Kejsarillisen Majestetin
Armollinen
JULISTUS,
Tamberen Kaupungin säätämisestä Vapakaupungixi niin myös niistä vapaudeista ja eduista, kuin kaikenlaisten Fabriki-, Konsti-, ja Käsitöiden harjoittajat (Manufakturistit, Konstnärit ja Handtverkärit), jotka siellä itsens asumaan asettavat, hyväxensä nautita saavat.
Annettu Zarskoje Selosa sinä 1 p. Elokuusa 1821.
Me ALEXANDER I:nen, Jumalan Armosta Keisari ja Itsevaldias koko Wenäjänmaan ylitse, Suuri-Ruhtinas Suomessa etc. etc. Teemme tiettäväxi:
Että niinkuin Meidän huoldemme alla elatuskeinoin edesauttamisesta Suomesa, Meidän tykönämme Armollisen tutkinnon alle tullut on kuinga Fabriki- ja Käsityörakennusten matkaansaattaminen ja kasvo Maakunnasa olis odotettavana, jos yxi vapa Käsityö-Kaupungi siellä tulis privilegiumeilla edeskatsotuxi; niin olemma Me, Meidän Suomen Senatimme siitä alamaisudesa tehdyn eteenasetuxen johdatuxesta, täsä yhteisesti hyödyllisesä päällekatsannosa, Armosa hyväxi löytäneet, että senkaldaisexi Vapakaupungixi uloskatsoa Tamberen kaupungin Turun ja Björneborin Läänisä, joka Kaupungi siihen erinomattain paikkansa suhteen monesta syystä on toisten edellä Maakunnasa sovelias, ja myöskin vuona 1779 saadun Perustus-Kirjansa kautta jo vapautettu niiden yhteisesti voimasa olevaisten Kauppa-ja Ammatti-säändöin jälkeenelämisestä.
Me olemma siis Armosa tahtoneet säätää ja asettaa, että kaikenlaiset Fabriki-Konsti-ja Käsityön harjoittajat, joilla on hyvä nimi ja mainio, niin koto-kuin ulkomaan miehet, mutta erinomattain ne, jotka askaroitsevat Raudasta, Teräxestä, Metalleista ja Mineraleista (kaikkenlaisista Kiveistä), eli töitä toimittavat, kuin näiden kanssa ovat yhdistetyt, saavat, vapaasti ja estämätä mainittuun Tamberen Kaupungiin itsens asumaan asettaa, että niiden Porvarioikeutten ja etuin nautinnon alla kuin yhteisesti tygötulevat Maakunnan Asujamille siitä säädystä, johon he luetaan, ilman vähindäkän Ammatti-Asetusten estettä, valmistaa senkaldaisia Fabriki-ja Käsi-töitä, kuin he hyvänsä taitavat ja tahtovat, olkoon se yhdesä eli usiammasa Käsityönvirasa, oikeudella sen sivusa, että oman hyväxi löytämisens jälkeen, ottaa niin monda työntekiä, kuin he työllä edeskatsoa taitavat; Ja että Käsityömiehet, joilla on taipumus ja voima, että senkaldaisia töitä toimittaa, mahtavat sitä enemmin ylöskehoitettaa, että niitä harjoittain täsä Vapakaupungisa etsiä elatustansa ja etuansa olemma Me kaikille niille, jotka täsä päällekatsannosa tästälähin Vapaakaupungiin itsens asumaan asettavat, Armosa tahtoneet luvata ja suoda seuravaiset vapaudet ja edut, nimittäin: etu-oikeuden kaikkein muiden edellä avoimiin ja rakendamattomiin tontteihin ja paikkoihin Kaupungisa, jotka tontit, sen jälkeen, kuin edespäin säätettämän pitä, tulevat heille huokiata maxoa vastaan jätettäväxi, ja jonga sivusa tila, virtaa nautita, niille Fabrikin harjoittajaille annetaan, jotka toimituxens tähden sitä tarvitsevat: alinomainen vapaus hengiluku-ja muista ulosteoista Kruunulle, ilman eroitusta, niin hyvin itse edestänsä, vaimonsa ja lastensa, kuin työntekiäinsä ja tarpellisen palkka-väkensä edestä, niin myös Kartanoinsa, työ-huonettensa, Vesi-rakennustensa ja tekonsa edestä: vapaus majan-pidosta Sota-ja muulle Kruunun väelle ja Majanpito ulosteoista: oikeus, että ostaa niin hyvin työn aineensa kuin elatuksen tarpeensa, koska ja kusa he hyvänsä tahtovat ja hyödyllisimmäksi löytävät, niin myös että tekonsa estämätä Kaupungeisa ja Maalla Suomenmaasa myydä ja vaihettaa, avoimisa puodeisa vähittäin ja joukottain, niin markkinoilla kuin muutoin: ja vapaus tullista ei vähemmin sisälletulevaisten Fabrikin työ-ainetten, työ-asetten ja rakennusten, kuin omain tekoinsa edestä kuin ulkomaalle viedän: jonga sivusa myös kaikenlainen luvallinen kaupanteko Vapa-Kaupungisa kaikkina aikoina vuodesta saapi harjoitettaa että Fabrikin haldiat voittaisivat sitä helpomman tilan, saada tarpensa.
Niinkuin Me aivomme yhdesä erinäisesä Reglementisä edespäin Armosa likemmin säätää, mitä tämän Vapa-Kaupungin eduxi ja menestyxexi tulla taitaa ja järjestyxen voimasa pitämiseen siellä, niin olemma Me sillä välillä Armosa tahtoneet selittää, että kaikkein niiden jotka harjoittaxensa Fabriki-eli Käsi-työ liikundota, Vapakaupungiin muuttavat, pitä seisoman siellä olevaisen Kaupunki-Oikeuden alla, joka ynnä muiden asianomaisten Oikeutten ja Virkamiesten kanssa peräänkatsoo, että ne nyt Armosa suodut Vapakaupungin edut ei saa hyväxi nautittaa personeilda joilla siihen ei ole oikeutta. Jonga jälkeen kaikkein asianomaisten tulee heitänsä alamaisudesa ojendaa.
Sitä suuremmaxi vakuudexi olemma Me tämän Omalla Kädellämme alakirjoittaneet, kuin tapahtui Zarskoje Selosa s. 1 p. Elokuusa 1821
ALEXANDER.
Robert Rehbinder.