Armollinen
ASETUS,
niistä Vesi-Rakennuxista Suomesa, jotka estävät Koskenperkaustyötä.
Annettu Helsingin Kaupungisa s. 8 p. Maaliskuusa 1820.
Me Alexander I:nen jne.
Teemme tiettäväxi: Että sitten kuin Koskenperkaus- ja Kanalityön Direktioni Suomesa Meidän tykönämme alamaisudesa ilmoittanut on, kuinga ne Vesirakennuxet ja Myllyt, jotka erinäisisä joeisa ja virroisa löytyvät, joisa Kosket perkattaman pidäisit, estävät Koskenperkaustyötä ja sitä sen kanssa tarkoitettua yhteistä hyödytystä, ja sen sivusa Meidän Armollisen säätämisemme alle asettanut, kuinga ja millä tavalla senkaldaiset Vesirakennuxet, jotka estävät koskein perkamista ja veden laskemista niin myös veden sulkemisen kautta tekevät vahingota, taidaisit muutettaa ja purjettaa, koska niiden omistajat ei tahdo siihen hyvällä suostua; niin olemma Me, sitten kuin asianomaiset alamaisen luulonsa kanssa tästä asiasta sisälle tulleet ovat, näiden estetten poispoistamisexi ja muodon kuin myös järjestyxen suhteen, että tutkia tämänkaldaisia asioita, hyväxi löytäneet Armosa säätää ja asettaa niinkuin seuraa.
1:xi Koska joku velvollisella ja laillisen voiman saannella luvalla tehty Vesirakennus havaitaan estävän veden juoxua ja sen kautta matkaan saatavan vahingota, pitä ensin peräänkasottaman, jos este eli vahingo siitä tulee, että rakennus ei ole eteenkirjoitetusa järjestyxessä tehty ja rakettu, eli siitä, että se on, vedenhyödyttämisen suhteen, kovin laviaxi tehty, ja vastoin Lakia ja Asetuxia, kuin myös ise rakennuslupaa; Josa tapauxesa se, tietä andamisen jälkeen, pitä Meidän Käskynhaldioildamme kohta ojennettaman, joilla Käskynhaldioilla myös on valda, että koska rakennus ei ole laillisesti tygötullut, eli lupaa siihen ei taida näytettää, andaa nämät rakennuxet ilman viivytystä purkaa ja tieldä poistoimittaa; Ja tulee molemmisa näisä tapauxisa kustannus maksettavaxi rakennuxen omistajalda.
2:xi Jos taas rakennus olis laillisesti ylöstullut, ja rakennusmuodon ja veden käyttämisen suhteen myöskin senkaldainen, kuin se oleman pidäis, mutta yhtä hyvin matkaan saattais edellämainitut esteet ja vahingot, pitä sitten kasottaman, jollei taida uudesta ja toisin rakendamisen kautta, eli jos usiammat Vesirakennuxet ovat yhdesä paikasa, niiden yhteen rakendamisen, eli myös siirtämisen kautta alemmaxi koskeen, eli toiseen vähemmin tarpeelliseen koskeen ja virtaan, ne näiden rakennusten kautta matkaansaatetut esteet ja vastuxet vältettää taidaisit. Jos asia havaitaan niin olevan, pidä senkaldainen rakendaminen eli siirtäminen välttämättömästi päälepandaman ja tapahtuman, ilman kassomata omistajan vastaansonomisen ja niiden Päätösten ja lupain päälle, joidenga johdatuxesta rakennus ensin tehty on mutta omistaja sitä vastaan rahalla palkittaman sen sisälletulon edestä rakennuxesta, jota hän mainitun rakendamisen eli siirtämisen alla tulee paissi oleman, sen arvion jälkeen, kuin tämä sisälletulo rakennusta ensin tehdesä eli verolle pandaisa on ylösannettu tekevän, joka maxetaan Markegångihinnan jälkeen ja kymmenen lisäyxellä sadalda.
...