Suomen Senaatin päätös
elintarpeiden ja yleisten tarveaineiden varastojen ilmoitta- misesta ja tarkastamisesta.
Annettu Helsingissä, 29 päivänä joulukuuta 1917.
Eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 2 päivänä kesäkuuta 1917 annetun lain nojalla on Senaatti antanut seuraavat määräykset:
1 §. Jokainen, jonka hallussa on
vehnä-, ruis-, ohra-, kaura-, tattari-, hirssi-, maissi- tai hirssiviljaa tahi sekaviljaa, johon sisältyy jotakin näistä viljalajeista, niistä valmistettuja jauhoja tai muita tuotteita kuten maltaita, talkkunaksia tai leipää, tahi ryynejä mitä lajia hyvänsä;
taikka väkirehuja;
taikka perunoita, perunajauhoja, voita, säilyyn pantua lihaa, lukuunottamatta metsänriistasta ja siipikarjasta saatua, säilyyn pantua silavaa, sokeria, siirappia, kahvia, teetä, saippuaa paitsi hienosaippuaa, kynttilöitä, paloöljyä tahi suolaa;
on velvollinen ilmoittamaan varastonsa siten kuin tässä päätöksessä sanotaan.
2 §.
Liikkeenharjoittajien, yhtiöiden, osuuskuntien, yhdistysten ja yleisten laitosten on ilmoitettava, kuinka suuret niiden varas- tot ovat; 2 päivänä tammikuuta 1918 kello 8 aamulla. Jos matkalla olevaa tavaraa, josta ilmoitusta ei ole tehty tammi- kuun 2 päivänä, saapuu mainitun päivän jälkeen, on tavara ilmoitettava heti kun se on saapunut.
Yksityisten henkilöiden tulee ilmoittaa varastonsa sellaisina kuin ovat 7 päivänä samaa tammikuuta kello 8 aamulla.
Viljan tuottajien on lisäksi ilmoitettava, kuinka paljon vehniä, rukiita, ohria ja kauroja he tarvitsevat siemeneksi ensi kevään ja syksyn kylvöihin.
Ellei tavaran haltijalla ole kahvia enempää kuin 3 kiloa tai teetä enempää kuin 1 kilo kutakin hänen ruokakuntaansa kuuluvaa henkilöä kohti, ei näistä tavaroista ole ilmoitusta annettava. Jos kahvia tai teetä on enemmän, ilmoitettakoon mitä niitä on yli äskensanottujen määrien.
Ilmoitukset ovat kirjoitettavat kaavakkeille, joita elintarve- lautakunnat jakavat ilmoitusvelvollisille, sekä annettavat seuraavassa §:ssä mainituille tarkastajille taikka toimitet- tavat viimeistään sanotun tammikuun 15 päivänä elintarve- lautakunnalle.
3 §. Elintarvelautakunnat asettakoot tarkastajia keräämään ilmoituksia sekä, mikäli ilmoitusvelvolliset siihen suostuvat, tarkastamaan heidän varastonsa.
Jos ilmoitusvelvollinen ennen ilmoituksen noutamista on tarkastuttanut sen todenperäisyyden kahdella luotettavalla henkilöllä, joista toinen on kunnallinen luottamusmies tai kunnan tahi valtion virassa taikka vakinaisessa palvelukses- sa oleva, ei elintarvelautakunnan asettamien tarkastajien ole tarkastusta toimitettava.
Tarkastaja älköön sitä, mitä hän tarkastusta toimittaessaan on saanut tietoonsa, ilmaisko muille kuin niille viranomai- sille, joita asia koskee.
4 §. Elintarvelautakunnat varustakoot asettamansa tarkasta- jat valtakirjalla, joka on kirjoitettu Elintarvehallituksen vahvistamalle kaavakkeelle ja jossa on elintarvelautakunnan leima ynnä sen puheenjohtajan tai hänen sijaisensa alle- kirjoitus.
5 §. Liikkeenharjoittajat, yhtiöt, osuuskunnat, yhdistykset ja yleiset laitokset eivät 2 päivästä 7 päivään tammikuuta 1918 ole oikeutetut, tekemättä paikalliselle elintarvelautakunnalle siitä ilmoitusta, lisäämään ilmoituksenalaisia tavaravaras- tojaan eivätkä elintarvelautakunnan luvatta niitä vähentä- mään muulla tavoin kuin myymällä tavaraa valtion tai kunnan korttilippuja vastaan.
Tämä kielto ei estä ravintoloissa, ruokaloissa, kahviloissa ja yleisissä laitoksissa paikalla nautittavaksi tarjoamasta elintarpeita.
6 §. Joka rikkoo tämän päätöksen määräyksiä, rangaistaan eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 2 päivänä kesäkuuta 1917 annetun lain 15 §:n mukaan.
Helsingissä, 29 päivänä joulukuuta 1917.
Maataloustoimituskunnan v. t. Päällikkö, Senaattori E. Y. Pehkonen.