Asetus Asutushallituksesta.
Annettu Helsingissä, 24 päivänä lokakuuta 1917.
Suomen Senaatti on, katsoen tarpeelliseksi keskittää asuttamista tarkoittavat toimenpiteet yhtenäisen johdon alaisiksi, Kamaritoimituskunnan esittelyssä hyväksynyt ja vahvistanut seuraavan asetuksen Asutushallituksesta.
I LUKU.
Asutushallituksen tehtävät.
1 §. Asutuksen järjestämistä ja edistämistä varten maaseu- dulla perustetaan Asutushallitus, joka sijaitsee Helsingissä ja on Suomen Senaatin ja sen Maanviljelystoimituskunnan alainen.
2 §. Asutushallituksen tulee:
1) johtaa ja valvoa maassa valtion toimesta ja avustuksella tapahtuvaa yksityismaan asuttamista;
2) pitää huolta, että uusia viljelmiä ja muuta kuin valtion metsänhoitoa varten muodostettavia asuntoalueita peruste- taan siihen tarkoitukseen sopiville kruununmaille siitä voimassa olevia määräyksiä noudattaen;
3) valvoa kruununmetsätorppien sekä muiden sellaisten kruunun yhteis- ja liikamaiden alueilla olevien vuokra-aluei- den hoitoa, jotka ovat joko maanviljelyksen harjoittamista varten tai asuntoalueiksi vuokralle annetut ja joita ei ole tarpeen pysyttää valtion metsänhoitoa varten Metsähalli- tuksen hoidossa;
4) valvoa vuokralle annettujen kruunun virkatalojen sekä niistä muodostettujen viljelys- ja aeuntotilojen hoitoa, niin myös uusien sellaisten tilojen muodostamista;
5) valvoa että vakaalla hallinta-oikeudella asuttavia kruu- nuntiloja ja kruunun uutistiloja hoidetaan voimassa olevien määräyksien mukaan sekä että ryhdytään niihin toimiin joita näiden hoito voi valtion puolelta aiheuttaa;
6) pitää huolta kruunun ulkopalstojen, siirtotalojen, niittyjen ja saarien vuokrauksesta ja muusta käytöstä;
7) seurata kuntien ja yksityisten toimesta tapahtuvaa asutus- toimintaa sekä ryhtyä niihin aloitteisiin, joita tämä asutus- toiminta voi valtion taholta aiheuttaa;
8) seurata tilattoman maalaisväestön tarpeita sekä sen taloudellisen ja yhteiskunnallisen aseman antamista tarkoit- tavia toimenpiteitä, niin myös ryhtyä niiden johdosta tarpeellisiksi havaitsemiinsa Asutushallituksen toimialaan kuuluviin aloitteisiin;
9) valvoa että tilattoman väestön aseman parantamiseksi annettuja valtiolainoja käytetään ja niistä muodostettuja kassoja hoidetaan voimassa olevien määräyksien mukaan, sekä että näihin tarkoituksiin valtion antamia lainoja ja varoja käytetään aiotulla tavalla ja että ehdot muuten täytetään;
10) antaa kunnille ja asutustoimintaa varten muodostetuille yhtymille niin myös yksityisille maanomistajille, näiden luovuttaessa alueita tilattomille, neuvoja asutustoimintaa koskevissa asioissa;
11) kerätä asutustoimintaa koskevaa tilastoa sekä toimeen- panna tutkimuksia maaseudun asutusoloista ja muista asutustoiminnan alaan kuuluvista maataloudellisista kysymyksistä; sekä
12) antaa vaadittaessa viranomaisille lausuntoja asutus- toiminnan alaan kuuluvista asioista.
II LUKU.
Asutushallituksen kokoonpano.
3 §. Asutushallitukseen kuuluu jäseninä ylitirehtööri, kaksi asutusneuvosta, toinen asutustoimintaa varten kruunun- mailla ja toinen asutustoimintaa varten yksityismailla, sekä asessori.
Sitäpaitsi asetetaan Asutushallitukseen tutkimustoimiston johtaja, rakennustoimiston johtaja, metsänhoitotoimiston johtaja, kamreeri ja ekspeditööri, sekä tarpeellinen määrä ylimääräisiä virkamiehiä, puhtaaksikirjoittajia ja lasku- apulaisia sekä vahtimestari.
