Laki Suomen eduskunnan oikeudesta tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta.
Annettu Helsingissä, 17 päivänä kesäkuuta 1918.
Suomen Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty
20 päivänä heinäkuuta 1906 annetun Valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seuraavaa:
1 §. Suomen eduskunnalla on oikeus tämän lain mukaan tarkastaa valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta sekä tehdä päätöksiä, jotka tarkastamisesta aiheutuvat.
2 §. Eduskunnan perustuslakivaliokunnan tulee käsitellessään sen valmisteltavina olevia asioita, milloin aihetta siihen esiintyy, tutkia valtioneuvoston jäsenten ja prokuraattorin virkatointen lainmukaisuutta.
Jos jokin muu valiokunta havaitsee olevan syytä muistutuk- sen tekemiseen siitä, että valtioneuvoston jäsen tahi prokuraattori on virkatoimessaan menetellyt lainvastaisesti, lähettäköön asian perustuslakivaliokuunan käsiteltäväksi.
Muistutus valtioneuvoston jäsenen tahi prokuraattorin virkatoimen lainvastaisuudesta voidaan tehdä myöskin eduskunnassa. Tällainen muistutus on tehtävä kirjallisesti ja vähintään viiden edustajan allekirjoittamana puhemiehelle annettava. Kun sellainen kirjoitus eduskunnassa esitellään, on asia, siitä keskustelematta, lähetettävä perustuslaki- valiokuntaan.
3 §. Jos jotakin asiaa perustuslakivaliokunnassa käsiteltäessä esitetään muistutus valtioneuvoston jäsenen tahi prokuraat- torin virkatoimen lainvastaisuudesta ja valiokunta katsoo asian ansaitsevan huomiota taikka jos valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria vastaan tehty muistutus on lähetetty perustuslakivaliokuntaan, antakoon valiokunta hänelle tilaisuuden määräajan kuluessa antaa kirjallisen tahi suullisen selityksen.
4 §. Valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria vastaan tehdyn muistutuksen johdosta on perustuslakivaliokunnan harkittava, onko valtioneuvoston jäsen tahi prokuraattori menetellyt lainvastaisesti, ja annettava siitä lausunto eduskunnalle, paitsi milloin muistutus on tehty perustuslaki- valiokunnassa ja valiokunta on havainnut sen aiheettomaksi.
Sellaisen muistutuksen harkitsemisessa osallisina olkoon perustuslakivaliokunnassa vähintään kuusitoista jäsentä. Jos erimielisyyttä ilmaantuu siitä, onko valtioneuvoston jäsen tahi prokuraattori menetellyt lainvastaisesti vai ei, ja äänet lankeavat tasan, pidettäkoön jälkimäinen mielipide valio- kunnan päätöksenä.
5 §. Perustuslakivaliokunnan annettua lausuntonsa on edus- kunnan vallassa päättää joko että valtioneuvoston jäsen tahi prokuraattori on pantava syytteeseen tämän lain mukaan taikka että asia on raukeava.
Jos eduskunta ei suorastaan päätä, että asia on raukeava, on asianomaista valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria kehotettava eduskunnalle antamaan kirjallinen tahi suullinen selitys, joka on annettava kymmenen päivän kuluessa tiedonsaamisesta lukien.
6 §. Lainvastaisena menettelynä, josta valtioneuvoston jäsen tahi prokuraattori voidaan tämän lain mukaan panna syytteeseen, pidettäköön:
jos hän virkatoimessaan on ollut avullisena ilmeiseen laitto- muuteen tahi sitä edistänyt;
jos hän maan ilmeiseksi vahingoksi on tahallansa väärin- käyttänyt virka-asemaansa, mikä menettely on katsottava virkarikokseksi; taikka
jos hän muuten jossakin virkatoimessaan on selvästi lain vastaisesti menetellyt.
7 §. Syytettä, joka eduskunnan päätöksen nojalla nostetaan valtioneuvoston jäsentä tahi prokuraattoria vastaan lain- vastaisesta menettelystä virkatoimessa, käsittelee erityinen tuomioistuin. Siihen kuuluu korkeimman oikeuden presidentti puheenjohtajana ja jäseninä korkeimman hallinto-oikeuden presidentti, kaikkien hovioikeuksien presidentit ja yliopiston lainopillisen tiedekunnan keskuudestaan kolmeksi vuodeksi valitsema professori sekä kuusi muuta jäsentä, jotka ynnä tarvittavat varajäsenet eduskunnan valitsijamiehet valitse- vat suhteellisilla vaaleilla aina kolmeksi vuodeksi. Jos korkeimman oikeuden, korkeimman hallinto-oikeuden tai hovioikeuden presidentti on estetty olemasta asiaa käsitte- lemässä, kutsutaan hänen sijaansa saman tuomioistuimen vanhin jäsen. Valitun jäsenen sijaan astuu tarvittaessa varajäsen ja puheenjohtajan sijaan korkeimman hallinto- oikeuden Presidentti.
8 §. Eduskunnan päättämää syytettä ajamaan määrää syyttäjän perustuslakivaliokunta. Hänen tulee tuomioistui- men puheenjohtajalta vaatia, että syytteeseen pantava kutsutaan asiasta vastaamaan. Puheenjohtajan tulee sen jälkeen ryhtyä toimiin, että tuomioistuin kokoontuu asiaa laillisessa järjestyksessä käsittelemään.
Lopetettuaan tutkimuksen tuomioistuin antakoon tuomionsa asiasta, sovelluttaen yleistä lakia. Siitä tuomiosta älköön armahdusta myönnettäkö muuten kuin tämän tuomio- istuimen esityksestä.
9 §. Tämä laki, jonka vaikutus ei ulotu sellaisiin valtioneuvos- ton jäsenten tahi prokuraattorin virkatoimiin, joihin on ryhdytty ennen kuin laki annettiin, olkoon voimassa perustus- lakina.
Kunnes valtioneuvosto on asetettu, olkoon mitä siitä on säädetty sovellettava senaatin talousosastoon, ei kuitenkaan sen lainkäyttöön hallinto-oikeudellisissa valitusasioissa.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 17 päivänä kesäkuuta 1918.
Suomen Senaatin Puheenjohtaja: P. E. Svinhufvud.
Oikeustoimituskunnan Päällikkö. Onni Talas.