Suomen Senaatin päätös
siemeneksi varatun ruisviljan käyttämisestä maan väestön elatukseksi.
Annettu Helsingissä 20 päivänä huhtikuuta 1918.
Eräänlaisen omaisuuden käytöstä sodan aiheuttamissa poikkeuksellisissa oloissa 2 päivänä kesäkuuta 1917 annetun lain nojalla on Senaatti päättänyt antaa siemeneksi varatun ruisviljan käyttämisestä maan väestön elatukseksi seuraavat määräykset:
1 §. Syksyllä vuonna 1918 toimitettavaa kylvöä varten vara- tusta rukiinsiemenestä on maan väestön syömäviljan tarpeen tyydyttämiseksi Uudenmaan, Turun ja Porin, Hämeen ja Mikkelin lääneissä sekä muissa osissa Viipurin lääniä paitsi Salmin kihlakunnassa korvausta vastaan valtiolle luovutet- tava Elintarvehallituksen harkinnan mukaan vähintäin 30 ja enintäin 60 %.
Viljelijälle, jolla ei ole varattuna rukiinsiementä koko sitä määrää, minkä hän tarvitsee ensi syyskylvöä varten, on kuitenkin hänen huostassaan olevasta rukiinsiemenestä jätettävä vähintäin 40 % hänen koko ruissiementarpeestaan.
2 §. Määrättäessä kuinka paljon rukiinsiementä kullakin paikkakunnalla on valtiolle luovutettava otettakoon huomioon että niillä paikkakunnilla, joissa ruis valmistuu aikaisemmin ja varmimmin, luovutettava siemenmäärä vahvistetaan suuremmaksi kuin niillä paikkakunnilla, joissa rukiin kypsyminen ennen kylvön tapahtumista voidaan katsoa jossakin määrin epävarmaksi.
3 §. Luovutettavasta viljasta maksetaan Senaatin tänä päivänä siemenviljalle vahvistamat hinnat.
4 §. Elintarvehallitus antaa lähempiä määräyksiä tämän lain sovelluttamisesta.
Helsingissä, 20 päivänä huhtikuuta 1918.
Maanviljelystoimituskunnan Päällikkö, Senaattori Kyösti Kallio.