4 §. Ylitirehtöörillä tulee olla omintakeisten tutkimusten tahi yliopistollisten tutkintojen kautta osoitettuja tietopuolisia tietoja ja käytännöllistä kokemusta asutustoiminnan alalla sekä maan taloudellisten ja yhteiskunnallisten oloja tuntemusta.
Asutusneuvoksilla tulee olla: asutustoimintaa varten kruu- nunmailla asetetulla asutusneuvoksella Suomen teknillisessä korkeakoulussa suoritettu maanviljelysinsinööritutkinto; asutustoimintaa varten yksityismaalla asetetulla asutus- neuvoksella maataloudellinen virkatutkinto, jotapaitsi kummallakin tulee olla tietopuolisia tietoja ja käytännöllista kokemusta asutustoiminnan alalla omassa maassa.
Asessorin tulee olla oikeustutkinnon suorittanut, jotapaitsi hänellä tulee olla kokemusta hallinnollisissa sekä tuomarin tehtävissä.
Tutkimustoinuston johtajan tulee olla suorittanut filosofian- kandidaattitutkinto korkeimmalla arvolauseella kansanta- lous- ja tilastotieteessä, jotapaitsi hänellä tulee olla maan taloudellisten ja yhteiskunnallisten olojen tuntemusta.
Rakennustoimiston johtajan, jonka tulee olla suorittanut täydellinen arkkitehtitutkinto Suomen teknillisessä korkea- koulussa taikka vastaavat opinnäytteet muussa maassa, tulee myös olla erikoisesti perehtynyt maaseudun asunto- ja rakennuskysymyksiin.
Metsänhoitotoimiston johtajan tulee olla suorittanut valtion metsänhoitajaviran saamista varten määrätty tutkinto, jotapaitsi hänen tulee olla toiminut käytännöllisenä metsän- hoitajana.
Kamreerin tulee olla ylemmän hallintotutkinnon suorittanut sekä olla kirjanpitoon perehtynyt.
5 §. Ylitirehtöörin nimittää Senaatti.
Asutusneuvokset, asessorin, tutkimustoimiston, rakennus- toimiston sekä metsänhoitotoimiston johtajat ja kamreerin nimittää Senaatti, sittenkuin Asutushallitus, asianmukaisesti kuulutetun kolmenkymmenen päivän hakemusajan jälkeen, on Senaattiin lähettänyt hakemusasiakirjat ynnä oman lausuntonsa.
Ylimääräisten virkamiesten ottamisesta määrää Senaatti kussakin tapauksessa erikseen.
Ekspeditöörin, piirustajat, puhtaaksikirjoittajat ja lasku- apulaiset sekä vahtimestarin ottaa toimeen ja erottaa Asutushallitus.
III LUKU.
Asiain käsittely Asutushallituksessa.
6 §. Ylitirehtööri johtaa Asutushallituksen toimintaa ja on lähinnä vastuunalainen siitä, että Asutushallitukselle ja sen alaisille virkamiehille ja toimihenkilöille kuuluvat tehtävät tulevat asianmukaisesti ja ajallansa suoritetuiksi.
Esiintulevat asiat jakaa ylitirehtööri niiden laadun mukaan Asutushallituksen jäsenten ja virkamiesten valmisteltaviksi. Asutushallituksesta lähetettävät asiakirjat, jotka asianomai- nen esittelijä laatii, allekirjoittaa ylitirehtööri, tai hänen estettynä ollessaan, vanhin asian käsittelyssä läsnä ollut jäsen, ja varmentaa esittelijä.
7 §. Asutustoimintaa varten kruununmailla asetetun asutus- neuvoksen tulee ensisijassa käsitellä asioita, jotka koskevat kruununluontoisen maan asuttamista tahi muuta käyttöä, tällaisen maan asuttamista varten myönnettyjen valtio- lainojen käyttöä, lahjoitusmaiden kantataloja koskevia asioita lukuunottamatta, niin myös valvoa sanottua asutustoimintaa varten asetettujen asutustarkastajien toimintaa.
