Maalaiskuntain kunnallislaki.
Annettu Helsingissä 27 päivänä marraskuuta 1917.
Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1 LUKU.
Yleisiä säännöksiä.
1 §. Kukin maaseurakunta, jolla on oma alue, on itsekseen eri kunta.
Kunnan jäsenten tulee tämän lain mukaan ja lain muuten määräämissä rajoissa hoitaa kunnan yhteiset talous- ja järjestysasiat, mikäli ne voimassa olevien lakien tai asetusten mukaan eivät ole julkisen viranomaisen käsiteltäviä.
2 §. Jos kahdella tai useammalla maalaiskunnalla on yhteinen kunnallishallinto, pysyköön se edelleenkin sillänsä niin kauvan kuin kunnat siitä sopivat. Jos joku niistä tahtoo erota, meneteltäköön niinkuin 82 §:ssä siitä sanotaan.
Jos useampia samaan kihlakuntaan kuuluvia maalaiskuntia haluaa yhtyä yhteiseen kunnallishallintoon, olkoon se luvallista, jos kunnanjäsenten enemmistö kussakin kunnassa erikseen sitä kansanäänestyksessä puoltaa.
...
Maalais- ja kaupunkikuntaa älköön yhdistettäkö yhteiseen kunnallishallintoon. Milloin kuitenkin yhteinen toiminta näiden kesken jossakin asiassa katsotaan olevan aikaan- saatava, olkoon kunnilla valta yhteisessä edustajakokoukses- sa siitä päättää.
...
3 §. Maalaiskunnan jäsen on, siihen katsomatta mihin uskonnolliseen yhdyskuntaan hän kuuluu, jokainen:
jolla kunnassa on tahi tulee olla asunto ja kotipaikka;
joka siellä omistaa tai viljelee maata tahi hallitsee muuta kiinteätä omaisuutta; taikka
joka siellä harjoittaa elinkeinoa, liikettä tahi ammattia.
4 §. Maalaiskunta käyttää päättämisvaltaansa kunnan- valtuuston, kansanäänestyksen ja kuntain edustajain kokouksen kautta.
Toimeenpano ja hallinto kuuluu kunnallislautakunnalle ja muille sitä varten valituille lautakunnille, hallintokunnille tahi henkilöille, sen mukaan kuin tässä laissa tahi muualla säädetään.
5 §. Maalaiskunnan yhteistä omaisuutta, olkoonpa se tuloa kiinteästä omaisuudesta, liikkuvaa pääomaa tahi jokin tuloa tuottava oikeus, samoinkuin valtion kunnalle myöntämiä varoja, on pidettävä varoina, joilla kunnan yhteisiä menoja suoritetaan, ja hoidettava, niinkuin tässä jälempänä sano- taan, ellei jonkin tapauksen varalta ole toisin säädetty.
Niitä menoja varten, joihin varoja edellä mainittujen lisäksi tarvitaan kunnan yhteiseksi hyödyksi tahi sen erityisiin tarpeisiin, määrätköön kunta veroja suoritettavaksi voimassa olevien tai vastedes säädettävien perusteiden mukaan.
2 LUKU.
Kunnanvaltuusto.
6 §. Kunnanvaltuutettuja valitaan maalaiskunnassa, jonka väkiluku henkikirjan mukaan on:
1,000 tahi vähemmän, 12;
enemmän kuin 1,000, vaan ei yli 2,000, 15;
2,000 vaan ei yli 4,000, 18;
4,000 vaan ei yli 6;000, 21;
6,000 vaan ei yli 8,000, 24;
8,000 vaan ei yli 10,000, 27;
10,000 vaan ei yli 15,000, 30;
15,000 vaan ei yli 20,000, 36;
yli 20,000, 42.
Valtuutettujen varajäseniä valitaan niin monta kuin kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
...
7 §. Kunnanvaltuutetut sekä neljä tilintarkastajaa ja neljä varatilintarkastajaa, joiden vaali toimitetaan valtuutettujen vaalin yhteydessä, valitaan välittömillä ja suhteellisilla vaaleilla.
Vaaleissa on kaikilla vaalioikeutetuilla yhtäläinen äänioikeus.
...
8 §. Kunnanvaltuutetut ja varajäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi. Valituista eroaa vuosittain kolmannes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa on säädetty.
Tilintarkastajat valitaan kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Valituista eroaa vuosittain kaksi, ensimäisenä vuonna ne, jotka ovat tulleet vähimmillä äänillä valituiksi, sitten vuoroonsa; samoin varatilintarkastajista.
9 §. Oikeus valita valtuutettuja ja tilintarkastajia on jokai- sella maalaiskunnan jäsenellä, sekä miehellä että naisella, jolla on Suomen kansalaisoikeus ja joka ennen vaalivuoden alkua on täyttänyt kaksikymmentä vuotta ja joka viimeksi toimitetussa henkikirjoituksessa on kunnassa hengille- kirjoitettu.
