Keisarillisen Suomen Senaatin päätös
17 p:ltä lokakuuta 1916
maidon ja maitotuotteiden Suomesta Keisarikunnan muihin paikkakuntiin sekä Kämärän-Ollilan asemille viemisen ehdoista ja järjestyksestä.
Keisarilliselle Suomen Senaatille Armossa annetun vallan nojalla on Keisarillinen Senaatti, kumoten päätöksensä 16 p:ltä marraskuuta 1915, koskeva voin Keisarikuntaan viemisen ehtoja ja järjestystä, kuluvan vuoden heinäkuun 18 p:ltä juuston Suomesta Keisarikunnan muihin paikkoihin viemisen ehdoista ja järjestyksestä, kuluvan vuoden syyskuun 9 p:ltä niistä ehdoista, joilla voita saadaan Suomessa kulettaa, sekä kerman ja smetaanan maasta viennin kieltä- misestä ja 26 p:ltä samaa syyskuuta, jolla kielletään vastaan- ottamasta kermaa, smetanaa ja tvorogia kuletettavaksi Säiniön-Valkeasaaren välisille rautatieasemille, nähnyt hyväksi vahvistaa seuraavat määräykset maidon ja maito- tuotteiden Suomesta Keisarikunnan muihin paikkakuntiin sekä Kämärän-Ollilan asemille viemisen ehdoista ja järjes- tyksestä.
1 §. Maidon ja maitotuotteiden vienti Suomesta Keisarikun- nan muihin paikkakuntiin on sallittu ainoastaan noudatta- malla tämän päätöksen määräyksiä.
2 §. Maitoa lähetettäessä rautateitse Kämärän ja sitä kauempana oleville asemille Petrogradin suuntaan on esitettävä valtion vointarkastuslaitoksen lupakirja. Asemilta Kämärä-Ollila voidaan maitoa lähettää Petrogradiin ja Petrogradin kuvernementtiin Viipurin läänin kuvernöörin antamain lupatodistusten nojalla.
3 §. Valtion vointarkastuslaitos antaa lupia maidon vientiin ainoastaan henkilöille, jotka ovat yhdistyneiden maidon- viejäin jäseniä, mikä järjestö on sitoutunut tyydyttämään täydelleen maidon tarpeen maan kaupungeissa ja suurissa asutuskeskuksissa. Korkeimman vietäväksi sallitun maito- määrän vahvistaa Keisarillisen Suomen Senaatin Elintarve- valiokunta.
4 §. Maitomäärän, jonka kukin vientiliikkeen harjoittaja on oikeutettu viemään, määrää järjestön komitea rajamäärän puitteissa ja noudattamalla Elintarvevaliokunnalta saatuja ohjeita. Maidon vientiä koskevista anomuksista, jotka tehdään valtion vointarkastuslaitokselle, pyytää vointarkas- tuslaitos komitean lausunnon.
5 §. Kerman, smetanan ja tvorogin kuljetus Kämärän ja Ollilan välisen rataosan asemille sekä kauemmas Petro- gradin suuntaan kielletään.
6 §. Voita lähetettäessä rautateitse tai muuten maitse tai vesitse Suomen rajojen ulkopuolelle sekä Kämärän-Ollilan asemille vaaditaan valtion vointarkastuslaitoksen lupakirja. Valtion vointarkastuslaitos antaa lupatodistuksia voin vientiin Keisarikuntaan vain niille voinvalmistajille ja vientiliikkeille, jotka ovat edellisenä kuukautena myyneet voita Suomessa vointarkastusaseman antamien määräyksien mukaan.
7 §. Niin kauan kun valtion vointarkastuslaitos maassa vallitsevan voin puutteen johdosta ei saata täydelleen tyydyttää paikallista tarvetta, tulee sen antaa voimeijereille ja vientiliikkeille lupa kuljettaa Keisarikuntaan 20% koko siitä voimäärästä, minkä nämä ovat vointarkastusaseman määräyksistä myyneet maassa edellisenä kuukautena. Sitä myöden kuin tarve tulee tyydytetyksi, voidaan sanottua voinvientiprosenttia koroittaa Elintarvevaliokunnan päätöksestä.
