Asetus kätilöntoimen harjoittamisesta ja synnytyslaitoksista.
Annettu Helsingissä, 16 päivänä huhtikuuta 1920
Kumoamalla 6 päivänä toukokuuta 1879 kätilöille annetun ohjesäännön 2, 3 ja 5 luvun, säädetään Sisäasiainministerin esittelystä seuraavaa:
Kätilöiden velvollisuuksista
4 §. Kätilö on velvollinen noudattamaan mitä kätilöntoimesta tässä asetuksessa säädetään tai siitä vastedes säädettänee.
Esimiehelleen on kätilö velvollinen osoittamaan kuuliai- suutta ja tottelevaisuutta sekä noudattamaan, mitä lääkintö- hallitus tai esimies tämän asetuksen nojalla tai muuten laillisesti määrää.
5 §. Kun kätilö on asettunut johonkin kuntaan ammattiaan harjoittamaan, tulee hänen, olkoonpa kunnan palveluksessa tai ei viipymättä ja viimeistään kahden viikon kuluessa ilmoittautua esimiehellensä ja hänelle näyttää kätilökirjansa sekä ilmoittaa asuntonsa.
Asunnon muutos samoinkuin muuttaminen kunnasta on niinikään viipymättä ilmoitettava esimiehelle.
Jos virkatoimi, jota kätilö hoitaa, lakkaa, taikka jos kätilö haluaa lakata ammattiaan harjoittamasta, tulee hänen myöskin siitä tehdä ilmoitus esimiehellensä.
6 §. Kätilön tulee kirjoittaa jokainen synnytys ja keskenmeno, joka on hänen hoidossaan ollut, asianomaisine merkintöi- neen lääkintöhallituksen vahvistaman kaavan mukaiseen synnytyspäiväkirjaan, joka esimiehen kautta on saatavissa.
Synnytyspäiväkirjansa on kätilö, milloin esimies sitä vaatii, velvollinen näyttämään hänelle tarkastusta varten.
Kun synnytyspäiväkirja on tullut täyteen, taikka kun kätilö muuttaa pois paikkakunnalta tai lakkauttaa toimintansa on synnytyspäiväkirja jätettävä esimiehen arkistoon säilytet- täväksi. Kun kätilö kuolee, tulee esimiehen niinikään ottaa synnytyspäiväkirja huostaansa.
Synnytyspäiväkirjasta on kätilön vuosittain tammikuussa jätettävä esimiehelleen vahvistetun kaavan mukaan laadittu summittainen ote, joka käsittää viimeksikuluneen kalenteri- vuoden.
7 §. Poistuessaan kodistaan tulee kätilön sinne jättää tieto, missä hän on tavattavissa ja koska hän todennäköisesti palaa kotiin. Tällainen ilmoitus voi myöskin tapahtua ovelle pantavalla ilmoituksella.
8 §. Kätilön on pyydettäessä viipymättä lähdettävä synnyt- täjän luo, ellei hän ole antamassa synnytysapua toiselle synnyttäjälle taikka ellei oma sairaus tai muu laillinen syy häntä siitä estä.
Kunnan palveluksessa oleva kätilö ei ole velvollinen lähte- mään synnyttäjän luo toiseen kuntaan ellei viimeksimainitun kunnan kätilö tai kätilöt ole tai voida olettaa olevan estetyt apuaan antamasta.
Jos kätilö laillisen syyn takia on estetty lähtemästä synnyttä- jän luokse taikka, jos hän on, kun häntä synnyttäjän luokse haetaan, toisen synnyttäjän luona apua antamassa eikä voi sieltä poistua, taikka jos kätilö edellisen momentin mukaan ei ole velvollinen pyyntöä noudattamaan, tulee hänen kuitenkin mahdollisuuden mukaan neuvoa hakijaa toisen kätilön luo sekä, otettuaan asianhaaroista selon, antaa tarpeellisia ohjeita noudatettaviksi, kunnes toinen kätilö tai hän itse ehtii saapua. Sama olkoon hänen velvollisuutensa, jos häntä samaan aikaan pyydetään kahden tai useamman synnyttäjän luo, jolloin lähteköön sen Iuo, jonka arvostelee olevan suurimmassa avun tarpeessa.
