissa, missä hän on opinnoita harjoittanut.
Lehtorinviran hakijalta vaaditaan sitä paitsi hyviksi arvos- tellut tiedot matemaattisissa aineissa.
Hakijan pitää myöskin olla koulun opetuskieleen täysin perehtynyt.
11 §. Se hakijoista, jonka Teollisuushallitus virkaan valitsee, asetetaan sitä hoitamaan kahden lukuvuoden pituisena koeaikana. Teollisuushallituksen päätöksestä voidaan tehdä valitus Keisarillisen Suomen Senaatin Talousosastoon 30 päivän kuluessa sen jälkeen, kuin virkamääräys on julki- panon kautta tiedoksi annettu.
Jos virkaan valittu on koeaikana tyydyttävällä tavalla opettajatoimensa hoitanut, nimitettäköön hän virkaan ja saakoon siihen valtakirjan; muussa tapauksessa julistetaan virka uudelleen haettavaksi, mistä toimenpiteestä saadaan valittaa niinkuin ylempänä tässä pykälässä on sanottu.
Hakija, joka toimiessaan teknillisen oppilaitoksen opettajana jo on näyttäytynyt opettajatoimeen sopivaksi, voidaan ilman koeaikaa lehtorinvirkaan nimittää.
12 §. Tuntiopettajat, joiksi teknillisten opintojen suorittaneilla on etuoikeus, ottaa teollisuuskoulun johtokunta opettaja- kunnan esityksestä.
13 §. Teollisuuskoulun johtajaksi valitsee Teollisuushallitus, johtokuntaa kuulustettuaan, jonkun koulun lehtoreista kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
14 §. Johtajan tulee:
valvoa opetuksen säännöllistä kulkua, sekä hyvää järjestystä ja kuria koulussa;
koettaa hankkia koulun oppilaille loma-aikoina tilaisuutta ammattityöhön;
pitää koulun oppilasluetteloa;
pitää huolta koulun omaisuudesta ja hoitaa koululle myön- nettyjä varoja sekä karttuvia koulumaksuja ja tehdä niistä tili; sekä
vuosittain lukuvuoden loputtua Teollisuushallitukselle antaa kertomus koulun toiminnasta.
15 §. Koulun kokoelmat ovat asianomaisten ammattiopetta- jain hoidettavat ja luettelossa pidettävät, ja on heidän niistä vastattava.
Kirjastoa hoitaa samalla tavoin opettajakunnan määräajaksi valitsema kirjastonhoitaja, joka tästä saa kohtuullisen korvauksen.
16 §. Paitsi teollisuuskoulujen vuosirahansäännössä vakuu- tettuja etuja, on lehtorilla oikeus eläkerahan saamiseen niinkuin siviliviraston virkamiehistä on säädettynä; ja luetaan lehtorin koevuodet eläkerahaan nähden varsinaisiksi virkavuosiksi. Lehtoreilla on myös osallisuus Siviliviraston leski- ja orpokassassa.
Teollisuuskoulun johtaja ja lehtori luetaan yhdeksänteen arvoluokkaan kuuluviksi.
Virkamatkoista ovat sekä johtaja että lehtori oikeutetut saamaan korvausta matkustussäännön kuudennen luokan mukaan.
17 §. Teollisuuskoulun opettajakunnan, jossa koulun johtaja johtaa puhetta, muodostavat vakinaiset opettajat tai niiden sijaiset, ja on sen käsiteltävä kaikkia tärkeämpiä opetusta ja kurinpitoa koskevia asioita, jota paitsi opettajakunnalle yleensä on annettava tilaisuus lausua ajatuksensa kysymyk- sistä, jotka ovat Teollisuushallituksen tai johtokunnan ratkaistavat.
Opettajakunta kokoontuu lukuvuoden kuluessa varsinaiseen kokoukseen kerran kuukaudessa tarkastamaan oppilaitten ahkeruutta ja edistystä ja käsittelemään muita mahdollisesti esiintyviä asioita. Tarvittaessa opettajakunta kokoontuu sitä paitsi ylimääräiseen neuvotteluun.
Muut opettajat saavat ottaa osaa opettajakunnan neuvotte- luihin, kun kysymys koskee oppilaitten tietojen arvostelemista tai kurinpitoa koulussa.
Opettajakunnan kokouksissa on johtajan kirjoitettava lyhyt pöytäkirja, joka on tarkistettava viimeistään seuraavassa kokouksessa.
Oppilaat.
18 §. Teollisuuskoulun oppilaaksi otetaan hyvämaineinen mies tahi nainen, joka on täyttänyt 17 vuotta, läpikäynyt ylemmän kansakoulun tahi todistaa omistavansa sitä vastaavat tiedot. Kummassakin tapauksessa on pyrkijän suoritettava tutkinto kansakoulun matemaattisessa oppi- jaksossa ja oikeinkirjoituksessa. Hänen on sitä paitsi osotettava vähintään 24 kuukautta työskennelleensä ammatissa, joka harkitaan hänen pyrkimänsä osaston alaan kuuluvaksi.
Opettajakunnan on tarkastettava pyrkijäin työtodistukset sekä epävarmoissa tapauksissa päätettävä, kuinka pitkä harjoitteluaika on luettava pyrkijälle hyväksi.
Ylimääräisiä oppilaita, jotka haluavat nauttia opetusta yhdessä tahi useammassa teollisuuskoulun aineessa, otetaan mikäli tila myöntää, asianomaisen opettajan havaittua heillä olevan opintoihinsa tarpeelliset alkutiedot.
19 §. Jokaiselta lukuvuodelta suorittaa oppilas koulun rahastoon 20 markkaa.
