Armollinen Asetus
valtion virkatalojen käyttämisestä.
Annettu Tsarskoje Selossa 2 (15) päivänä tammikuuta 1915.
Hänen Majesteettinsa Keisari on Keisarillisen Suomen Senaatin alamaisesta esityksestä, ollessaan Tsarskoje Selossa 2/15 päivänä tammikuuta 1915, Armossa suvainnut, muuttaen, täydentäen ja kumoten mitä asiasta on aikaisem- min säädetty, vahvistaa seuraavan asetuksen.
Luku.
Yleisiä määräyksiä.
§ 1. Valtion virkatalot, joilla tässä asetuksessa tarkoitetaan kaikkia kruunun pää- ja karjataloja, sotilas- ja siviilikunnan virkataloja, entisiä palkka-, hospitaali- ja asuintaloja sekä lahjoituskantatiloja, ovat vastedes joko kokonaisina tahi selvien rajojen eroittamina määräalueina vuokralle annetta- vat siinä järjestyksessä ja niillä ehdoilla, kuin alempana säädetään. Kuitenkin ovat kaikki sellaiset alueet, jotka ovat valtiolle itselleen tarpeen tai joiden poistaminen tämän asetuksen vaikutuspiiristä katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, pysytettävät valtion välittömän hallinnon alaisina tai annettavat vuokralle erityisillä ehdoilla. Virkataloihin kuuluvia metsiä ei missään tapauksessa anneta vuokralle.
Vuokralle annettavat virkatalojen eri osat jaetaan kolmeen ryhmään: kanta- eli päätiloihin, viljelystiloihin ja asunto- tiloihin.
§ 2. Virkatalo, jossa ei ei ole torppaa, eikä aluetta, jota voi- daan sopivasti eri vuokramaaksi muodostaa, on kokonaisena vuokralle annettava. Samoin voidaan kokonaisena antaa vuokralle virkatalo, jolla on kallisarvoisia maatalousraken- nuksia, joita ei voitaisi edullisesti käyttää jos virkatalo jaettaisiin osiin.
§ 3. Jos virkatalo eri osina annetaan vuokralle, on vuokra- alueita muodostettaessa huomioon otettava:
1) että kanta- eli päätilan suuruutta määrättäessä etupäässä on silmällä pidettävä virkatalolla olevien maatalousraken- nuksien laajuutta ja tilaa sekä myös muita taloudellisia näkökohtia;
2) että virkatalon torpista ja kanta- eli päätilaa varten tarpeettomista maa-alueista muodostetaan viljelystiloja, silmällä pitäen että niiden tilukset tarkoituksenmukaisesti sijoitetaan ja että tilat mahdollisuuden mukaan muodoste- taan kooltaan sellaisiksi, että niiden vuokraajat omilla ja perheensä työvoimilla voivat niillä harjoittaa perheen toimeentuloon riittävää maanviljelystä sekä siihen kuuluvia sivuelinkeinoja; virkatalopuistoissakin olevista torpista muodostetaan viljelystiloja, mikäli ne eivät ole tarpeen metsänvartijoille;
3) että virkatalon mäkitupa-alueista sekä muistakin sopivista tiluksista, etenkin lähellä kaupunkeja tai suurempia kauppa- tai teollisuuspaikkoja olevista, muodostetaan, mikäli tilusten asema sen myöntää ja niitä ei voida edullisemmin muuttaa viljelystiloiksi, lisämaita antamalla, asuntotiloja, eli pää- asiallisesti työväestölle sopivia asunto-alueita; asuntotiloille on varsinaisen tonttipaikan ohella tilaisuutta myöten varattava erityinen palsta puu- ja vihannestarhaa varten;
4) että, jos virkataloille yksityisesti kuuluu myllyjä ja koskia, voidaan näistä muodostaa eri vuokratiloja, liittämällä niihin, laatunsa mukaan, tarpeenvaatima, maa-alue; sekä
5) että päätilalle ja viljelystiloille eroitetaan, mikäli mahdol- lista, sopivia hakamaa-alueita.
§ 4. Virkatalolle kuuluva kalavesi voidaan, jos paikallisoloi- hin nähden niin sopivaksi katsotaan, antaa eri vuokralle ajaksi, joka on yhtä pitkä kuin virkatalon muitten vuokraajien vuokrakausi.
§ 5. Jos virkatalolla on osuus yhteiseen myllyyn, ovat tämän osuuden perusteella viljelystilojen vuokraajien oikeudet ja velvollisuudet myllyyn nähden mahdollisuuden mukaan järjestettävät.