9 §. Kun kätiIö lähtee synnyttäjän luo, tulee hänen ottaa mukaansa tarvittavat koneet, sellaisia desinfisioimisaineita ja lääkkeitä, joita voidaan tarvita ja joita kätilö on oikeutettu käyttämään, sekä, puhdas pestävä puku.
10 §. Kun synnytys on alkanut, tulee kätilön jäädä synnyttäjän Iuo, kunnes sekä lapsi että jälkeiset ovat syntyneet eikä verenvuotoa enää ole pelättävissä, älköönkä missään tapauksessa poistuko, ennenkuin vähintään kolme tuntia on kuIunut synnytyksestä. Jos synnyttäjä tahtoo kätilön jäämään häntä ja, Iasta vielä senkin jälkeen hoitamaan, on kätilön siihen suostuttava, jollei hänen apuansa tarvita toiseen synnytykseen.
11 §. Jos synnyttäjä tai joku hänen läheisensä pyytää lääkäriä kutsutavaksi, tulee kätilön siihen suostua, vaikkei vaaraa näyttäisi olevankaan.
Jos kätilö huomaa, että synnytyksen aikana tai sen jälkeen vaara uhkaa äidin tai sikiön henkeä, on hänen, samalla kuin itse ryhtyy kaikkiin mahdollisiin toimenpiteisiin uhkaavan vaaran torjumiseksi, siitä ajoissa varovaisesti ilmoitettava äidin omaisille ja mieluimmin todistajain Iäsnäiollessa, vaadittava lääkäriä kutsuttavaksi tai, jollei lääkäriä ole saatavissa, pyydettävä saada neuvotella toisen lähellä olevan kätilön kanssa. Lääkäriä kutsuttaessa tulee kätilön, mikäli mahdollista lähettää tälle lyhyt kirjallinen ilmoitus synnytyksen menosta. Samoin on meneteltävä sellaisten tautien suhteen, jotka saattavat kohdata äitiä tai lasta sinä aikana lähinnä synnytyksen jälkeen, jolloin nämä vielä ovat kätiön jatkuvan ja suoranaisen hoidon alaisina.
Kun lääkäri on kutsuttu, on kätilö velvollinen kaikessa noudattamaan hänen määräyksiänsä ja olemaan hänelle avullisena sekä jäämään synnyttäjän luo synnytyksen jälkeen niin pitkäksi aikaa kuin lääkäri määrää.
12 §. Kätilön tulee hellästi ja huolellisesti hoitaa synnyttänyt- tä äitiä ja vastasyntynyttä lasta. Kun kätilön apua ei enää tarvita, tulee hänen, ennenkuin synnyttäjän luota poistuu, antaa neuvoja äidin ja lapsen hoidosta sekä teroittaa imettämisen tärkeyttä äidin ja lapsen terveydelle.
Älköön kätilö muuten kuin niissä tapauksissa ja sillä tavoin kuin hyväksytty oppikirja neuvoo tai lääkäri kussakin tapauk- sessa määrää, hoidettavalleen käyttäkö tai määrätkö lääkkeitä älköönkä tehkö leikkauksia.
Jos lapsi on niin heikko, että kätilöllä on syytä epäillä jääkö se eloon, on kätilön tästä ilmoitettava vanhemmille, jotta he voisivat toimittaa sille hätäkasteen.
13 §. Kätilön tulee noudattaa erityistä huolellisuutta ja mitä suurinta varovaisuutta varjelIakseen synnyttäjää tarttuvilta taudeilta, kuten lapsivuodekuumeelta, kurkkumädältä, tulirokolta tai ruusukuumeelta.
Jos synnyttäjään ilmaantuu lapsivuodekuume tai muu tarttuva tauti, taikka jos tarttuvaa tautia on kätilön kotona tahi hänessä itsessään, taikka jos muuten on aihetta epäil1ä että kätilö virantomiituksessaan voi levittää tautia, niin on hänen viipymättä ilmoitettava asiasta esimiehellensä ja noudatettava tämän antamia määräyksiä tartunnan leviämisen ehkäisemiseksi. Jos lääkäri katsoo välttämättö- mäksi, että kätilö toistaiseksi pysyy kotonaan erillään synnyttäjien hoidosta, tulee hänen tähänkin mukautua.
Jos kätilö havaitsee lapsensynnyttäjässä tai vastasyntyneessä lapsessa olevan kuppatautia, tehköön siitä ilmoituksen asian- omaiselle lääkärille.
