Kejsarillisen Majestetin
PLAKATI,
Neljästä Yhteisestä, Julki-, Kiitos-, Paasto-, Katumus- ja Rukouspäivästä,
jotka yli koko Suomen Suuren-Ruhtinanmaan juhlallisesti pidettämän ja vietettämän pitä vuona 1822.
Annettu Helsingin Kaupungisa s. 4 p. Helmikuusa 1822.
Me Alexander I:nen jne.
Taritsemme Teille, Meildä rakastetuille, Meidän uskollisille Alamaisillemme Lutheruxen Seurakunnasta Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa, Meidän erinomaisen lemmemme, Armollisen suosiomme ja hyvän tahtomme Jumalan Kaikkivaldian kanssa!
...
Vastaanottakaat siis, Suomenmaan rakastetut Asujamet! tänä nykyisesti aljettuna vuona, uuden osotuxen Meidän Isällisestä huolestamme, niisä ylöskehoituxisa totiseen Jumalan pelkoon, kuin Me Meidän Keisarilliselda Istumeldamme Teille annamme! muistakaat, että Herran pelko on se korkein Kansakunnan avuista, ja lujin perustus yhteiseen menestyxeen! johdattakat mieleenne, että yxi totinen Cristitty on aina rehellinen Kansakunnan jäsen ja hyvä Alamainen, joka lapsellisella rakkaudella ja kuuliaisudella edesauttaa Esivallan isällisiä tarkoituxia, ja visusti täyttää velvollisutensa! Säätetty korkiambaan virkaan Kansakunnasa käyttää hän sen hänelle uskotun vallan Lakein pyhyden vahvistamisexi, Oikeuden ja hyvän järjestyxen voimasa pitämisexi, Yhteisen parhan edesauttamisexi neuvolla ja toimella, taidolla ja pelkämättömydellä, tarkkaudella ja rehellisellä tahdolla.
Niinkuin Opettaja työtä tekee se jalo Alamainen Jumalan kunnian edesauttamisen päälle, hän ei ainoastansa näytä sille erhettyneelle sen oikian tien, vaan myös johdattaa hänen sille, ja Cristillisellä elämällänsä osottaa hän sen Jumalallisen Opin totuden, jota hän julistaa: Elatuskeinosäädysä ei yxinäns oma voitto, vaan lisätty yhteinen varallisus, joka tekee Maakunnan rikkauden, on hänen murhensa korkein maali: työntekiäin seasa, viljelee hän huolella ja vireydellä sen maan, joka Maakunnalle andaa leipänsä, ahkerudella hän ylitsevoittaa ne kohtavaiset vastuxet, ja tulee sen kautta osallisexi sen ahkeran palkasta, menestyxestä ja siunauxesta työnsä edestä.
Senkaldaisilla ajatuksilla, rakastetut Alamaiset! pitä ne rukouxet hengellisestä ja ruumillisesta hyvästä, ja ne kiitoxet nautittuin hyväin tekoin edestä, joilla Te lähestytte Teidän Isäänne Taivasa, Hänelle oleman otolliset ja Häneldä kuuldaman. Jos Te tarkkaudella katsotte sen edesmennen vuoden tapausten päälle, on Teillä suurin syy liikutetuilla sydämillä kiittää Rauhan Jumalata, joka Teille on suonut toivotun levollisuuden, joka valmistaa Kansa- ja Maakundain onnellisuden. Sortamata olette Te rauhasa toimittaneet Teidän työnne ja tekonne ja ainoastans sanoman kautta tietä saanet ne monenlaiset onnettomudet, kuin ovat kohdanneet muita Maakundia, joisa osittain sisällinen eripuraisus ja riita on huikendelevaisexi tehnyt Hallituxen ja saattanut Kansat voimallisuten, osittain tartuvaiset taudit muuttaneet suuret Kaupungit haudoixi, osittain sodan liekit väkivaldaisesti syttyneet, ei vielä sammutetut vereldä, kuin virroisa juosnut on.
...