Laki, sisältävä välittävät säännökset maalaiskuntain kunnallislain, kaupunkien kunnallislain, kansanäänestystä koskevan lain ja kunnallisen vaalilain käytäntöön saattamisesta.
Annettu Helsingissä 2 päivänä tammikuuta 1918.
Suomen Eduskunnan päätöksellä säädetään täten:
1 §. Ne kunnalliset elimet ja toimihenkilöt, jotka ovat toimessa silloin kun marraskuun 27 päivänä 1917 annetut maalaiskuntain kunnallislaki, kaupunkien kunnallislaki ja kunnallinen vaalilaki astuvat voimaan, hoitakoot kuntain asioita edelleenkin siksi kunnes mainittujen lakien nojalla toimitettavat vaalit on ehditty ensi kerran suorittaa ja valitut ovat ryhtyneet toimeensa.
Valtuusto olkoon päätösvaltainen, jos puolet sen jäsenistä on saapuvilla.
2 §. Kaupunkien taksoituslautakuntain vaalit toimitettakoon viimeistään tammikuun kuluessa vuonna 1918 vuoden 1917 jälkimäisten valtiopäiväin vaaleissa käytetyn vaaliluettelon johdolla, jota on pidettävä kyseessäolevaa tarkoitusta varten lainvoiman saaneena.
Tässä pykälässä mainittu vaali on pidettävä maistraatin toimesta äänestysalueittain sellaisen jaon mukaan, mikä oli voimassa 1917 vuoden valtiollisissa vaaleissa.
Taksoituslautakuntaan valitaan yhtä monta jäsentä kuin siinä on ollut vuonna 1917.
Kukin on oikeutettu käyttämään sellaista vaalilippua kuin haluaa, ja on siinä oleva yhtä monta nimeä kuin oli valittavia taksoituslautakunnan jäseniä, mainitsemalla valittavan henkilön nimen ja ammatin. Vaalilippu, jossa on enemmän tai vähemmän nimiä, on hyljättävä.
Vaalin tuloksen laskee maistraatti, ja on vaalissa noudatet- tava sellaista suhteellista vaalitapaa, että ensimäisenä vaalilipussa mainitun henkilön hyväksi lasketaan yksi ääni, seuraavalle 1/2, seuraavalle 1/3, seuraavalle 1/4 j. n. e.; ja valittuina on pidettävä ne henkilöt, jotka täten ovat saaneet enimmät äänet, huolimatta siitä, esiintyykö heidän nimensä yhdessä tahi useammassa vaalilipussa. Äänien sattuessa tasan ratkaisee arpa.
Vaaleista on ilmoitettava sillä tavalla kuin 27 päivänä marraskuuta 1917 annetussa kaupunkien kunnallislaissa on säädetty kunnallisista kuulutuksista.
3 §. Marraskuun 27 päivänä 1917 annetun maalaiskuntain kunnallislain 7 §:ssä mainittu kunnanvaltuutettujen vaali tapahtuu ensi kerran maaliskuun 20 päivänä 1918 siinä järjestyksessä kuin marraskuun 27 päivänä 1917 annetussa kunnallisessa vaalilaissa lähemmin säädetään. Maalais- kuntain kunnallislain 7 §:ssä mainittu tilintarkastajain vaali suoritetaan ensi kerran joulukuussa 1918 tapahtuvain kunnanvaltuutettujen vaalin yhteydessä.
Marraskuun 27 päivänä 1917 annetun kaupunkikuntain kunnallislain 8 §:ssä säädetty valtuutettujen ja tilintarkasta- jain vaali suoritetaan ensi kerran maaliskuun 20 päivänä kunnallisen vaalilain määräämässä järjestyksessä.
4 §. Ensimmäisiä vaaleja toimittamaan valitsee maistraatti kaupungissa ja kunnallislautakunta maalla viimeistään tammikuussa 1918 kunnan vaalikelpoisista henkilöistä keskuslautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja neljä jäsentä ynnä neljä varajäsentä, sekä, jos kunta on jaettu äänestysalueisiin, erikseen kutakin äänestysaluetta varten vaalilautakunnan, johon kuuluu puheenjohtaja ja kaksi jäsentä ynnä kolme varajäsentä, ja kestää heidän toimi- kautensa, kunnes uudet lautakunnat ensi kesäkuussa on valittu.
Kaupunginvaltuusto määrätköön viimeistään tammikuussa 1918, kuinka monta tilintarkastajaa ja heidän varamiestään on ensimäisissä vaaleissa valittava, ja päättäköön heidän eroamisjärjestyksestään.
5 §. Vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle tehköön alueen vaalilautakunta ennen helmikuun 15 päivää 1918. Vaaliluet- teloon on otettava vuoden 1917 henkikirjan mukaan kaikki ne äänestysalueella asuvat kunnan jäsenet, jotka ennen vuoden 1918 alkua ovat täyttäneet kaksikymmentä vuotta. Jos sellainen syy on tietty, jonka vuoksi jollakulla luetteloon merkityllä henkilöllä ei ole vaalioikeutta, on se merkittävä luetteloon hänen nimensä kohdalle. Vaalilautakunta alle- kirjoittakoon vaaliluettelon.
Kaupungissa tehköön maistraatti tarpeellisen vaaliluettelon kullekin äänestysalueelle.