Vaalioikeutta vailla on kuitenkin:
1) se, joka lain voiman voittaneen oikeuden päätöksen mukaan on holhouksen alaisena;
2) se, joka lainvoimaisen tuomion nojalla on kansalaisluotta- musta vailla taikka on kelvoton maan palvelukseen tai toisen asiaa ajamaan; ja
3) se, joka on todistettu syypääksi siihen, että hän kunnalli- sissa vaaleissa on ostanut tai myynyt ääniä, aina kolmannen kalenterivuoden loppuun siitä lukien kun lopullinen tuomio asiasta annettiin.
...
10 §. Vaalikelpoinen valtuutetuksi ja kunnan muihin luotta- mustoimiin, mikäli niistä ei ole erittäin säädetty, on jokainen kunnassa asuva henkilö, joka on oikeutettu valtuutettuja valitsemaan.
11 §. Valtuutetuksi valittu älköön kieltäytykö toimeen ryhty- mästä, ellei hän ole täyttänyt kuuttakymmentä vuotta.
Joka kolmena lähinnä edellisenä vuotena on toiminut valtuutettuna taikka kunnallislautakunnan puheenjohtajana tai -jäsenenä tahi muun senlaatuisen, kunnan asiain toimeen- panoa ja hallintoa varten asetetun hallintokunnan puheen- johtajana, on kuitenkin oikeutettu kolmen seuraavan vuoden kuluessa nauttimaan vapautta valtuutetun toimesta.
...
12 §. Valtuutetut saavat korvausta toimestaan valtuuston harkinnan mukaan, kuitenkin vähintään viisi markkaa kokoukselta ja niin että palkkio kaikille valtuutetuille on samansuuruinen. Valtuusto harkitkoon myös, onko valtuute- tuille maksettava korvausta matkakustannuksista ja kuinka paljon; älköön kuitenkaan maksettako enempää kuin yhden hevosen kyytiraha edestakaisin taikka, jos rautatietä tahi höyrylaivaa saattaa matkalla käyttää, kohtuullinen korvaus sen käyttämisestä.
13 §. Valtuutetut valitsevat vuosittain keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan.
Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako kruununvoutia, nimismiestä, poliisia eikä ulosottoapulaista.
...
15 §. Valtuuston on keskusteltava ja päätettävä seuraavista asioista, nimittäin:
1) kansakoulujen ja muiden sivistyslaitosten perustamisesta, varattomain lasten koulunkäynnin avustamisesta sekä kansansivistyksen edistämisestä;
2) elinkeinojen kohottamisesta ja ammattitaidon edistämi- sestä;
3) niistä toimenpiteistä, joita siveellisyyden, raittiuden sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden edistämiseksi ehkä katsotaan tarpeellisiksi;
4) kunnallisesta terveyden- ja sairaanhoidosta sekä kätilö- toimesta;
5) työttömiksi, työkyvyttömiksi ja muutoin turvattomiksi joutuneitten avustamisesta;
6) lasten huoltamisesta ja suojeluksesta;
7) tuotantolaitosten perustamisesta ja jo perustettujen ottamisesta kunnan haltuun;
8) työttömyysrahastojen perustamisesta;
9) köyhäinasianajotoimesta;
10) kunnallisten ammattientarkastajain asettamisesta;
11) työnvälitystoimistojen perustamisesta;
12) asunto-oloja ja asutustoimintaa koskevista kysymyksistä;
13) kunnan rakennuksista ja laitoksista;
14) lainajyvästöjen sekä samanlaatuisia tarkoituksia varten aijottujen rahastojen perustamisesta ja hallinnosta;
15) yleisten warranttia antamaan oikeutettujen talletus- makasiinien perustamisesta;
16) metsästyksestä ja otuksenpyynnistä sekä kalastuksesta kunnan omistamilla alueilla, niin myös vahinkoeläinten hävittämistä tarkoittavista toimenpiteistä;
17) toimenpiteistä tulipalon ja kulovalkean estämiseksi sekä paloapuyhdistysten perustamisesta;
18) kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamisesta;
19) varojen hankkimisesta kunnan yhteisiin tarpeisiin taksoit- tamalla tahi lainan ottamisella sekä kunnan rahastojen ja muun yhteisen omaisuuden hallinnosta ynnä tilinpäästön antamisesta;
20) kuntain edustajain kokoukseen lähetettävien edustajain sekä kunnallislautakunnan puheenjohtajan, varapuheen- johtajan, jäsenten ja varajäsenten vaalista;
21) kunnan keskus- ja vaali- sekä taksoitus- ja tutkijalauta- kunnan ynnä sellaisten lautakuntien, hallituskuntien ja henkilöiden valitsemisesta, joita kunnallislautakunnan lisäksi ehkä katsotaan tarpeelliseksi toimeenpanoa ja hallintoa varten;
22) kunnallishallinnossa noudatettavain ohje- ja johto- sääntöjen vahvistamisesta;
23) kuntain välisestä yhteistoiminnasta, sekä
24) muista asioista, jotka saattavat kuulua kunnan yhteiseen toimialaan.
