Armollinen Asetus
ammatinvaaralta suojelemisesta.
Annettu Tsarskoje Selossa 4 p:nä Huhtikuuta/ 22 p:nä Maaliskuuta 1914.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Suomenmaan Eduskunnan alamaisesta esityksestä, ollessaan Tsarskoje Selossa, 22 p:nä Maaliskuuta/4 p:nä Huhtikuuta 1914 suvainnut Armossa vahvistaa seuraavan asetuksen ammatinvaaralta suojelemisesta:
1 §. Tämän asetuksen alaisia ovat ne alempana mainitut ammattiliikkeet ja yritykset, joissa työapulaisina käytetään muita kuin puolisoa tahi omia vajavaltaisia lapsia:
1) tehdas- ja käsityöliikkeet sekä muut teollisuusliikkeet tahi -ammatit kaupungissa ja maalla;
2) kirkko- ja tehdasrakennustyöt, niin myös muut rakennus- yritykset, ei kuitenkaan sellaiset, jotka tarkoittavat yksityis- ten yksikerroksisia asuin- ja talousrakennuksia maalla;
3) rakennusyritykset, jotka tarkoittavat rautatien, raitiotien, kanavan ja sataman rakentamista taikka sellaisen ajosillan tekemistä, jonka kansi on vähintään kuusi metriä pitkä;
4) maanviljelys- ja sen sivuelinkeinot, mikäli niissä käytetään luonnonvoimalla käypiä koneita, kuitenkin niin että niissä ovat noudatettavina ainoastaan 9 §:n 1 momentin sekä 10, 11, 12, 13, 14 ja 17 §:n määräykset.
Älköön tätä asetusta sovellettako sellaisiin käsityöliikkeisiin ja yrityksiin maalla, joissa säännöllisesti pidetään vähemmän kuin kuin kolme työntekijää ja joissa ei tule käytäntöön muita luonnonvoimalla käypiä koneita kuin enintään puolen hevosvoiman sähkömoottoreja.
Mitä tässä asetuksessa säädetään koskekoon semmoistakin liikettä tai yritystä, jota valtio, kunta tahi seurakunta pitää, vaikkei sitä harjoitetakaan elinkeinona.
2 §. Työhuoneen tulee olla niin tilava, että kutakin siinä työskentelevää työntekijää kohti on vähintään kymmenen kuutiometriä ilmaa.
Työhuoneessa, joka jo tätä asetusta annettaessa on järjes- tetty tarkoituksenmukainen mekaaninen ilmanvaihto, olkoon kuitenkin, jos teollisuushallitus työn laatuun nähden siihen suostuu, vähintään kahdeksan kuutiometrin ilmamäärä jokaista työntekijää kohti riittävä. Muussa tapauksessa myöntäköön teollisuushallitus enintään kahden vuoden ajan huoneuston korjaamiseen sen mukaiseksi kuin 1 momentissa määrätään.
3 §. Työhuoneessa on ylläpidettävä järjestystä ja puhtautta sekä niin sovelias lämpömäärä, kuin työn laatu sallii, niin myös toimeenpantava tarpeellinen ilmanvaihto. Jos työnteon aikana tahi sen johdosta syntyy epäterveellisiä tai vaarallisia kaasuja, höyryjä taikka tomua, on ryhdyttävä tehokkaisiin keinoihin niiden poistamiseksi tahi leviämisen estämiseksi.
4 §. Jollei työhuoneessa suoritettava työ toisin vaadi, tulee työpaikaksi säännöllisesti käytetyssä huoneessa olla sellaisia ikkunoita, joista työhuoneeseen välittömästi pääsee päivän- valoa. Työhuoneen ja erittäin työkoneiden ja lattian tulee olla riittävästi ja soveliaasti valaistut. Niinikään pitää käytäväin, portaiden ja muiden paikkain, joissa työntekijät liikkuvat tai oleskelevat, olla niin valaistut, etteivät työn- tekijät puutteellisen valaistuksen tähden joudu vaaran alaisiksi.
Työhuoneessa tahi työpaikalla, jossa on tahi saattaa syntyä räjähtäviä kaasuja taikka räjähtävää tai helposti syttyvää tomua, käytettäköön ainoastaan semmoista valaistustapaa, joka ei voi tuottaa räjähtämisen vaaraa.
