Kenraali Danilovin analysointi Suomen sotilaspoliittisesta asemasta keväällä 1914.
1. Saksa suuntaa päävoimansa Ranskaa vastaan. Voidaan olla varmoja siitä, että saksalaiset kahden rintaman sodassa ja suunnaten päävoimansa Ranskaa vastaan eivät enää heikennä jo muutenkin rajoitettuja voimiaan erottamalla niistä maihinnousujoukkoja. Mutta ilman Saksan myötä- vaikutusta saattaa ruotsalaisten maihinnousu tuskin tapah- tua. Jos halutaan olettaa Saksan laivaston ottavan siihen osaa, niin on myös tässä tapauksessa mahdollista, että Ruotsi miehittää Suomen länsirannikon, millä tuskin tulee olemaan mitään vaikutusta meidän länsirintamamme maaoperaatioi- hin.
2. Saksa suuntaa päävoimansa Venäjää vastaan. Saksalaiset saattavat ryhtyä maihinnousuoperaatioihin joko yksin tai ruotsalaisten tukemina sekä Suomenlahden pohjois- että etelärannikolla. Edellinen suunta tuntuu todennäköisemmäl- tä, koska:
A) Maihinnousua Suomeen helpottaa meidän sinne sijoitettu- jen joukkojemme vähäinen lukumäärä, niiden sijainti laajalla alueella kaukana toisistaan sekä se, että Suomeen on vaikea- ta tuoda lisävoimia;
B) Väestön venäläisvihamielisen mielialan johdosta hyökkää- jä saa olla huoletta selustayhteyksistään ja rajoittaa niiden turvaamiseen tarvittavat voimat pienimpään mahdolliseen määrään;
C) Maan suuri hyvinvointi ja teiden hyvä kunto helpottavat sotilaallisia operaatioita (Etelä-Suomessa);
D) Maasto suosii erityisesti pienten osastojen käyttöä, mikä on erikoisen tärkeätä maihinnousua lähinnä seuraavina aikoina. Käsillä olevien tietojen mukaan ovat saksalaisten todennäköisiä lastauspaikkoja Danzig, Stettin ja Kiel Itä- merellä sekä Hampuri, Bremerhaven ja Wilhelmshaven Pohjanmerellä. Ruotsalaiset divisioonat taas voidaan mitä mukavimmin lastata Tukholmassa, Gävlessä tai Norrtäljessä.
(Tuomo Polvinen: Venäjän sotilaalliset tavoitteet Suomessa.)