Valtuuston tulee sitäpaitsi antaa lausuntoja asioista, joita kuvernööri tahi muut viranomaiset valtuustolle siinä tarkoituksessa lähettävät.
...
16 §. Valtuustolla on oikeus, jos se havaitsee syytä olevan:
1) lainan ottamiseen kunnalle;
2) kiinteän omaisuuden ostamiseen kunnalle; sekä
3) sellaisen kiinteistön tahi oikeuden myymiseen, panttaa- miseen tahi vaihtamiseen, joka lahjan, testamentin tahi muun laillisen säännön kautta on tullut kunnan omaksi.
...
17 §. Jos valtuusto päättää hyväksyä sääntöjä siveellisyyden, raittiuden, yleisen järjestyksen ja turvallisuuden tahi tervey- denhoidon edistämiseksi kunnassa, olkoon sillä myös oikeus näiden sääntöjen rikkomisesta määrätä sopivia uhkasakkoja, ei kuitenkaan viittäkymmentä markkaa suurempia. Sellaisen päätöksen tekoon vaaditaan kuitenkin, että kaksi kolmannes- ta valtuuston saapuvilla olevista jäsenistä sitä kannattaa, ja on päätös alistettava kuvernöörin vahvistettavaksi.
...
18 §. Valtuuston kokoukset ovat pidettävät kunnantalossa tahi muussa valtuuston määrättävässä, soveliaassa paikassa.
Kokoukset ovat julkisia.
Kuitenkin voi valtuusto päätöksellä, johon vähintään neljä viidennestä saapuvilla olevista valtuuston jäsenistä yhtyy, julistaa jonkun asian käsiteltäväksi suljetussa istunnossa.
19 §. Valtuutetut kutsuu kokoukseen puheenjohtaja.
Kutsumuksen tulee olla ilmoitus kokouksen ajasta ja paikasta ynnä kokouksessa käsiteltäviksi tulevista asioista; ja on kutsumus tiedoksipantava kunnantaloon tahi muuhun valtuuston määräämään soveliaaseen paikkaan sekä ilmoitettava valtuutetuille muulla valtuuston määrättävällä tavalla.
...
20 §. Valtuuston kokouksia on pidettävä niin usein kuin asianhaarat vaativat, mutta ainakin neljä kertaa vuodessa seuraavina aikoina:
huhtikuussa, jolloin päätetään kunnallislautakunnan ja muiden hallintokuntain edellisen vuoden hallinnosta antamasta kertomuksesta ja tilinteosta sekä tilintarkastajain sen johdosta antamasta lausunnosta;
kesäkuussa, jolloin valitaan jäsenet keskuslautakuntaan ja vaalilautakuntiin kunnan yleisiä vaaleja ja kansanäänestystä varten;
syyskuussa, jolloin valitaan kunnallislautakunnan puheen- johtaja, varapuheenjohtaja, jäsenet ja varajäsenet sekä jäsenet taksoitus- ja tutkijalautakuntiin ynnä virkailijat muihin vuoden lopussa avoimiksi tuleviin kunnan toimiin; ja
marras- tai joulukuussa kunnan meno- ja tuloarvion vahvistamista varten seuraavaksi vuodeksi.
21 §. Jos virkamies taikka yksityinen henkilö tahtoo valtuus- ton kokoonkutsuttavaksi ilmoittamaansa asiaa varten, anokoon sitä kirjallisesti valtuuston puheenjohtajalta, jonka tulee tutkia anomus. Jos hän sen hylkää, antakoon, jos vaaditaan, kirjallisesti päätöksensä perusteluineen ja samalla myös semmoisen valitusosoituksen, kuin 71 §:ssä sanotaan.
22 §. Valtuusto saakoon, milloin tarpeelliseksi havaitsee, asettaa erityisen valiokunnan asioita valmistamaan. Jos sellainen valiokunta on asetettu, saakoon valtuuston puheenjohtajakin, milloin se asiaa viivyttämättä voi tapahtua, jättää asian sen valmisteltavaksi.
...
25 §. Puheenjohtajan tulee valtuuston kokouksessa esitellä asiat ja johtaa keskustelua sekä katsoa, ettei muita kuin ilmoitettuja asioita päätetä. Jos nostetaan kysymys jostakin uudesta asiasta, älköön sitä ratkaistako ennenkuin uudessa kokouksessa, edelläkäyneen ilmoittamisen jälkeen, paitsi 19 §:n viimeisessä momentissa mainitussa tapauksessa.
Puheenjohtaja pitäköön kokouksessa myös huolta järjestyk- sestä ja saakoon, varoitettuansa, toimittaa pois kuuntelijan, joka käyttäytyy sopimattomasti. Jos syntyy semmoinen epäjärjestys, jota puheenjohtaja ei voi ehkäistä, hajoittakoon hän kokouksen.