Asutustoimintaa varten yksityismaalla asetetun asutus- neuvoksen tulee ensi sijassa käsitellä asioita, jotka koskevat yksityismaiden kantatilojen asuttamista tahi muuta käyttöä sekä tällaisen maan asuttamista varten myönnettyjen valtiolainojen käyttämistä, niin myös valvoa sanottua asutustoimintaa varten asetettujen asutustarkastajain toimintaa.
Asessorin tulee valmistaa tarpeellisia asetus- ja ohjesääntö- ehdotuksia, käsitellä virkanimityksiä, viranhoitoa koskevia sekä Asutushallituksessa esiintyviä oikeudellisia ja kurinpito- asioita, niin myös yleensä toimia Asutushallituksen lain- opillisena asiantuntijana.
8 §. Tutkimustoimiston johtajan tehtäviin kuuluu asutus- tilaston kerääminen ja julkaiseminen sekä tutkimuksien suorittaminen 2 §:n 11 kohdassa mainittujen kysymyksien selvittämiseksi.
Rakennustoimiston johtajan tehtäviin kuuluu valvoa raken- nuslainojen käyttämistä kruunun virkataloilla, vakaalla asukasoikeudella hallittavilla kruununtiloilla ja muilla kruununmailla, sekä valtion asutustoiminnan kautta perus- tetuilla tiloilla olevien rakennuksien hoitoa ja uusien sellaisten rakentamista, niin myös neuvoa kuntia, yhtiöitä, yhdistyksiä ja muita yhtymiä kuin myös maaseudulla olevia teollisuuslaitoksia työväen asuntojen rakentamisessa sekä antaa pyydettäessä yksityisillekin neuvoja sitä tarkoittavissa yrityksissä.
Metsänhoitotoimiston johtajan tehtäviin kuuluu käsitellä asutustoimintaan liittyviä metsänhoidollisia asioita, valvoa asutustoiminnan kautta perustettujen yhteismetsien hoitoa sekä pitää huolta, että niin kauan kuin valtion asutustoimin- nan kautta perustettujen tilojen metsät ovat erikoisen valtionvalvonnan alaisia, tätä valvontaa asianmukaisesti hoidetaan.
Kamreerin tehtäviin kuuluu huolenpito asutustarkoituksiin myönnettyjen valtiovarain tilityksestä, neuvojen antaminen asioissa, jotka koskevat luoton saantia asutustarkoituksiin, Asutushallituksen varojen hoito, pöytäkirjanpito Asutus- hallituksen istunnoissa sekä huolenpito Asutushallituksen julkaisujen painatuksesta, lukuunottamatta tutkimusosaston erikoisia julkaisuja.
9 §. Asutushallituksessa johtaa puhetta ylitirehtööri taikka hänen poissa ollessaan virassa vanhin jäsen.
Asutushallitus on päätösvaltainen, kun, paitsi puheenjohta- jaa, vähintään kaksi jäsentä on asiaa ratkaisemassa.
Asutushallituksen istuntoihin ottavat myös tutkimustoimis- ton, rakennustoimiston ja metsänhoitotoimiston johtajat äänivaltaisina osaa, kukin hänen esiteltävinään olevissa asioissa.
Asutushallituksen kamreeri on oikeutettu esittelemissään asioissa merkitsemään Asutushallituksen päätöksestä eroavan mielipiteensä pöytäkirjaan.
Tarpeen vaatiessa on Asutushallitus oikeutettu ottamaan apujäseneksi jonkun edellämainituista johtajista tahi, lisätarpeen sattuessa, kamreerin.
10 §. Asutushallituksessa tapahtuvassa äänestyksessä rat- kaisee äänten enemmistö asian. Jos äänestetäessä äänet käyvät tasan, voittaa se mielipide, jota puheenjohtaja on kannattanut.
Jos äänestys on tapahtunut asiassa, joka on jätettävä Senaatin ratkaistavaksi, on ote pöytäkirjasta liitettävä Asutushallituksen kirjelmään.
11 §. Asutushallitus on oikeutettu silloin, kun se jonkun asian tärkeyteen tahi erikoiseen laatuun nähden katsoo tarpeelli- seksi, kutsumaan neuvotteluun yhden tai useampia asutus- tai virkatalojentarkastajia, joiden katsotaan olosuhteiden tuntemuksen perusteella voivan antaa tarpeellisia selvityksiä.
Näin kutsutuille maksetaan matkakorvausta voimassa olevan matkustussäännön mukaan.