Vaaliluettelon pohjana on käytettävä sitä pohjaluetteloa, jonka henkikirjoittaja 20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun vaalilain 7 §:n mukaan on tammikuussa 1918 velvollinen toimittamaan vaalilautakunnalle. Sen lisäksi olkoon henki- kirjoittaja velvollinen tammikuun kuluessa vuonna 1918 säädettyä maksua vastaan laatimaan ja kullekin vaalilauta- kunnalle toimittamaan lisäluettelon, johon on otettava vuoden 1917 henkikirjan mukaan kaikki alueella asuvat ennen vuoden 1918 alkua 20 vuotta täyttäneet henkilöt, joita ei löydy edellä mainitussa pohjaluettelossa.
Asianomainen papisto ja seurakuntain johtajat sekä kruununnimismies ja kaupunginviskaali ovat velvolliset antamaan vaalilautakunnalle tarpeelliset tiedot.
6 §. Vaaliluettelon pitää helmikuun 16 päivästä alkaen saman kuun 24 päivän loppuun asti olla, asianmukaisen valvonnan alaisena, tarkastettavaksi esille pantuna sopivassa paikassa äänestysalueella, mistä on tieto annettava sillä tavalla kuin kunnallisten ilmoitusten tiedoksiantamisesta on voimassa.
7 §. Jos joku äänioikeutettu kunnan jäsen on jätetty pois vaaliluettelosta ja tahtoo pyytää oikaisua, tehköön sen kirjallisesti tai suullisesti vaalilautakunnan kokouksessa
25 päivänä helmikuuta tai antakoon oikaisuvaatimuksensa kirjallisesti sitä ennen vaalilautakunnan puheenjohtajalle. Jos joku arvelee, että toinen henkilö oikeudettomasti on vaali- luetteloon otettu, ja tahtoo pyytää oikaisua, on oikaisuvaati- mus tehtävä kirjallisesti viimeistään helmikuun 20 päivänä vaalilautakunnan puheenjohtajalle.
Jos kirjoitus sisältää vaatimuksen, että joku vaaliluetteloon otettu on siitä poistettava, antakoon puheenjohtaja viimeis- tään helmikuun 24 päivänä hänelle siitä tiedon, ilmoittaen että hänellä on tilaisuus osotetussa paikassa ottaa selkoa kirjoituksesta ja viimeistään helmikuun kuluessa antaa vaalilautakunnalle kirjallinen selityksensä.
Sellainen tiedonanto jätetään kuoressa, johon vastaanotta- jan nimi ja asuinpaikka on merkitty, postin kautta toimitetta- vaksi; kuitenkin on vaalilautakunnalla valta toimittaa se hänelle muullakin tavoin. Tiedonanto on sitä paitsi tiedoksi- pantava sopivaan paikkaan maalla valtuuston kokous- huoneeseen ja kaupungissa raatihuoneeseen.
Vaaliluetteloa vastaan tehdyt muistutukset esitellään ja ratkaistaan vaalilautakunnan kokouksessa helmikuun 25 päivänä.
Joka ei tyydy vaalilautakunnan ratkaisuun, hakekoon ennen maaliskuun 7 päivää siihen muutosta läänin kuvernööriltä, jonka tulee viipymättä käsitellä asia ja antaa päätöksestään tieto vaalilautakunnalle, ja toimittakoon lautakunta päätök- sestä tiedonannon tiedoksipanolla, kuten 3 momentissa on säädetty.
Kuvernöörin päätökseen vaaliluetteloa koskevassa asiassa näissä vaaleissa ei saa hakea muutosta.
Näin muodostunutta vaaliluetteloa lisäluetteloineen on tarvittaessa käytettävä myös marraskuun 27 päivänä 1917 annettua kansanäänestystä koskevaa lakia sovellettaessa.
8 §. Pyyntö valitsijayhdistyksen ehdokaslistan julkaisemisesta erikseen kunnanvaltuutettujen ja erikseen tilintarkastajain vaalia varten tulee asiamiehen kirjallisesti jättää keskus- lautakunnalle näissä vaaleissa viimeistään 28 päivänä helmikuuta ennen kello kahtatoista päivällä kunnallisessa vaalilaissa säädetyllä tavalla.
Helmikuun 28 päivänä keskuslautakunta tarkastaa ne hakemukset, jotka valitsijayhdistysten puolesta ovat jätetyt, ja ryhtyy niiden johdosta kunnallisen vaalilain määräämiin toimenpiteisiin.
Maaliskuun 5 päivänä tarkastetaan ne muutokset, jotka asiamies kunnallisen vaalilain 12 §:n 1 momentissa mainitun oikeuden nojalla on tehnyt.
Keskuslautakunta kokoontuu ainakin helmikuun 28 ja maaliskuun 5 päivänä sekä vaalin jälkeisenä päivänä.
9 §. Tässä laissa tarkoitetuissa vaaleissa valitut kunnalliset toimihenkilöt ryhtyvät toimeensa heti kun keskuslautakunta on säädetyllä tavalla julistanut vaalin tuloksen.
Valtuutetut kokoonkutsuu ensi kerran maalla kuntakokouk- sen esimies ja kaupungissa entisen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja kahdeksantena päivänä kutsumuksen tiedoksipanosta.
10 §. Suomen Senaatin tulee antaa tarpeelliset määräykset edellämainittujen lakien ja tämän lain käytäntöön saatta- misesta.
Helsingissä, 2 päivänä tammikuuta 1918.
Suomen Senaatti:
P. E. SVINHUFVUD.
E. N. SETÄLÄ.
ONNI TALAS.
HEIKKI RENVALL.
JUHANI ARAJÄRVI.
ALEXANDER FREY.
O. W. LOUHIVUORI.