...
26 §. Sittenkun asiasta on valtuuston kokouksessa keskusteltu ja puheenjohtaja julistanut keskustelun päättyneeksi, tehköön hän semmoisen äänestysesityksen, että vastaus "jaa" taikka "ei" ilmaisee valtuuston päätöksen.
Kun vastaus on annettu, ilmoittakoon puheenjohtaja, mikä hänen käsityksensä mukaan on tullut päätökseksi, ja vahvis- takoon sen, ellei muuta äänestystä vaadita, vasaranlyönnillä. Jos äänestystä vaaditaan, toimitettakoon se julkisesti ja nimenhuudolla.
Se mielipide, jonka puolesta enimmät äänet on annettu, tulkoon valtuuston päätökseksi, paitsi milloin päätöksen tekoon tämän lain mukaan vaaditaan määräenemmistö.
Äänten jakautuessa tasan tulee se mielipide päätökseksi, johon puheenjohtaja yhtyy.
Kun äänestyksen tulos on saatu selville, julistakoon puheenjohtaja päätöksen.
...
28 §. Valtuuston kokouksissa kirjoittaa pöytäkirjan puheen- johtaja tai hänen johdollaan valtuuston sitä varten valitsema henkilö.
Milloin pöytäkirjaa ei voida heti tarkistaa, voi valtuusto antaa puheenjohtajan ja vähintään kahden aina kerraksi sitä varten valitun jäsenen toimeksi pöytäkirjan tarkistamisen valtuuston määrättävänä päivänä.
...
Sillä, joka on ollut valtuuston kokouksessa käsiteltyä asiaa päättämässä, olkoon oikeus heti ilmoittaa vastalause tehtyä päätöstä vastaan. Jos vastalauseen tekijä tahtoo saada vastalauseensa perusteltuna pöytäkirjaan liitetyksi, anta- koon sen kirjallisesti pöytäkirjantekijälle viimeistään pöytä- kirjan tarkistamistilaisuudessa.
...
31 §. Puheenjohtaja pitäköön huolta siitä, että valtuuston päätökset joutuisasti toimitetaan kunnallislautakunnan tahi niiden viranomaisten ja henkilöiden tiedoksi, joiden asiana päätösten täytäntöönpano on...
32 §. Kunnalliset ilmoitukset saatetaan kuntalaisten tiedoksi julkipanolla kunnantalossa tai muussa valtuuston määrättä- vässä, soveliaassa paikassa.
...
3 LUKU.
Kuntain edustajain kokoukset.
33 §. Asiat, jotka lain mukaan voidaan ottaa valtuuston kokouksessa käsiteltäviksi, ovat, paitsi milloin kunnat ovat yhteisen kunnallishallinnon alaisia, käsiteltävät ja ratkais- tavat kuntain edustajain kokouksessa, kun asia on katsottava yhteiseksi eri kunnille tahi niiden osille taikka kun eri kunnat ovat keskenään sopineet, että yhteisesti neuvottelevat ja päättävät asiasta.
34 §. Kuntain edustajain kokous pidetään paikassa ja aikana, joista valtuustot ovat keskenään sopineet, tahi jotka kuvernööri, valtuustojen ollessa eri mieltä, ilmoituksen siitä saatuaan on määrännyt.
35 §. Valtuuston kokouksessa, joka pidetään vähintään seitsemää päivää ennen määrättyä kuntain edustajain kokousta, tulee valtuuston valita kunnan vaalikelpoisista jäsenistä yhteiseen kokoukseen niin monta edustajaa, että niiden lukumäärä on kuudennes valtuuston jäsenten luvusta.
...
36 §. Edustajain ja varaedustajain vaalista on eri kuntien valtuustojen pöytäkirjanotteilla hyvissä ajoin annettava tieto edustettujen kuntien yhteiselle toimikunnalle, jos sellainen on olemassa, mutta muussa tapauksessa sen kunnan valtuuston puheenjohtajalle, jonka piirissä kuntain edustajain kokous pidetään; ja olkoot nämä pöytäkirjanotteet siten valituille valtakirjoina.
...
38 §. Kuntain edustajain kokouksen avaa edustettujen kuntien yhteisen toimikunnan määräämä henkilö tai sen kunnan valtuuston puheenjohtaja, jonka piirissä yhteinen kokous pidetään; ja siinä on puheenjohtajana se, jonka edustajat keskuudestaan valitsevat.
Kokous on päätöksenvoipa kun vähintään kolme neljännestä siihen valituista edustajista on saapuvilla.
Kullakin edustajalla on yksi ääni ja päätökseksi tulee se mielipide, jota useammat äänet kannattavat, mutta äänten mennessä tasan se mielipide, johon puheenjohtaja yhtyy.
Kuitenkin on asiassa, jossa kunnanvaltuuston päätökseen vaaditaan määräenemmistö, sellainen myös kuntain edusta- jain kokouksessa vaadittava.