5 §. Työpaikalla tahi sen läheisyydessä on, milloin ammat- tientarkastus harkitsee sen tarpeelliseksi, hankittava työn- tekijöille ruokailu-, pesu- ja pukuhuone, ja ammattientarkas- tuksen asiana on määrätä, milloin erityinen sellainen huone on varattava naispuolisille työntekijöille. Huoneessa on ylläpidettävä sovelias lämpömäärä, puhtautta ja ilman- vaihtoa. Missä olosuhteet tekevät sen tarpeelliseksi, on työntekijöille varattava tilaisuus saada mukanaan oleva tahi työpaikalle tuotu ruokansa lämmitetyksi. Pannuhuonetta älköön käytettäkö ruokailuhuoneeksi.
Kelvollista juomavettä on pidettävä työpaikalla työntekijäin saatavana.
Työntekijöille on hankittava riittävästi mukavuuslaitoksia ja työpaikalla, missä työntekijöinä on kumpaistakin sukupuolta, ammattientarkastuksen määräyksestä erikseen naispuolisille työntekijöille.
6 §. Työhuoneet ovat työntekijäin luvun mukaan varustet- tavat kyllin lukuisilla uloskäytävillä, joiden ovet helposti voidaan avata ulospäin.
Hätävara-uloskäytävän kohdalle on pantava selvä päälle- kirjoitus ja, milloin sen ovi pidetään lukittuna, avain säily- tettävä nähtävällä paikalla sen vieressä.
Useampikerroksisessa tehdas- tai työhuonerakennuksessa taikka rakennuksessa, jonka työnantaja on luovuttanut asunnoiksi työväelle, pitää olla helposti saatavissa olevia, käyttökelpoisia pelastustikapuita ja muita työntekijäin pelastamiseen tulipalon syttyessä tarpeellisia laitteita. Missä työntekijäin turvallisuus niin vaatii, ovat semmoisen raken- nuksen portaat tehtävät tulenkestävät.
7 §. Semmoisiin paikkoihin, joissa on vaara tarjona että työntekijät saattavat pudota tahi putoavat esineet heitä vahingoittaa, on asetettava tarkoituksenmukaisia ja työn laatuun soveltuvia turvallisuuslaitteita, niinkuin käsipuita portaisiin ja rakennustelineihin, aitauksia parvekkeita pitkin ja lattia-aukkojen ja altaiden ympäri sekä sopivia suojuksia ammeiden ja muiden avoimien astiain kohdalle, jotka asemansa, sisällyksensä tahi syvyytensä takia saattavat olla vaarallisia.
8 §. Hisseissä, ranoissa ja muissa sellaisissa nostokoneissa on selvästi ilmoitettava korkein luvallinen kuormitus, ja ovat ne varustettavat suojalaitteilla hissikorin tahi esineiden putoa- misen estämiseksi. Hissit ovat, milloin ammattientarkastus havaitsee sen tarpeelliseksi, varustettavat automaattisesti sulkeutuvilla ovilla.
9 §. Koneet ovat sijoitettavat sillä tavoin, että työntekijät niin vähän kuin mahdollista joutuvat niiden liikkuvien osien ja voimansiirtolaitosten yhteyteen.
Voimakone, joka on erillään työkoneista, on sijoitettava eri huoneeseen taikka sopivalla tavalla aidattava tai suojus- kotelolla varustettava, kuitenkin niin että höyrykone ja räjähdysmoottori aina sijoitetaan eri huoneeseen.
10 §. Huimapyörät, hammasrattaat ja koneiden liikkuvat osat ovat, milloin ne saattavat olla työntekijöille vaaralliset, tarkoituksenmukaisella ja työn laatuun soveltuvalla tavalla peitettävät, aidattavat tahi muuten turvallisuuslaitteilla varustettavat.
Voimansiirtoakselit, hihnat ja köydet ovat, missä ne saatta- vat tuottaa työntekijöille vaaraa, varustettavat tarpeen- mukaisilla aitauksilla. Suojeluslaitteita on asetettava hihnain tai köysien katkeamisesta tai putoamisesta johtuvan tapa- turman estämiseksi.
Sähköjohdot pitää olla siten laitetut, ettei niistä synny vaaraa työntekijöille.
11 §. Ennenkuin voimansiirtojohto pannaan käyntiin, on siitä kaikkiin niihin työhuoneisiin, joihin liike johdetaan, annetta- va ilmoitus työntekijöille ennakolta tunnetuksi saatetulla tavalla.
Kussakin sellaisessa työhuoneessa on soveliaisiin paikkoihin asetettava soittojohtoja voimakonehuoneeseen ja jokaisessa suuremmassa työsalissa pitää olla irroituskytkyjä, joilla voimansiirtojohdot tarvittaessa voidaan voimakoneesta riippumatta saada pysäytetyiksi.
