Laki suurten tulojen suostuntaverosta.
Annettu Helsingissä, 7 päivänä tammikuuta 1918.
Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten:
1 §. Vuodelta 1916 suoritetaan seuraavana vuonna toimitetun kunnallistaksoituksen perustuksella suostuntaveroa suurista tuloista. Tämä vero kannetaan suurten tulojen perus- ja lisäverona.
2 §. Jokaisen kunnallisveroa maksavan, jonka tulot vuonna 1916 yhdessä tai useammassa kunnassa ovat, siten lasket- tuina kuin 3 §:ssä sanotaan, nousseet yhteensä 20,000 markkaan tahi sitä suurempaan maärään, on suoritettava suurten tulojen perusveroa.
3 §. Edellisessä pykälässä mainitun veron perusteena ovat ne verovelvollisella vuonna 1916 olleet tulot, joista hänelle kunnallistaksoituksessa on pantu veroäyrejä.
Näiden tulojen määrästä on verovelvollinen kuitenkin oikeutettu vähentämään alempana mainitut erät, jos hän niistä esittää pätevän selvityksen, nimittäin:
1) sen summan, josta verovelvolliselle on pantu veroäyrejä hänen liikkeensä laatuun ja laajuuteen nähden yli tulojen oikean määrän;
2) varallisuuden lisääntymisen verovelvolliselle langenneen perinnön johdosta, jos siitä on kunnallisveroa maksettavaksi pantu;
3) verovelvollisen kiinteään omaisuuteen kiinnitetyitä velois- ta suoritetut korkomaksut;
4) puolet verovelvolliselle metsänmyynnistä pantujen tulojen määrästä;
5) verovelvollinen osuuskunta sen määrän, joka vastaa viittä prosenttia ennen vuoden 1916 alkua osuuskuntaan suorite- tuista osuusmaksuista.
5 §. Jos sillä, joka on velvollinen suorittamaan suurten tulojen perusveroa, on vuonna 1916 ollut tuloja vähintään 10,000 markkaa yli sen keskimäärän, mihin hänen tulonsa ovat nousseet vuosina 1913 ja 1914, on hän velvollinen perusveron ohella maksamaan lisäveroa vuonna 1916 saadusta tulon- lisäyksestä, joka lasketaan siten, että verovelvollisella vuosina 1913 ja 1914 olleiden kunnallistaksoituksessa huomioon otettujen tulojen keskimäärä vähennetään siltä tulomäärästä, josta verovelvollista on taksoitettu vuodelta 1916. Sanotusta tulomäärästä on verovelvollinen oikeutettu vähentämään 3 §:ssä mainitut erät, jos hänellä vuosina 1913 ja 1914 olleiden tulojen keskimäärää laskettaessa samalla tavoin otetaan huomioon vastaavat vähennykset näiden vuosien tuloista.
6 §. Siinä tapauksessa, että verovelvolliselle ei ole kunnallis- taksoituksessa pantu veroäyrejä vuodelta 1913, vaan vasta 1914 vuoden tuloista, otetaan vuonna 1916 tapahtuneen tulonlisäyksen määrää laskettaessa huomioon 5 §:ssa mainitun keskimäärän sijaan ainoastaan 1914 vuoden tulot. Jos häntä ei ole verotettu myöskään vuodelta 1914, lasketaan hänen tulonsa vuonna 1916 lisääntyneen määrällä, joka nousee yli 10,000 markan.
7 §. Kun on laskettava, ovatko yrityksestä saadut tulot vuonna 1916 lisääntyneet, on niitä, huolimatta mahdollisesti tapahtuneesta omistajanvaihdoksesta, 5 ja 6 §:ssä sanotulla tavalla verrattava yrityksestä aikaisempina vuosina saatui- hin tuloihin, jos yrityksen toimintaa omistajan vaihdoksen jälkeen on samaan tapaan jatkettu.
...