Vaalit toimitetaan suljetuilla lipuilla. Äänten mennessä tasan ratkaisee arpa.
...
Pöytäkirjan tarkistuksen, ellei se heti voi tapahtua, toimitta- vat valitut tarkistajat kokouksen määrättävänä päivänä. Sen allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja pöytäkirjan kirjoittaja sekä, jos pöytäkirja heti tarkistetaan, yksi edustaja kustakin kunnasta, mutta muussa tapauksessa tarkistajat...
Neljäntoista päivän kuluessa kokouksen jälkeen on pöytä- kirjasta lähetettävä oikeaksi todistettu jäljennös kullekin kokouksessa edustetulle kunnalle, asianomaisen valtuuston puheenjohtajan toimesta viipymättä kuntalaisten tietoon saatettavaksi sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.
40 §. Kuntain edustajain kokouksen päätös saatetaan täytän- töön, niinkuin kokous tämän lain säännösten mukaisesti on määrännyt, jollei erityisesti ole toisin säädetty.
...
42 §. Jos kuvernööri katsoo tarpeelliseksi kuntain lausunnon tai selityksen asiasta, jota kuntain edustajain kokous on käsitellyt ja jota varten se on asettanut yhteisen toimikunnan, pyytäköön lausuntoa tältä toimikunnalta; ja olkoon tämän asiana, asianhaarojen mukaan, myöskin pyytää eri kuntia lausumaan asiasta mielensä tahi kokoontumaan edustajain kokoukseen, mikäli katsovat sen tarpeelliseksi.
43 §. Muuten olkoon kuntain edustajainkokoukseen nähden soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä tässä laissa on säädetty kunnanvaltuuston kokouksesta.
...
4 LUKU.
Kunnallislautakunta.
44 §. Kussakin kunnassa tulee olla kunnallislautakunta, joka tässä laissa olevain säännösten ja niiden määräysten mukaan, joita kunnanvaltuusto tahi muu viranomainen laillisesti noudatettaviksi antaa, huolehtii kunnan hallin- nosta, valvoo sen yhteisiä etuja sekä panee täytäntöön valtuuston päätökset ja määräykset.
Kunnallislautakunnalle kuuluvaa hallintoa varten on valtuuston jaettava kunta piireihin, joista jokainen on lautakunnan jonkun jäsenen valvonnan alaisena.
45 §. Kunnallislautakunnassa on puheenjohtaja ja vara- puheenjohtaja sekä kunnanvaltuuston päätöksen mukaan vähintään neljä jäsentä, jotka kaikki valtuusto valitsee vaalikelpoisten kunnan jäsenten joukosta ja samalla tarpeellisen määrän varajäseniä.
Näihin toimiin älköön kuitenkaan valittako tuomaria, kruununvoutia, nimismiestä, poliisia tai ulosottoapulaista, ei myöskään kunnallislautakunnan tai kunnan hallintoa varten asetetun muun hallintokunnan virka- tai palvelusmiestä, joka on velvollinen tekemään toimestaan tiliä. Virka- ja palvelus- miestä älköön vastoin tahtoaan velvoitettako ottamaan vastaan tointa kunnallislautakunnassa.
46 §. Kunnallislautakunnan puheenjohtajan, varapuheen- johtajan ja jäsenten vaali toimitetaan kolmeksi vuodeksi. Lautakunnan jäsenistä eroaa vuosittain kolmannes siinä järjestyksessä kuin kunnallisessa vaalilaissa kunnanvaltuu- tetuista säädetään.
...
49 §. Kunnallislautakunta kokoontuu niinä aikoina ja siinä paikassa kuin se itse määrää, niin myös milloin puheen- johtaja katsoo tarpeelliseksi tahi lautakunnan jäsenten enemmistö tekee siitä puheenjohtajalle esityksen.
Kokouksen kutsuu kokoon puheenjohtaja lautakunnan päättämällä soveliaalla tavalla.
...
51 §. Mitä tulee kunnallislautakunnan päätöksenteko- oikeuteen, puheenjohtajan, varapuheenjohtajan, jäsenen tahi kutsutun varajäsenen kokouksesta poissaoloon, kuin myös äänestysesityksen tekemisen ja päätöksen tekemisen järjes- tykseen, on soveltuvilta kohdin noudatettava, mitä 23, 25 ja 26 §:ssä kunnanvaltuustosta on säädetty, kuitenkin niin että kokouksessa esitetyt asiat voidaan kohta ratkaista.
...
Puheenjohtaja ja jäsenet saavat toimestaan palkkaa kunnan- valtuuston päättämän määrän.
53 §. Pöytäkirja on heti tahi viimeistään seuraavassa lauta- kunnan kokouksessa tarkistettava.
...