12 §. Työkoneessa pitää olla sekä kiinteä että joutopyörä ynnä hihnahanko tahi muu tarkoituksenmukainen laite työkoneen erottamiseksi voimansiirtojohdon yhteydestä sekä, missä soveliaasti käy laatuun, tarpeenmukainen laite, jolla sen voi joutuisasti pysäyttää.
13 §. Työkoneiden ja voimansiirtojohtojen rasvaamisen tahi puhdistamisen sekä hihnojen panemisen hihnapyöräin päälle tahi niistä irroittamisen tulee, mikäli mahdollista, tapahtua koneen seisoessa. Koneen käynnissä ollessa ei sellaista hihnojen panemista tahi irroittamista saa toimittaa muu kuin siihen erittäin opetettu henkilö ja ainoastaan käyttämällä siihen tarkoitukseen sopivia laitteita.
14 §. Työntekijää, jota käytetään sellaiseen työhön, missä helposti saattaa sattua tapaturma, on tarkasti opetettava mitä sen välttämiseksi on vaarinotettava.
Erittäin vaarallisissa paikoissa tahi koneissa pitää olla tiedoksipano, jossa työntekijöille annetaan selviä ohjeita tapaturmain välttämiseksi.
15 §. Joka aikoo rakentaa tehtaan tahi muun teollisuuslaitok- sen taikka ryhtyä sellaisen laitoksen uudestarakentamiseen, olkoon oikeutettu pyytämään ammattientarkastuksen lausuntoa, vastaavatko aiottua uutis- tahi muutosrakennus- ta varten suunnitellut laitteet, piirustuksen ja selitelmän mukaan, tämän asetuksen määräyksiä; ja ammattientarkas- tuksen on viipymättä annettava lausuntonsa sekä samalla, jollei katso mainittuja suunnitelmia tyydyttäviksi, selvät osotukset tarpeellisista muutoksista tahi lisäyksistä.
Ammattientarkastuksen lausuntoa voidaan myöskin pyytää työväenasuntojen ja muiden työntekijöille aiottujen huoneustojen uutis- tahi lisärakennuksesta.
16 §. Vähintään kahta viikkoa ennen kuin työ alkaa semmoi- sessa uudessa yrityksessä, joka on tämän asetuksen määräys- ten alainen, pitää työnantajan tehdä teollisuushallitukselle ilmoitus yrityksestänsä, siinä käytettäviksi aiottujen työn- tekijäin likimääräisestä luvusta sekä siitä, aiotaanko työssä käyttää lapsia, nuoria henkilöitä tahi naisia, ja milloin työ alotetaan.
Liikkeistä ja yrityksistä, jotka ovat toimessa tämän asetuksen voimaan astuessa, on vastaava ilmoitus tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa sen jälkeen.
Tällaiset ilmoitukset voidaan myöskin, teollisuushallitukselle asetettuina, antaa kaupungissa maistraatille ja maalla kruununnimismiehelle, joiden tulee ne viipymättä perille toimittaa.
17 §. Keisarillisen Senaatin on määrättävä, mitkä ammatit tahi ammatinhaarat ovat luettavat erittäin vaarallisiin ja niistä sekä muutenkin tämän asetuksen soveltamisesta annettava eri teollisuushaaroja ja ammatteja varten erityisiä työväen suojelemiseksi tarpeellisia ohjeita.
18 §. Tämä asetus pitää olla soveliaisiin paikkoihin julki- pantuna jokaisessa sen alaisessa työpaikassa ja niinikään ilmoitus asianomaisen ammattientarkastajan ja hänen apulaisensa nimestä ja asuinpaikasta.
19 §.
Tämän asetuksen noudattamista valvoo, teollisuushallituk- sen ylivallan alaisena, ammattientarkastus, sillä tavoin kuin siitä on erittäin säädetty.
20 §. Joka rikkoo tämän asetuksen säännöksiä rangaistakoon enintään kahdentuhannen markan sakolla, jollei kovempaa rangaistusta ole yleisessä laissa säädetty.
Jos työnantajan edustaja havaitaan syypääksi tämän asetuk- sen rikkomiseen eikä työnantajan syyksi samalla voida lukea mitään tuottamusta, rangaistakoon ainoastaan edustajaa rikoksesta.
21 §. Tämä asetus astuu voimaan 1 päivänä tammikuuta toisena vuonna sen antamisen jälkeen. Sillä kumotaan
15 päivänä huhtikuuta 1889 teollisuusammateissa olevain työntekijäin suojelemisesta annettu asetus, mikäli se koskee määräyksiä ammatinvaaralta suojelemisesta.
Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.