Keisarillisen Suomen Senaatin päätös
26 päivänä syyskuuta 1916
johtosäännön vahvistamisesta hevoskengityskouluja varten.
Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla on Keisarillinen Senaatti vahvistanut seuraavan johtosäännön hevoskengityskouluja varten.
Johtosääntö hevoskengityskouluja varten.
1 §. Hevoskengityskoulujen tarkoituksena on levittää seppien keskuudessa kunnollista hevoskengitystä varten tarpeellisia tietoja ja tottumusta.
2 §. Hevoskengityskoulun oppijakso on kuusikuukautinen.
Opetus koulussa käsittää:
1. Tietopuolista opetusta:
kavion anatomiassa ja fysiologiassa;
tavallisisissa kengitys- ja teroitustavoissa;
jalkojen (virheelliset jalka-asennot) ja etenkin kavioiden vioissa ja taudeissa sekä näistä mahdollisesti johtuvissa kengitystavoissa;
hevoshoidossa, etupäässä silmälläpitäen hevosen käsittelyä kengitettäessä, sen puhdistamista ja ruokintaa, kuin myös opetusta kavion hoidossa; sekä
2. Käytännöllisiä harjoituksia:
tavallisessa ja sairaskengityksessä käytettävien kenkien val- mistuksessa, kuin myös
kavion vuolemisessa, kengän asettamisessa ja kiinnittämi- sessä.
3 §. Maanviljelyshallitus vahvistaa hevoskengityskouluja varten asianomaisen koulun johtajan laatiman ehdotuksen työjärjestykseksi.
4 §. Koulun käytettävänä tulee olla paja ja sairastalli. Käytännöllisen opetuksen antamista varten pitää koululla olla täysin pätevä opastusseppä; ja on oppilaitten otettava osaa kaikkiin yksityiskohtiin kengitystyössä.
5 §. Oppilaaksi hevoskengityskouluun otetaan henkilöitä, joilla on tyydyttävä taito sepän ammatissa ja jotka esittävät todistukset siitä, että hakija on hyvämaineinen, täyttänyt 18 vuotta, luku- ja kirjoitustaitoinen ja tarttuvista taudeista vapaa. Alaikäisen hakijan tulee sen ohessa esittää isän tahi holhoojan lupa tulla oppilaaksi otetuksi.
6 §. Oppilaiden tulee kouluaikana noudattaa järjestystä ja käyttäytyä hyvin sekä noudattaa annettuja määräyksiä.
7 §. Hevoskengitysoppijakson päättyessä antaa koulun johta- ja oppilaille päästötodistuksen, joka sisältää arvosanat, paitsi ahkeruudessa ja käytöksessä, myöskin kaikissa eri käytännöllisissä ja tietopuolisissa aineissa, joissa opetusta on annettu. Oppilaat, jotka säädetyssä ajassa eivät ole hankki- neet itsellensä riittäviä tietoja ja taitavuutta, oikeutetaan, jos koulun johtaja katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi ja suota- vaksi, jatkamaan opinnoitaan tai pääsemään uudelleen kouluun täydentääkseen tietojansa ja kohottaaksensa ne todistuksen saantia varten tarpeelliseen määrään.
8 §. Hevoskengityskouluja valvoo asianomainen hevos- jalostusliitto Maanviljelyshallituksen ylivalvonnan alaisena.
9 §. Maanviljelyshallituksen ja apurahaa yleisistä varoista hevoskengityskoulun ylläpitämiseksi nauttivan hevosjalos- tusliiton välinen välikirja laaditaan epämääräiseksi ajaksi, ollen välikirjaan kuitenkin sisällytettävä oikeus molemmin- puoliseen irtisanomiseen. Jommankumman puolelta tapah- tuneen irtisanomisen jälkeen lakkauttaa koulu toimintansa, jos oppijakso jo on alkanut, vasta sen oppijakson päätyttyä.
10 §. Hevoskengityskoulun johtajana toimii ja opetuksesta siinä huoltaa eläinlääkäri, jonka Maanviljelyshallitus määrää.
11 §. Hevosjalostusliitto solmii vahvistetun kaavan mukaan välikirjan koulun johtajan kanssa.
12 §. Oppilailla on oppijakson kestäessä maksuton opetus, vapaa asunto valoisissa, siisteissä huoneissa, valo, lämpö, pesu ja lääkärinhoito, paikkakunnalla tavanomainen työ- väenruoka sekä tietopuolisessa opetuksessa tarpeelliset kirjat ja kirjoitustarpeet. Koulun johtaja on kuitenkin, jos siitä oppilaspaikkoja haettavaksi julistettaessa erittäin on ilmoi- tettu, oikeutettu korvaamaan oppilaille kuuluvan vapaan ylläpidon, asunnon, lämmön, valon ja pesun kuukausittain suoritettavalla, sanottujen etujen hintoja paikkakunnalla vastaavalla, Maanviljelyshallituksen hyväksyttävällä raha- määrällä.
Helsingissä, 26 p:nä syyskuuta 1916.
Maanviljelystoimituskunnan v. t. Päällikkö, Senaattori, Kenraalimajuri A. von Kothen.