54 §. Kunnallislautakunnan puheenjohtaja antaa niiden tietojen nojalla, joita hänellä on kunnassa asuvien kuntalais- ten tilasta ja oloista, tarvittaessa täysivaraisuuden tahi varattomuuden todistuksia sekä muita todistuksia, joista erittäin on säädetty; ja on todistus lautakunnan sinetillä vahvistettava.
55 §. Kunnan rahojen ja muiden varojen sekä muun kunnalli- sen hallinnon hoidosta vastaavat kunnallislautakunnan puheenjohtaja ja jäsenet yleisen lain mukaan.
56 §. Avuksensa saapi kunnallislautakunta, milloin valtuusto katsoo sen tarpeelliseksi, ottaa kirjurin, erityisen rahaston- hoitajan sekä katsastajia ja muita toimihenkilöitä.
...
57 §. Kunnallislautakunnan tulee valmistella ne asiat, jotka se valtuustolle lähettää, sekä pyydettäessä antaa valtuustolle ja muille viranomaisille lausuntoja kuntaa koskevissa asioissa.
58 §. Kunnallislautakunnan on pidettävä huolta kunnan köyhäinhoidosta, ellei kunta ole uskonut sitä tointa erityiselle köyhäinhoitohallitukselle.
59 §. Kunnallislautakunnan asiana on, ellei valtuusto ole asettanut erityistä terveyslautakuntaa, valvoa yleistä terveydentilaa kunnassa, kuin myös terveyden- ja sairaan- hoitoa; ja tulee sen niissä sekä niiden yhteydessä olevissa, kuten rokotusta, kätilötointa ynnä ihmisten ja kotieläinten kulku- ja tarttumatauteja koskevissa asioissa noudattaa, mitä niistä erikseen säädetään.
Kunnallislautakunnan tulee erittäin pitää huolta siitä, että mielisairaille hankitaan soveliasta hoitoa ja että ne varatto- mat, jotka ovat tulleet mielisairaiksi tahi muuten sairastu- neet, saavat kunnan kustannuksella tarpeellista hoitoa ja huolenpitoa.
Samoin tulee lautakunnan valvoa, että sokeille, kuuromykille ja viallisille henkilöille, jotka eivät voi itseänsä hoitaa, toimitetaan tarpeellista hoitoa ja, mikäli mahdollista, tarpeenmukaista opetusta.
...
61 §. Kunnallislautakunnan tulee kokonaisuudessaan ja sen jäsenten, kunkin piirissään, valvoa järjestystä kunnan alueella, estää ilkivaltaa ja yleisen lain tahi vahvistettujen järjestyssääntöjen rikkomista sekä sitä varten saada apua 56 §:n mukaan asetetuilta henkilöiltä tahi muilta kunnan jäsenil- tä, siinä järjestyksessä ja sillä tavalla kuin kunnanvaltuusto määrää.
...
62 §. Kunnnallislautakunnan jäsenten tulee, kunkin piirinsä puolesta, olla saapuvilla kunnassa pidettävässä henkikirjoi- tuksessa ja huolehtia siitä että, jos tehdään todellisuudesta poikkeavia ilmoituksia, ne oikaistaan.
Lautakunnan tulee myöskin avustaa viranomaisia tilastol- listen tietojen kokoamisessa niiden määräysten ja kaavakkei- den mukaan, joista määräyksiä on olemassa tai joita asian- omaiset lautakunnalle toimittavat.
63 §. Ellei kunnan yhteisen niin kiinteän kuin irtaimenkin omaisuuden hoitoa ja hallintoa ole annettu erityisen toimikunnan tehtäväksi, pitää kunnallislautakunta siitä huolta, ja on lautakunnan pidettävä omaisuudesta tarkkoja luetteloja. Tässä toimessaan tulee lautakunnan erittäin valvoa, että kunnan maaomaisuutta hyvin hoidetaan, että sen huoneet ja rakennukset kelvollisesti rakennetaan ja pidetään kunnossa, kuin myös että kunnan lainajyvästöjä, makasiineja ja muita laitoksia, kassoja, rahastoja, lahjoituksia ynnä muita rahoja ja varoja asianmukaisesti hoidetaan ja käytetään.
64 §. Kunnallislautakunta hoitaa kunnan raha-asioita ja suorittaa asianmukaisesti määrättyjä tai myönnettyjä, kunnalta meneviä maksuja, jollei erityisesti ole toisin säädetty.
...
66 §. Toimestansa tulee kunnallislautakunnan vuosittain ennen maaliskuun 15 päivää antaa valtuustolle kertomus viimeksi kuluneelta kalenterivuodelta, valtuuston tarkempain määräysten mukaan.
67 §. Asianomaisen papin ja lääkärin oikeudesta erityisiä kysymyksiä käsiteltäessä ottaa osaa kunnallislautakunnan tahi muun kunnallista tarkoitusta varten asetetun hallinto- kunnan toimintaan olkoon voimassa, mitä siitä muualla on säädetty.