8 §. Juuston vientiin Suomesta antaa valtion vointarkastus- laitos lupia vain siinä määrin, kuin juustoa jää yli, paikallisen tarpeen tultua täydelleen tyydytettyä. Oikeus anoa lupaa juuston vientiin on ainoastaan juustonvalmistajilla ja liikkeillä, jotka ovat saaneet välittömästi juustonvalmistajilta tehtäväkseen juuston myynnin. Juustoa, joka on Suomessa ostettu, ei saa viedä maasta, olkoon ostaja kuka tahansa.
9 §. Tukkuostajat, jotka eivät saata hankkia suorastaan juustomeijereiltä tai vientiliikkeen harjoittajilta koko sitä juustomäärää, jonka he tarvitsevat omaksi tarpeekseen tai vähittäiskauppaa varten, tehkööt tilauksensa valtion voin- tarkastuslaitokselle, jonka tulee täydelleen tyydyttää saamansa tilaukset jakamalla ne tasan juustonvalmistajien kesken.
10 §. Kaikkien voi- ja juustonmeijerien tulee kuluvan vuoden marraskuun 1 päivästä alkaen sodan loppuun asti pitää tuotannostaan tarkkaa tiliä merkitsemällä päivittäin erityi- sesti tätä varten hankittuihin kirjoihin kultakin päivältä tiedot:
1) voi- tai juustomeijeriin saapuneen maidon määrästä;
2) valmistetun voin tai juuston määrästä;
3) vointarkastuslaitoksen määräysten mukaan omassa maas- sa myydyn tuotteen määrästä;
4) vointarkastuslaitoksen luvalla Suomesta Keisarikunnan muihin paikkoihin viedyn tuotteen määrästä;
5) vähittäin itse paikalla myydyn tuotteen määrästä;
6) ilman vointarkastuslaitoksen määräystä postitse tai rauta- teitse lähetetyn tuotteen määrästä, mainiten samalla, mihin, kenelle ja paljonko on lähetetty, ynnä
7) voi- tai juustomeijeriin seuraavaan päivään jääneen tuotteen määrästä.
Kuukauden 5 ensimäisen päivän kuluessa tulee kaikkien voi- ja juustonmeijerien lähettää Maanviljelyshallitukselle luette- lot, joihin sisältyy sanotut tiedot edelliseltä kuukaudelta, jotapaitsi ilman vointarkastuslaitoksen antamia määräyksiä postitse tai rautateitse lähetettyyn tuotemäärään nähden on luettelossa mainittava, paitsi kokonaismäärää, myöskin, mikä määrä voita tai juustoa kuukauden kuluessa on lähetet- ty kuhunkin paikkaan. Jos saapuneissa ilmoituksissa on joitakin aukkoja tai epäselvyyksiä, on Maanviljelyshallituk- sen heti otettava niistä selko, mikäli mahdollista, puhelimitse ja viimeistään kuukauden 15:ntenä päivänä lähetettävä Maanviljelystoimituskunnalle yhteenveto voi- ja juusto- meijerien edellisen kuukauden kuluessa suorittamasta voin ja juuston valmistuksesta ynnä myynnistä.
11 §. Kuvernöörien ja Maanviljelyshallituksen tulee kaikin heidän vallassaan olevin keinoin helpottaa voimeijerien toimintaa ja valvoa, etteivät talonpoikaisvoin ostelijat ja maidonvientiliikkeen harjoittajat estä voimeijereitä saamas- ta entisen suuruista maitomäärää. Jos huomataan, että jonkun voimeijerin toimintaa supistetaan, on Maanviljelys- hallituksen heti tutkittava tämän ilmiön syy sekä ilmoitettava Maanviljelystoimituskunnalle tutkimustensa tuloksista ja niistä toimenpiteistä, joihin on ryhdytty.
12 §. Kaikista tapauksista, joissa tähän päätökseen sisältyviä määräyksiä rikotaan, on Maanviljelyshallituksen heti annettava tieto asianomaisen läänin Kuvernöörille syyllisen asianmukaista rankaisemista varten sekä myöskin ilmoitetta- va Maanviljelystoimituskunnalle, joka, tärkeämmissä tapauksissa tekee Kenraalikuvernöörille esityksen sellaisen teollisuuslaitoksen sulkemisesta sodan ajaksi, joka ei alistu viranomaisten määräyksiin.
Helsingissä, lokakuun 17 p:nä 1916.
Maanviljelystoimituskunnan v. t. Päällikkö
Senaattori, Kenraalimajuri A. von Kothen.