Asetus kalastussäännön muuttamisesta.
Annettu Helsingissä, 1 päivänä kesäkuuta 1920.
Maatalousministerin esittelystä säädetään täten, että
23 päivänä heinäkuuta 1902 annetun kalastussäännön
1, 4, 7 ja 10 §, viimeksimainittu pykälä sellaisena kuin se kuuluu 4 päivänä lokakuuta 1919 annetussa asetuksessa, muutetaan näin kuuluviksi:
1 §. Seuraavat kalastusneuvot olkoot kiellettyjä:
a) räjähdys- sekä myrkylliset ja huumaavat aineet:
b) ahrain, haka, pilkki ja muu kalaa ulkoa haavottava pyydys;
c) kokonaan tai osaksi kankaasta tehty pyydys ja samoin pituudelle kudottu tai siten pauloitettu nuotta tai muu liikkuva rihmapyydys, jossa solmujen väli yläpaulassa on sanottavasti pitempi tai lyhempi kalvoimen leveyttä:
d) sellainen rihmasta eli langasta, metalIista, listoista, vitsoista, juurista, niinestä, tuohesta tai muusta senkaltaisesta tehty pyydys tahi muu kalastusneuvo, jossa aukot ovat pienemmät kuin tässä edempänä jokaisesta lajista sanotaan; ja
e) paitsi meressä, sellainen iso rysä tai muu pohjaIla varustettu seisova pyydys, joka osaltakaan on puoltatoista metriä korkeampi; kuitenkin voi erikseen saada luvan Iohen- tahi siianpyyntiä varten rakentaa korkeampiakin kalatokeita.
Mitä merestä on määrätty koskee myös Laatokkaa, ellei siitä erikseen toisin sanota.
4 §. Rihmapyydyksissä pitää silmäin olla niin suuret, että kalvoinkertojen eli solmuvälien luku suoraksi vedetyssä rihmassa puolen metrin yhtämittaisella pituudella, pyydyksen märkänä ollessa, on kuoreen-, muikun ja kilohailinpyydyk- sessä korkeintaan 50, silakan- eli hailinpyydyksessä korkeintaan 36, suomuskalanpyydyksessä korkeintaan 25 ja lohenpyydyksessä korkeintaan 9. Lupa rihmapyydysten silmien suuruuden pienentämiseen voidaan kuitenkin myöntäämläärättyjä vesistöjä tahi vesistönosia varten.
Oulujoessa ja sen pohjoispuolella Pohjanlahteen laskevissa joissa, joissa valtio, joko osaksi tahi kokonaan omistaa oikeuden lohen ja taimenen kalastukseen. älköön padoissa, jotka ovat tarkoitetut siian tai muun pienemmän kalalajin pyydystämiseen, käytettäkä mertoja, rysiä eikä lanoja, joiden nielu tahi sen sisässä oleva vanne johonkin suuntaan poikkimitaten on 125 millimetriä laajempi.
Kuoreen-, muikun- ja silakan- eli hailinpyydyksiä ei saa laskea sellaisiin paikkoihin eikä semmoisena aikana, että niillä muuta kalaa sanottavasti saadaan. Olkoon kuitenkin kuore- tahi silakka- eli hailinnuottaa lupa käyttää suomus- kalanpyyntiin, jos perä vaihdetaan toiseen niin harvaan kuin suomuskalanpyydyksestä on sanottu.
Pohjahaavi eli -liippi, paitsi sellainen, joka on tehty ja käytetään yksinomaan kravunpyyntiä varten, ei saa olla tiheämpi kuin että kalvoinkertojen eli solmuvälien luku suoraksi vedetyssä rihmassa, pyydyksen märkänä ollessa, on korkeintaan 25 puolen metrin pituudella.
7 §. Lohi- ja siikapitoisessa joessa ja sen suulla olkoon kalastus liikkuvalla rihmapyydyksellä, paitsi haavitseminen eli lippoaminen rannalta tahi maakiinteiseltä sillalta kielletty.
Jos siinä kuitenkin on erityisiä lohi- tai siika-apajoita lailli- sesti merkittyinä, olkoon nuotanveto niissä sallittu.
Karsinapadon käyttäminen yksinomaan siian ja muun pienemmän kalan pyydystämiseen olkoon kielletty.
Luvan taimenen pyydystämiseen nuotalla määräaikoina ja määräpaikoissa Kemi-, Ii- ja Oulujoessa voi maatalous- ministeriö kalastushallituksen esityksestä myöntää.
10 §. Jäitten lähdön aikana ja sen jälkeen heinäkuun 1 päi- vään asti olkoon kaikki kalastus muilla liikkuvilla rihma- pyydyksillä kuin haavilla kielletty, paitsi sellaisissa nuotta- apajoissa, joissa vanhastaan on pyydetty yksinomaan silakoita eli haileja tahi jotka laillisesti on merkitty lohen- tahi siianpyyntiä varten.
Nyt mainittua rauhoitusaikaa saatetaan muutamille osille maata tai määrätyille vesistöille pidentää korkeintaan neljätoista päivää.
Muikkuja saa kuitenkin pyytää kohonuotalla kesäkuun
15 päivän jälkeen selällä sekä avorannalla sellaisessa vedessä, jossa ei ole pohjakasveja; ja on pyynti ajoverkoilla meressä aina luvallinen.
Järvessä olkoon niinikään lupa pyytää kuoreita nuotalla kymmenen päivän aikana jäitten lähdöstä lukien sellaisilla paikoilla, joissa tätä kalastusta on vanhastaan harjoitettu.
Lapin kihlakunnassa saatakoon muualla paitsi lohi- tai siikapitoisessa joessa kalastaa kautta vuoden liikkuvalla rihmapyydyksellä.
Siian pyyntiä kiintonaisilla kalastuslaitteilla eli padoilla älköön harjoitettako Oulujoessa eikä sen pohjoispuolella Pohjanlahteen laskevissa muissakaan joissa muina aikoina kuin heinäkuun 25 päivän alusta syyskuun 30 päivän loppuun saakka.
Olkoon kumminkin siian pyynti tulvan aikana käytetyillä lyhyillä rantapadoilla näissäkin joissa sallittu niinkauan kuin, kevättulvaa kestää, ei kuitenkaan kauemmin kuin kesäkuun 15 päivään saakka.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 4 päivänä kesäkuuta 1920.
Tasavallan Presidentti
K. J. STÅHLBERG.