9 §. Jos perusvero ja lisävero edellä mainittujen perusteiden mukaan laskettuina yhteensä ovat enemmän kuin kolme- kymmentäkolme prosenttia siitä tulomäärästä, josta perus- veroa maksetaan, on verovelvollinen, jonka tulot ovat alle 1,000,000 markan, vapaa sen veromäärän suorittamisesta, joka nousee yli sanotun prosenttimäärän. Jos verovelvollisen tulot ovat 1,000,000 markkaa tai enemmän, on hän vapaa sen veromäärän suorittamisesta, joka nousee yli kolmenkymme- nenviiden prosentin siitä tulosta, josta perusveroa maksetaan.
Omaisuudesta, joka ennen tämän lain voimaan astumista on luovutettu konkurssiin, suoritetaan suurten tulojen veroa ainoastaan, jos omaisuutta on jälellä, sittenkun konkurssissa valvotut saatavat on maksettu.
Jos kuolinpesä, jonka on tämän lain mukaan veroa suoritet- tava, on jaettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voimaan astumista, vastatkoon kukin osakas verosta osuutensa mukaan pesässä. Sama määräys koskekoon myös osake- yhtiötä, jonka omaisuus yhtiön hajoituksen takia on jaettu osakkaiden kesken ennen tämän lain voimaan astumista.
Valtio, kunta, seurakunta ja armeliaisuuslaitokset sekä kirjallisuuden, tieteen, taiteen, maatalouden tahi muun yleishyödyllisen tarkoituksen edistämistä vaan perustetut seurat, yhdistykset ja säätiöt ovat tässä laissa säädetyistä veroista vapaat.
10 §. Sen, jolle vuonna 1917 toimitetussa kunnallistaksoituk- sessa on pantu kunnallisveroa vähintään 20,000 markan suuruisista tuloista, tulee 30 päivän kuluessa tämän lain julkaisemisen jälkeen antaa maistraatille tai kunnallislauta- kunnalle sillä paikkakunnalla, jossa hänellä on kotinsa ja asuinpaikkansa tai jossa asianomaisen yrityksen hallitus sijaitsee, kirjallinen ilmoitus, josta näkyy, mihin määrään hänen tulonsa on yhdessä tai useammassa kunnassa taksoitettu nousseen vuonna 1916 sekä mihin määriin ne on taksoitettu nousseen vuosina 1913 ja 1914.
Samalla hän myös, jos tahtoo taksoitetuista tuloista 3 tai 5 §:n mukaan vähentää niissä mainittuja eriä tahi saada veronvähennystä 4 §:n 2 momentin perusteella, esittäköön sen selvityksen, johon hän vaatimuksensa perustaa.
Kuvernöörin vaatiessa on jokaisen sitä paitsi omasta puoles- taan määrätyn ajan kuluessa annettava sellaisia ilmoituksia, joita mahdollisesti tarvitaan suurten tulojen veroa maksetta- vaksi pantaessa, jota paitsi verovelvollinen on oikeutettu sellaisia ilmoituksia antamaan, jotka voivat olla tarpeellisia häntä verotettaessa.
11 §. Maistraattien ja kunnallislautakuntain on Suomen Senaatin määrättävänä aikana lähetettävä lääninkonttoriin luettelo niistä verovelvollisista, joiden tulot vuodelta 1916 on taksoitettu vähintään 20,000 markkaan, sekä samalla ilmoi- tettava, onko joku heistä tiettävästi taksoitettu toisessakin kunnassa. Tähän luetteloon on myös merkittävä verovelvol- lisilla vuosina 1913 ja 1914 olleiden kunnallisveronalaisten tulojen määrä.
Niinikään toimittakoot maistraatit ja kunnallislautakunnat lääninkonttoriin verovelvollisten 10 §:n mukaan antamat ilmoitukset sekä lausuntonsa niistä vaatimuksista, joista mainitaan saman pykälän 2 momentissa.
12 §. Lääninhallituksen asiana on pitää huolta suurten tulojen veron maksuunpanosta ja kannosta.