Virkatalolle yksityisesti kuuluvan myllyn, jota ei erikseen ole vuokralle annettu, ylläpitäkööt ja käyttäkööt viljelystilat yhteisesti suuruutensa mukaan.
§ 6. Viljelystilain vuokraajille voidaan myöntää oikeus saada määrätystä maksusta, tahi, jos katsotaan tarpeelliseksi, maksutta puita virkatalon metsästä.
§ 7. Metsästystä saakoot viljelystilain vuokraajat harjoittaa vain vuokra-alueillaan.
§ 8. Kaikki viljelystiloilla olevat rakennukset kuuluvat valtiolle, ellei siitä ole vuokraajan kanssa toisin sovittu. Asuntotilan rakennuksien tulee olla vuokraajan omat.
§ 9.
Mitä tässä asetuksessa säädetään viljelystilasta, noudatetta- koon myös virkataloon ja pää- eli kantatilaan nähden, mikäli se niihin soveltuu.
II Luku.
Vuokrausmenettely.
§ 10. Virkatalot ja niistä muodostetut pää- eli kantatilat sekä viljelys- ja asuntotilat annetaan vuokralle kahdeksikymme- neksiviideksi vuodeksi, ellei Keisarillinen Senaatti poikkeus- tapauksessa toisin päätä, vuokramaksua vastaan, joka on rahassa määrättävä ja kruunun yleisessä veronkannossa vuosittain edellisenä vuonna alkaneelta vuokravuodelta suoritettava. Vuokramaksu voi olla määrätty pysyväiseksi koko vuokrakautta varten tai asteettain kohoavaksi vuokravuosien karttuessa.
Vuokravuosi lasketaan maaliskuun 14 päivästä maaliskuun 14 päivään, joka päivä on pidettävä vuokrakauden alku- päivänä. Jos vuokrasopimuksessa on määrätty, että vuokra- vuosi on toisin laskettava, noudatettakoon sitä määräystä.
§ 11. Luettelo avoimiksi joutuvista ja seuraavana vuonna vuokrattavista tiloista on huhtikuun kuluessa joka vuosi julaistava maan virallisissa lehdissä. Virkatalojen tarkastaja olkoon velvollinen antamaan asianomaisille tarkempia tietoja vuokratiloista ja arvioimisessa ehdotetuista vuokra- maksumääristä.
§ 12. Viljelys- ja asuntotilojen vuokraoikeuden hakemukset ovat ennen 15 päivää syyskuuta jätettävät kuvernöörille, joka, kuultuaan virkatalojen tarkastajaa asiassa, lähettää hakemuskirjat ynnä 45 §:n mukaan toimitetussa arvioimi- sessa syntyneet asiakirjat lausuntonsa kanssa Keisarillisen Senaatin Kamaritoimituskuntaan.
§ 13. Sittenkun Keisarillinen Senaatti on vuokraajan hyväk- synyt, tulee kuvernöörin tehdä ja allekirjoituksellaan varus- taa vuokrakirja, jossa on mainittava:
sen virkatalon nimi, luonto ja entinen käyttö, joka annetaan vuokralle tai johon vuokrattava alue kuuluu, sekä, jos vuokra ei koske koko virkataloa, myös vuokratilan nimi tai muu tarkka selitys siitä;
vuokra-aika;
vuokramaksun määrä;
oikeus laitumen käyttöön;
millä ehdoilla vuokraaja saa ottaa puita virkataloon kuulu- vasta metsästä, jos tällainen oikeus hänelle myönnetään;
vuokraajan velvollisuus rakentaa uusia ja ylläpitää entisiä rakennuksia;
viljelysparannustöitä koskevan tilityksen ehdot, jos vuokraa- ja on velvollinen tällaisia töitä suorittamaan;
vuokraajan velvollisuus ylläpitää teitä, siltoja, aitoja ja ojia;
kuinka paljon rehua ja heiniä on jätettävä tilalle vuokran päättyessä; ja
vapaavuosien luku, jos sellaisia vuokraajalle myönnetään.
Samoin muutkin vuokraukseen kuuluvat ehdot ovat vuokra- kirjaan pantavat.
Sitäpaitsi on vuokrakirjaan merkittävä, että vuokraaja tun- nustaa tilan olevan siinä kunnossa, jossa se tilalla viimeksi toimitetun arvioimisen pöytäkirjassa selitetään olevan.
Vuokrakirjan, joka laaditaan kaksin kappalein, allekirjoittaa vuokraaja kahden todistajan läsnä ollessa. Toinen vuokra- kirjan kappale jätetään lääninhallitukseen ja toinen annetaan vuokraajalle; sitäpaitsi on yksi jäljennös lähetettävä Keisaril- lisen Senaatin Kamaritoimituskunnalle ja yksi lähetettävä virkatalojen tarkastajalle hänen arkistossaan säilytettäväksi.
