Armollinen Asetus
pääoma- ja kuponkiverosta.
Annettu Tsarskoje Selossa 19 p:nä tammikuuta/1 p:nä helmi- kuuta 1915.
Hänen Majesteettinsa Keisari on, Keisarillisen Suomen Senaatin alamaisesta esityksestä, ollessaan Tsarskoje Selossa 19 p:nä tammikuuta/1 p:nä helmikuuta 1915, suvainnut Armossa vahvistaa siksi aikaa kuin sota kestää tässä seuraavan asetuksen pääoma- ja kuponkiverosta.
1 §. Kun talletus-, pääoma-, säästökassa-, juoksevalle, konttokurantti- tahi muulle sellaiselle tilille yksityis- tai säästöpankkiin pannuista rahoista maksetaan tai hyväksi kirjoitetaan korkoa, niin on vero, vastaava viittä prosenttia asianomaiselle hyvitetystä korosta, valtiovaraston hyväksi pidätettävä.
2 §. Kun korkokuponki, joka kuuluu sellaiseen obligatsioni- lainaan, josta maksetaan korkoa Suomessa, tahi osinko- kuponki kuuluva sellaisen osakeyhtiön liikkeeseen laskemaan osakkeeseen, joka tarkottaa pankki- tai teollisuusliikkeen harjoittamista, rautatie- tai muuta hanketta, joutuu maksettavaksi, niin on vero, vastaava viittä prosenttia kupongin arvosta, valtiovaraston hyväksi pidätettävä.
Sanottua veroa ei uloteta kuponkeihin, jotka kuuluvat Suomen valtion antamiin tahi takaamiin obligatsioneihin, eikä niihin obligatsioneihin, jotka Suomen Kaupunkien Hypoteekkikassa Osakeyhtiö on laskenut liikkeesen.
3 §. Ne rahamäärät, jotka tämän asetuksen 1 ja 2 §:n perus- teella on valtiovaraston hyväksi pidätetty, on asianomaisten pankkien ja niiden laitosten, jotka ovat osakkeet tai obligat- sionit antaneet, lääninrahastoon suoritettava yhden kuukau- den kuluessa siitä kun korko on hyväksi kirjoitettu tai kuponki maksettavaksi joutunut, huolimatta siitä, onko maksu pää- oman tai kupongin omistajalle suoritettu.
4 §. Keisarillisen Suomen Senaatin asia on antaa tarkemmat määräykset veron kannannasta ja tilityksestä.
5 §. Tämä asetus astuu voimaan heti kun se on julaistu.
Ministeri Valtiosihteeri W. Markoff.
Keisarillisen Suomen Senaatin päätös
väiaikaisen pääoma- ja kuponkiveron kantamisesta.
Annettu Helsingissä 4 p:nä helmikuuta 1915.
Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla ja 19 p:nä tammikuuta (1 p:nä helmikuuta) 1915 pää- oma- ja kuponkiverosta annetun Armollisen asetuksen 4 §:n perusteella on Keisarillinen Senaatti päättänyt julaista tässä seuraavat määräykset mainitun veron kannannasta ja tilityksestä:
1 §. Joka kerta kun yksityispankin tai säästöpankin vastatta- viin merkitään korkoa talletus-, pääoma-, säästökassa-, juoksevalle, konttokurantti- tahi muulle sellaiselle tilille sijoitetuista rahoista, on pankin verona valtiorahaston hyväksi pidätettävä viisi prosenttia asianomaiselle hyvitetys- tä korosta, huolimatta siitä, suoritetaanko korko heti vai ei. Siten pidätetyistä veromääristä hyvitetään erityistä tiliä.
Niissä tileissä, joissa korko koko-, puoli- tai neljännesvuosit- tain lisätään pääomaan, katsotaan pankin vastattaviin merkintä tapahtuneeksi kunkin ajanjakson päättyessä.
Kalenterikuukauden aikana pidätetyt veromäärät tulee pankin ennen seuraavan kuukauden loppua suorittaa asian- omaiseen lääninrahastoon.
Sen veron kannantaa, mikä on menevä pankkiin talletettujen rahain koroista, pitävät silmällä yksityispankeissa niiden julkiset asiamiehet sekä säästöpankeissa säästöpankintar- kastajat, ja tulee yksityispankin näyttää julkiselle asiamiehel- leen lääninrahaston antamat kuitit sinne suoritetusta verosta sekä säästöpankin lähettää vuosineljänneksittäin säästöpan- kintarkastajalle oikeaksi todistetut jäljennökset sellaisista kuiteista.
2 §. Korkokupongeista, jotka kuuluvat semmoisiin obligatsio- nilainoihin, joista maksetaan korkoa Suomessa, menee vero kuponkien lunastuspaikasta riippumatta, ja se laitos, joka obligatsionit on antanut, saa lunastaessaan veronalaiset kupongit lukea pois edeltäpäin maksamansa veron.
3 §. Osakeyhtiön, jonka osakkeihin liittyy osinkokuponkeja, tulee yhden kuukauden kuluessa varsinaisen yhtiökokouksen perästä asianomaiseen lääninkonttoriin lähettää oikeaksi todistettu ote kokouksessa tehdystä pöytäkirjasta ynnä muita asiakirjoja, joita ehkä tarvitaan 19 p:nä tammikuuta (1 p:nä helmikuuta) 1915 annetun Armollisen asetuksen 2 §:ssä säädetyn osinkokuponkiveron määräämiseen ja joista tulee käydä ilmi m. m. onko osinkoa päätetty jaettavaksi ja, jos on, kuinka suuri määrä osakepääomaa kohti tulee jaettavaksi, osinkoa saamaan oikeutettujen osakkeiden lukumäärä ja kutakin osaketta kohti lukeutuva osinkorahan määrä kuin myös mistä päivästä alkaen osingonjako asianomaisia osinkokuponkeja lunastamalla toimitetaan. Jos varsinaisessa yhtiökokouksessa ei ole päätetty osingon suuruudesta tai osinkokuponkien lunastamisajasta, niin on siitä annettava tieto lääninkonttoriin yhden kuukauden kuluessa siitä yhtiö- kokouksesta, jossa sellainen päätös on tehty.
4 §. Maistraattien ja kruununvoutien on tehtävä luettelot kaikista heidän piirissään olevista osakeyhtiöistä, mainiten myös jokaisen yhtiön osakepääoman ja mihin aikaan yhtiö- säännön mukaan varsinainen yhtiökokous vuosittain on pidettävä, sekä ennen maaliskuun 15 päivää kuluvaa vuotta lähetettävä nämä luettelot asianomaisiin lääninkonttoreihin, joiden asiana on yllämainitun Armollisen asetuksen 2 §:n määräysten mukaan menevän veron kannannan silmälläpito ja tilitys.
5 §. Kustakin eri korkomäärästä tahi kupongin arvosta menevää veromäärää laskettaessa ehkä syntyvät pennin murto-osat jätetään pois.
Helsingissä, 4 p:nä helmikuuta 1915.
Valtiovaraintoimituskunnan v. t. Päällikkö, Senaattori, Kenraaliluutnantti Vict. Hedlund.