14 §. Jos lapsi on syntynyt kuolleena joko täysiaikaisena tai ennenaikaisena mutta elinkykyisenä, on kätilö velvollinen antamaan tästä todistuksen ja neuvomaan lapsen omaisia ilmoittamaan kuolleen asianomaiselle virastolle asian- mukaisesti luetteloon pantavaksi. Jos sikiö ei ole ollut elinkykyinen antakoon kätilö pyydettäessä tästäkin todistuksen ja neuvokoon omaisia sopivalla tavalla hautaamaan sikiön.
15 §. Jos kätilö katsoo imettäjän hankkimisen välttämättö- mäksi, älköön siihen neuvoko ottamaan ketään, joka ei ole saanut lääkäriltä asianmukaista terveydentodistusta.
16 §. Kätilö, joka on suorittanut tutkinnon koneellisessa synnytystaidossa, saa käyttää koneita ainoastaan, milloin lääkärinapua ei voida oikeaan aikaan saada siitä syystä, että lääkäri asuu liian etäällä tai että apua tarvitaan niin pian, ettei lääkärin tuloa odottaa. Terävien koneiden käyttäminen olkoon sallittua vasta sitten, kun kaikki helpommat toimen- piteet ovat osottautuneet riittämättömiksi, sekä kun sikiö on kuollut. Koneelliset synnytykset ovat, mikäli mahdollista suoritettavat todistajien läsnäollessa.
17 §. Kätilön, joka on suorittanut koneellisen synnytyksen, on viipymättä laadittava siitä kirjallinen kertomus kaavakkeelle, jonka lääkintöhallitus on vahvistanut ja jota on saatavissa asianomaisen esimieheltä. Kertomus on toimitettava esi- miehelle viipymättä ja viimeistään kahdeksantena päivänä synnytyksen jälkeen. Kahden viikon kuluttua on kätilön uudelleen esimiehelleen tehtävä ilmoitus äidin ja lapsen terveydentilasta.
Ylempänä mainitulle kaavakkeelle kirjoitettu kertomus on kätilön annettava myöskin silloin, kun hän on suorittanut synnytyksen toimittamalla sikiön jalkaeteiseen tilaan (sisäkäännöksen) tai käsin ottanut ulos jälkeiset.
18 §. Jos tuomioistuin vaatii kätilöltä selvitystä johonkin oikeudessa vireillä olevaan asiaan, on kätilö velvollinen sen antamaan. Kätilön tulee silloin, asiaa tarkasti mietittyään, ilmoittaa, mieluimmin kirjallisesti, mitä hän varmasti tietää olevan totta, salaamatta mitään, joka voi asiaa selvittää, eikä todistaa selIaista mistä hänellä ei ole luotettavaa tietoa tai mitä hän mahdollisesti ei kykene arvostelemaan.
19 §. Älköön kätilö luvattomasti ilmaisko yksityisen tai perheen salaisuutta , josta hän ammattitoimessaan on saanut tiedon, alköönkä lausuko varomattomasti mielipidettään arkaluontoisista asioista. Epäilyttävissä tapauksissa tulee kätilön kysyä esimieheltään neuvoa, ennenkuia asian ilmaisee. Tämä vaitiolovelvollisuus älköön kuitenkaan vapauttako häntä 18 §:ssä säädetystä velvollisuudesta.
Synnytyspöytäkirjansa on kätilö velvollinen säilyttämään niin, etteivät siinä olevat merkinnät tule sivullisten tietoon.
20 §. Jos kätilö avustaa synnyttäjää, joka haluaa pysyä tuntemattomana, ei hän sa pakottaa tai houkutella tätä ilmoittamaan nimeään, lapsen isää tai säätyä tahi muuta sellaista yksityistä laatua olevaa seikkaa, joka ei kuulu kätilön toimitukseen. Älköön kätilö myöskään, jos hän tunsi lapsensynnyttäjän, kenellekään ilmaisko, ketä hän synnytyksessä on auttanut.
Lasta älköön kätilö itse salatko tai auttako salaamaan.
21 §. Kätilö älköön ottako synnyttäjää kotiinsa synnyttä- mään, paitsi tilapäisesti sellaisen, joka on hädänalaisessa tilassa tai kiireellisen avun tarpeessa; ja saakoon kätilö tästä kohtuullisen korvauksen.