68 §. Se, joka kunnassa asuu tai oleskelee, olkoon velvollinen saapumaan kunnallislautakunnan eteen, kun hänen kuulusta- mistansa järjestysasioissa tai asioissa, joista hän on velvolli- nen lautakunnalle tekemään tiliä, pidetään tarpeellisena ja hän kunnallislautakunnan jäsenen tahi jonkun muun, lauta- kunnan siihen määräämän henkilön kautta on todistajain läsnä ollessa vähintäänkin neljää päivää ennen saanut ilmoitettua asiaa varten sinne kutsumuksen.
...
5 LUKU.
Ilmoittaminen, alistaminen ja valitukset.
69 §. Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta synty- nyt päätös on, päästäksensä voimaan, alistettava Senaatin tarkastettavaksi ja vahvistettavaksi, kun päätös koskee uusia maksuja yleisestä liikkeestä, kuten tie-, silta-, satama- ja lauttarahoja tai muutoksia entisiin. Sellainen alistus on lähetettävä läänin kuvernöörinvirastoon Senaattiin toimitettavaksi.
70 §. Kunnanvaltuuston tai kansanäänestyksen kautta synty- neestä päätöksestä on tieto toimitettava Senaatille, kun päätös koskee sellaisen kiinteän omaisuuden tahi oikeuden myymistä, panttaamista tahi vaihtamista, joka lahjan tahi testamentin kautta on tullut kunnan omaksi ja on määrätty käytettäväksi sen yhteiseksi hyödyksi jotakin erityistä tarkoitusta varten, niin myös kun se koskee sellaista väli- puhetta tahi sopimusta, joka vaikuttaisi sen oikeuden muuttamista tahi supistamista, mikä kunnalla on sellaiseen kiinteistöön tahi etuun.
Senaatille toimitettava tieto lähetettäköön läänin kuvernöörin kautta.
71 §. Joka ei tyydy valtuuston, kunnallislautakunnan tai tutkijalautakunnan taikka tämän lain 21 § :ssä säädetyssä tapauksessa valtuuston puheenjohtajan antamaan päätök- seen, saakoon siitä tehdä kirjallisen valituksen, joka ynnä valituksenalainen päätös on valittajan itsensä tai hänen laillisesti valtuuttamansa asiamiehen annettava läänin kuvernöörinvirastoon, muualta kolmekymmenen, mutta Ahvenanmaalta ja Lapin kihlakunnasta neljänkymmenen- viiden päivän kuluessa.
...
72 §. Kun asianomaisia määrätään valituksen johdosta kuulusteltaviksi, lähettäköön kuvernööri niin pian kuin suinkin asiakirjat valtuuston, kunnallislautakunnan tahi tutkijalautakunnan puheenjohtajalle, aina sen mukaan, onko valtuusto tai mikä mainituista viranomaisista päätöksen tehnyt, ja puheenjohtajan tulee kuvernöörin asettaman määräajan kuluessa lähettää kuvernöörille asianomaisen selitys tahi lausunto.
...
73 §. Jos valitus tehdään siitä, ettei päätös ole laillisessa järjestyksessä syntynyt tahi että se on ristiriidassa yleisen lain tai asetusten kanssa tahi muuten menee päättäjäin toimi- valtaa ulommaksi, saapi kuvernööri, jos näkee olevan syytä, kieltää päätöksen täytäntöönpanon.
Jos valitus perustuu siihen, että jonkun yksityisen oikeutta on päätöksellä loukattu, ja valitus hyväksytään, olkoon oikaisu sille eduksi, joka valitti, mutta jääköön päätös muutoin voimaan, jollei se ole ristiriidassa yleisen lain tahi asetusten kanssa, jolloin kuvernööri määrätköön päätöksen kokonan- sakin kumotuksi.
74 §. Kuvernöörin päätökseen saapi, mikäli erityisten asiain varalta ei ole nimenomaan toisin säädetty, hakea muutosta Senaatin talousosastossa...
6 LUKU.
Kansanäänestys.
76 §. Valtuuston päätöksen tarkoituksenmukaisuus voidaan alistaa kansanäänestyksellä ratkaistavaksi, jos vähintään kahdeskymmenesosa niistä kunnan jäsenistä, jotka valtuutet- tujen vaalia varten viimeksi laaditun vaaliluettelon mukaan olivat äänioikeutettuja, kolmenkymmenen päivän kuluessa siitä kun valtuuston päätös on julkiluettu, valtuuston puheenjohtajalle jätetyssä kirjoituksessa sitä vaatii.
Kansanäänestykseen ei voida vedota:
1) valtuuston toimittamista vaaleista;
2) valtuuston päätöksistä sen sisäisissä järjestysasioissa;
3) valtuuston päätöksistä, jotka koskevat tilintekoa ja tilinpäästöä taikka tulo- ja menoarvion vahvistamista; sekä
4) valtuuston päätöksistä, jotka se 30 §:ssä määrätyssä järjes- tyksessä on julistanut kiireellisinä täytäntöön pantaviksi.