Ylimääräinen oppilas maksaa 5 markkaa kultakin oppi- aineelta, jossa hän opetusta nauttii, kuitenkin yhteensä enintään varsinaisille oppilaille määrätyn vuosimaksun.
Iltakurssioppilas maksaa 5 markkaa lukuvuodelta. Olkoon kuitenkin koulun varsinainen oppilas oikeutettu maksutta ottamaan iltakurssiin osaa.
Mainittujen maksujen suorittamisesta voi koulun johtokunta opettajakunnan esityksestä vapauttaa oppilaan, joka on todistettavasti varaton; älköön kuitenkaan vapautusta maksun suorittamisesta myönnettäkö useammalle kuin korkeintaan 20% kaikkien varsinaisten ammattiosastojen tai erinäisten kurssien koko oppilasmäärästä.
20 §. Niistä maksuista, joita edellisen pykälän mukaan teollisuuskoulun oppilaat suorittavat, siirretään kaksi viidennestä erityiseen "Teollisuuskoulun apurahastoon", jota johtaja hoitaa ja josta hän pitää kirjaa niinkuin muistakin koulun varoista.
Apurahastosta jakaa koulun opettajakunta raha-apuja teollisuuskouluun otetuille, todistetusti varattomille varsi- naisille oppilaille, jotka ovat käyttäytyneet ja edistyneet hyvin.
Apurahoja jaetaan jokaisen syys- ja kevätlukukauden alussa, ja opettajakunnalla on oikeus järjestää myönnetyn avun maksaminen tapahtuvaksi joko yhdellä kertaa tai myöskin kuukausittain. Syyslukukaudella olkoot apurahan saamiseen oikeutetut ainoastaan ne oppilaat, jotka sitä ennen ovat koulussa olleet. Erinäisissä tapauksissa myönnettäköön myöskin tarvitseville ylimääräisille tai iltakurssien oppilaille apurahoja koulutarpeiden hankkimiseen.
Kun oppilas, jolle kuukausittain maksettava apu on mää- rätty, sen jälkeen on käytöksellään antanut aihetta muistu- tukseen, voi opettajakunta julistaa hänet menettäneeksi vielä nostamatta olevan osan apurahastaan.
Jos apurahastoa koskevia asioita käsitellessä opettaja- kunnassa ilmaantuu eri mieliä, on asia lykättävä johto- kunnan ratkaistavaksi.
Jonakin vuonna apurahaston varoista käyttämättä jäänyt osa siirretään seuraavaan vuoteen.
21 §. Varsinainen oppilas on velvollinen seuraamaan opetusta kaikissa vahvistettuun opetusohjelmaan kuuluvissa aineissa, ellei opettajakunta havaitse olevan päteviä syitä myöntää hänelle pienempää poikkeamista ohjelmasta.
22 §. Oppilas, joka koko lukuvuoden on käynyt teollisuus- koulua, saa vuositodistuksen. Täydellinen päästötodistus, johon on merkitty arvosanat käytöksestä, ahkeruudesta ja tiedoista eri oppiaineissa, annetaan oppilaalle, joka on suorittanut hyväksytyn päästötutkinnon sekä todistanut toimineensa niin pitkän ajan hänen ammattiinsa kuuluvalla työalalla, että se voidaan katsoa vastaavan 30 kuukauden harjoitteluaikaa.
Ylimääräinen oppilas saa koulusta erotessaan todistuksen tiedoistaan niissä oppiaineissa, joissa hän on opetusta nauttinut ja tutkinnon suorittanut.
Arvosanoina on todistuksissa käytettävä nimityksiä kiitettävä (10, 9), tyydyttävä (8, 7), välttävä (6, 5) sekä heikko (4-1). Oppilaan ylemmälle luokalle siirtämiseen tai päästö- todistuksen saamiseen vaaditaan, ettei mikään oppi- tai harjoitusaine ole arvosteltu pienemmällä arvonumerolla kuin 5, jota paitsi päästötodistuksen saamista varten arvonumerojen keskiluku ei saa olla pienempi kuin 6.
Teollisuushallituksen vahvistaman kaavan mukaisen vuosi- ja päästötodistuksen antavat opettajakunnan puolesta johtaja ja asianomainen ammattiopettaja.
23 §. Koneenhoitajatutkinnot suoritetaan teollisuuskoulun opettajakunnan edessä, jonka on valvottava, että voimassa olevain asetusten määräykset eri luokkain koneenhoitajiksi pyrkivien käytännölliseen työhön nähden ovat asian- mukaisesti täytetyt.
24 §. Teollisuuskoulun oppilaan tulee käyttäytyä hyvästi ja vakaasti niin koulussa kuin sen ulkopuolellakin sekä noudattaa rehtorin ja muiden opettajain määräyksiä. Jos oppilas tätä vastaan rikkoo, varottakoon häntä asianhaarain mukaan rehtori yksityisesti tai opettajakunnassa taikka hänet pahemmissa tapauksissa, opettajakunnan määräyksestä, erottakoon koulusta määräajaksi, korkeintaan kahdeksi vuodeksi, tai ainaiseksi.
Päätökseen oppilaan ainaiseksi erottamisesta saa kirjallisesti hakea muutosta Teollisuushallituksessa 20 päivän kuluessa päätöksestä tiedon saatua, mutta älköön erotettu oppilas valitusasiansa vireillä ollessa teollisuuskoulussa käykö. Teollisuushallituksen päätöksestä tällaisessa asiassa älköön valitusta tehtäkö.
Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta 1912.
Ministeri Valtiosihteeri A. Langhoff.