Jotta ne tulot ja se tulonlisääntyminen, joista tämän lain mukaan on veroa maksettava, tulisivat oikein arvioiduiksi, perustetaan kuhunkin lääninhallitukseen verotuslautakunta, jonka kokoonpanon ja palkkiot Suomen Senaatti määrää.
Sittenkun 10 ja 11 §:ssä mainitut ilmoitukset ja luettelot ovat saapuneet, tulee verotuslautakunnan määrätä, kuinka paljon veroa on kunkin verovelvollisen tämän lain mukaan suori- tettava, sekä laatia veroluettelo, käsittävä läänin kaikki verovelvolliset, jonka luettelon allekirjoittavat kaikki verotuslautakunnan jäsenet.
13 §. Veroluettelo pannaan allekirjoittamisen jälkeisenä päivänä lääninhallituksessa esille neljäntoista päivän ajaksi verovelvollisten tarkastettavaksi.
Aika, jonka kuluessa veroluettelo on lääninhallituksessa tarkastamista varten nähtävänä, on viipymättä ilmoitettava tiedoksi kuulutuksella yhdessä tai useammassa, läänissä ilmestyvässä sanomalehdessä.
14 §. Verovelvollinen, joka tahtoo valittaa suurten tulojen veron maksuunpanosta, antakoon 30 päivän kuluessa siitä, kun veroluettelo on tarkastusta varten pantu nähtäväksi, muistutuksensa kuvernöörille, jonka tulee kiireellisesti ottaa asia tutkittavakseen ja antaa valitukseen päätös.
Kuvernöörin päätöksestä voidaan säädetyssä järjestyksessä 30 päivän kuluessa valittaa Senaatin talousosastoon.
15 §. Valitus suurten tulojen suostuntaveron perusteena olevasta kunnallistaksoituksesta taikka suurten tulojen veron maksuunpanosta ei tuota lykkäystä veron maksuun nähden, mutta jos valitus hyväksytään, on liiaksi kannettu määrä suoritettava takaisin, kun veronmaksaja siitä tekee kuver- nöörille hakemuksen.
Kuitenkin voi kuvernööri verovelvolliselle, joka on valittanut siltä, että häntä on kahdessa tai useammassa kunnassa samasta tulosta verotettu, myöntää veronmaksun lykkäystä.
16 §. Jos verovelvollinen on jättänyt aikanaan antamatta sellaisen ilmoituksen tai sellaiset tiedonannot, jotka hän 10 §:n mukaisesti on velvollinen antamaan suurten tulojen verotusta varten, velvoittakoon kuvernööri, maistraatin tahi kunnallislautakunnan ilmoituksesta, hänet sakon uhalla määräajan kuluessa täyttämään velvollisuutensa.
Joka 10 §:ssä määrätyn ajan kuluessa on jättänyt antamatta säädetyn ilmoituksen tai vaaditut tiedonannot suurten tulojen veron maksuunpanoa varten, ei ole oikeutettu vähentämään 3 §:n 1-4 momenteissa mainittuja eriä eikä saamaan veronvähennystä 4 §:n 2 momentin perusteella.
17 §. Joka väärällä ilmoituksella tahi muulla vilpillä yrittää pidättää valtiolta puheenalaista veroa, rangaistakoon niinkuin rikoslaissa sanotaan ja olkoon sen ohessa velvolli- nen suorittamaan kaksinkertaisena sen veromäärän, jota hän yritti pidättää.
18 §. Suomen Senaatti antaa tarkemmat ohjeet tämän lain soveltamista varten.
Helsingissä, 7 päivänä tammikuuta 1918.
Suomen Senaatti.
E. N. SETÄLÄ.
KYÖSTI KALLIO.
JALMAR CASTREN.
ONNI TALAS.
ARTHUR CASTREN.
HEIKKI RENVALL.
JUHANI ARAJÄRVI.
ALEXANDER FREY.
O. W. LOUHIVUORI.