Kuvernööri antakoon hyvissä ajoin tiedon vuokra-ajasta ja maksuista erikseen joka piirissä asianomaisille henkikirju- reille.
§ 14. Virkatalon vuokraajalla, joka on itse virkataloa tätä ennen annettujen asetuksien perusteella hallinnut ja tyydyt- tävästi hoitanut, olkoon etuoikeus saada virkatalo, tai jos se vuokrataan osissa, siitä muodostettu kanta- eli päätila edel- leenkin vuokralle. Sama oikeus olkoon myös tätä ennen vuokratulla virkatalolla olevan torpan ja mäkitupa-alueen haltijalla vuokra-alueestaan muodostettuun viljelys- tai asuntotilaan.
Joka tämän asetuksen mukaan on ottanut vuokralle viljelys- tai asuntotilan, olkoon niinikään etuoikeutettu tilaa uudes- taan vuokrattaessa vuokrakauden päätyttyä jatkamaan vuokrasuhdetta, ehdolla kuitenkin, että hän alistuu niihin muutoksiin tilan laajuuteen, tilusetuihin ja vuokraehtoihin nähden, jotka vastedes ehkä voidaan katsoa tarpeellisiksi määrätä. Viljelystilan vuokraajalla, joka vuokrakauden päätyttyä ei halua edelleen tilaa vuokralle ottaa, olkoon etuoikeus saada vuokralle uusi tai avoimeksi joutuva asunto- tila.
Ellei entinen vuokraaja halua vuokrasuhdetta jatkaa samoin- kuin uusia tiloja vuokralle annettaessa, on viljelystiloille vuokraajia otettaessa etupäässä pidettävä silmällä tilattoman maalaisväestön maansaannin tarvetta ja asuntotiloihin nähden myös työväestön asuntotarvetta.
§ 15. Samalle henkilölle älköön annettako ilman Keisarillisen Senaatin erityistä lupaa vuokralle enempää kuin yksi tila; älköönkä vuokraajaksi otettako sitä, joka ennestään omistaa tilan tai jolla on tila vuokralla.
§ 16. Uudelta viljelystilan vuokraajalta vaadittakoon maine- todistus sekä asianmukaiset todistukset hänen varallisuus- suhteistaan ja hänen ja hänen perheensä työkyvystä, sekä myös, jos katsotaan tarpeelliseksi, takuu vuokraehtojen tyydyttävästä täyttämisestä.
Uudelta asuntotilan vuokraajalta vaadittakoon ainoastaan mainetodistus.
§ 17. Jos vuokraaja kuolee vuokrakauden kuluessa, olkoon hänen leskellään, leskenä ollessaan, oikeus nauttia vuokraa vuokrakauden loppuun. Jos leski kuolee, menee uusiin naimi- siin taikka ei halua vuokraa jatkaa, olkoon sama oikeus sillä vuokraajan rintaperillisellä, joka siihen havaitaan sopivaksi.
§ 18. Jos vuokraajan leski haluaa vuokraa jatkaa, ilmoitta- koon hän siitä kirjeellisesti kolmen kuukauden kuluessa vuokraajan kuolinpäivästä lukien virkatalojen tarkastajalle, joka antaa hänelle siitä todistuksen sekä toimittaa tiedon kuvernöörille vuokrakirjaan merkittäväksi. Sama laki olkoon myöskin edellisessä pykälässä mainittuun vuokraajan rinta- perilliseen nähden, paitsi että tässä tapauksessa kuvernöörin tulee sitä ennen oman lausuntonsa ohella jättää asia Keisarillisen Senaatin Kamaritoimituskunnan ratkaistavaksi.
Ellei vuokraajan leski tahi 17 pykälässä mainittu rintaperilli- nen ole määräajassa tehnyt ylempänä mainittua ilmoitusta taikka rintaperillistä ei vuokraajaksi oteta, on vuokratila luovutettava valtiolle sinä lähtöpäivänä, joka sattuu toisena vuonna sen jälkeen, kuin vuokraaja kuoli, tai vuokrakauden päättyessä, jos se päättyy ennen mainittua päivää.
§ 19. Ellei vuokraaja jätä jälkeensä 17 §:ssä mainittuja oikeu- denomistajia taikka nämä eivät halua vuokraa jatkaa, ilmoittakoon tarkastaja tästä, tiedon siltä saatuaan, kuver- nöörille, jonka tulee ryhtyä asianmukaisiin toimenpiteisiin tilan vuokraamiseksi ja uuden vuokraajan ottamiseksi yleisten perusteiden mukaan.
...