Kansanäänestys toimitetaan kuten laissa kansanäänestyk- sestä siitä säädetään.
77 §. Kansanäänestyksellä syntyneestä päätöksestä ei ole valitusoikeutta.
...
7 LUKU.
Erityisiä säännöksiä.
78 §. Kauppala, jolla on oma hallitus, olkoon eri kuntana tai luettakoon se siihen maalaiskuntaan, jonka piirissä se on.
...
79 §. Kauppalan yhteisten asiain hoidosta olkoon soveltuvilta kohdin noudatettavana, mitä kaupunkien kunnallislaissa säädetään. Jos kauppala ei ole eri kuntana, älköön kauppa- lanvaltuusto kuitenkaan määrätkö kauppalan asukkailta kannettavaksi sen lisäksi, mitä he kunnan yhteisiin menoihin suorittavat, tuloveroa, mikäli kauppalalla voimassa olevain määräysten mukaan on oikeus sen kantamiseen, enempää kuin kaksi prosenttia maksuvelvollisten verotettavista tuloista viimeisen tasoituksen mukaan.
80 §. Jos joku kunnan osa on kansakoulu- tai köyhäinhoito- asioita taikka muuta yleistä tarkoitusta varten erinäisten asetusten nojalla erotettu eri piiriksi, käsiteltäköön sen asiat piirin yhteisissä kokouksissa. Näissä kokouksissa ovat oikeutetut äänivaltaa käyttämään ne piirin jäsenet, jotka ovat 9 §:n mukaan oikeutetut ottamaan osaa kunnanvaltuu- tettujen vaaliin.
...
81 §. Jos kahdella tahi useammalla maalaiskunnalla on yhteinen kunnallishallinto ja asia koskee ainoastaan yhtä näistä kunnista, ottakoot sen asian käsittelyyn osaa ainoastaan siitä kunnasta valtuutetuiksi valitut.
82 §. Jos kysymys nostetaan kunnan eroamisesta yhteisestä kunnallishallinnosta, ratkaistakoon asia kansanäänestyk- sellä, kuitenkin aikaisintaan yhden vuoden kuluttua siitä, kun kysymystä ensi kerran valtuustossa käsiteltiin.
...
Ne eroavain kuntain yhteiset taloudelliset asiat, jotka eroamisen johdosta tulevat ratkaistaviksi, ovat sovinto- oikeudessa käsiteltävät, ellei niistä voida sopia ja jos joku kunta niiden jättämistä sovinto-oikeuden ratkaistaviksi vaatii. Tällaiseen sovinto-oikeuteen on kunkin yhteisessä kunnallishallinnossa olleen kunnan valittava kaksi jäsentä ja näiden yhdessä puheenjohtaja. Jos sovinto-oikeuden puheen- johtajasta ei voida sopia, pyydettäköön kihlakunnanoikeutta, jonka alainen joku kunnista on, se määräämään.
...
85 §. Sakot, joita kunnanvaltuusto tahi valtuuston valitsemat lautakunnat lain nojalla poissaolosta määräävät, menevät kunnan yleiseen kassaan ja ulosotetaan, ellei niitä hyvällä makseta, sillä tavoin kuin kunnallisveroista on säädetty.
Tämän lain nojalla annettujen järjestyssääntöjen ja määräysten rikkomisesta tuomitsee sakkoihin yleinen oikeus.
86 §. Jos kunnallisessa toimessa tai palveluksesa oleva on tässä toimessaan hukannut varoja taikka osottanut vilpillisyyttä tahi muuta epärehellisyyttä, on kunnanvaltuus- tolla oikeus pidättää hänet tehtävänsä toimittamisesta, ja on asia viipymättä saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi sekä siitä ilmoitettava läänin kuvernöörille.
...
89 §. Tämä laki astuu voimaan tammikuun 1 päivänä 1918.
Kunnanvaltuutetut ovat kuitenkin jo vuonna 1917 valittavat sillä tavalla ja siinä järjestyksessä kuin tässä laissa sekä kunnallisessa vaalilaissa säädetään.
Niiden kunnallisten toimihenkilöiden ja hallintokuntien, jotka aikaisemman lainsäädännön mukaan ovat asetetut, tulee edelleenkin olla toimessa, kunnes vastaavat vaalit ovat tämän lain mukaan suoritetut ja valitut ryhtyneet toimeensa; ja on valtuuston tällaisiin vaaleihin viipymättä tämän lain voimaan astuttua ryhdyttävä.
Helsingissä, 27 päivänä marraskuuta 1917.
Suomen Senaatti:
P. E. SVINHUFVUD.
E. N. SETÄLÄ.
KYÖSTI KALLIO.
JALMAR CASTREN.
ONNI TALAS.
ARTHUR CASTREN.
HEIKKI RENVALL.
JUHANI ARAJÄRVI.
ALEXANDER FREY.
E. Y. PEHKONEN.
O. W. LOUHIVUORI.