Laki Ahvenanmaan itsehallinnosta.
Annettu Helsingissä, toukokuun 6 päivänä 1920
Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty 20 päivänä heinäkuutä 1906 annetun valtiopäiväjärjestyksen 60 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään täten seuraavaa:
I. Yleisiä säännöksiä.
1 §. Ahvenanmaan maakunnalla, joka käsittää nykyisen Ahvenanmaan läänin, on oleva tässä laissa säädetty itsehallinto.
2 §. Ahvenanmaan maakunnan väestöä edustavat sen itsehallintoa koskevissa asioissa maakuntapäivät. Väestöön luetaan kuuluviksi ne, jotka ovat hengille kirjoitetut jossakin maakunnan kunnassa.
3 §. Maakuntahallintoa hoitaa maakuntapäivien asettama maakuntalautakunta. Sen esimiehenä on maakuntapäivien valitsema maaneuvos.
4 §. Hallitusta edustaa Ahvenanmaan maakunnassa maaherra, jonka tasavallan presidentti nimittää. Hän huolehtii valtion keskusvirastojen ohella myös tasavallan yleiseen hallintoon kuuluvista tehtävistä Ahvenanmaan maakunnassa, niinkuin siitä erikseen säädetään.
II. Lainsäädäntö
5 §. Maakuntapäivien jäsenet ovat valittavat välittömillä, suhteellisilla ja salaisilla vaaleilla, joissa äänioikeus on oleva yleinen ja yhtäläinen miehille ja naisille, jotka ovat täyttäneet yksikolmatta vuotta. Tarkemmat määräykset vaaleista annetaan maakuntalailla.
6 §. Maakuntapäivät kokoontuvat vuosittain varsinaiseen kokoukseen. Maaherra kutsuu maakuntapäivät ylimääräi- seen kokoukseen sekä, tasavallan presidentin suostumuksella hajoittaa maakuntapäivät ja määrää uudet vaalit toimitettaviksi.
7 §. Maaherrra tai muu tasavallan presidentin määräämä henkilö avaa maakuntapäivät ja julistaa ne päättyneiksi sekä jättää niille presidentin esitykset ja tiedonannot.
8 §. Muut määräykset maakuntapäivien järjestysmuodosta ja tehtävistä annetaan maakuntalailla.
9 §. Tasavallan lainsäädäntöelimillä on yksinomainen lainsäädäntövalta perustuslakien säätämistä, muuttamista, selittämistä ja kumoamista koskevissa asioissa, niin myös valta päättää asioista, joiden päättämiseen hallitusmuodon mukaan vaaditaan eduskunnan suostumus. Sama olkoon voimassa yleisten lakien säätämisestä ja asetuksien antamisesta, milloin asia koskee:
1) tarkempia määräyksiä Suomen kansalaisen oikeudesta oleskella maassa, vapaasti täällä valita asuinpaikkansa ja kulkea paikkakunnasta toiseen; hallitusmuodon 8, 9 ja 83 §:ssä edellytettyä lainsäädäntöä; lausunto-, kokoontumis- ja yhdistymisvapauden käyttämistä; kotietsinnän edellytyksiä ja toimittamista; poikkeuksia kirje-, lennätin- ja puhelin- salaisuuden loukkaamattomuudesta; sodan tai kapinan aikuisia ja sotapalveluksessa oleviin nähden muulloinkin välttämättömiä rajoituksia Suomen kansalaisten yleisiin oikeuksiin; omaisuuden pakkolunastusoikeutta, lukuun- ottamatta lainsäädäntöä, joka koskee pakkolunastusta Ahvenanmaan maakunnan tarpeisiin täyttä korvausta vastaan;
2) lippua ja tasavallan vaakunaa;
3) tasavallan suhdetta ulkovaltoihin; vieraan maan kansa- laisen ottamista Suomen kansalaiseksi; passeja, maahan muuttoa, ulkomaalaisten valvontaa ja rikoksellisten luovut- tamista:
4) puolustuslaitosta;
5) tasavallassa yleisesti kannettavia veroja ja maksuja,
21 §:ssä mainituin poikkeuksin;
6) opetustoimen perusteita;
7) kunnallisen äänioikeuden perusteita;
8) perhe-, perintö- ja holhousoikeutta; kauppa-, vekseli- ja merioikeutta; muuta yksityisoikeutta, ei kuitenkaan maan- viljelyksen, kalastuksen ja muiden elinkeinojen ja ammattien harjoittamista koskevaa lainsäädäntöä, lukuunottamatta elinkeinojen ja ammattien harjoittamisoikeuden perusteita; alkoholilainsäädäntöä; työväen vakuutus- ja suojelus- lainsäädäntöä; kaupparekisteriä; jakolainsäädäntöä; rikoslakia; oikeudenkäynti- ja ulosottolaitosta, tuomioiden ja rangaistusten täytäntöönpanoa; irtolaisia; yleistä armahdusta;
9) maan yleistä tilastoa; henkiirjoja ja muita yleisiä väestö- luetteloita; siirtolaisuutta; yleistä terveydenhoidon valvon- taa sekä kulkutautien ja muiden tarttuvien tautien vastusta- mista;
10) valtion viranomaisten ja yleisten laitosten järjestysmuo- toa ja toimintaa; valtion virkamiesten virkaannimittämis- järjestystä, kelpoisuusehtoja sekä oikeuksia ja velvolli- suuksia;
11) merenkulkua, luotsi- ja majakkalaitosta; ilmailua; rautatielaitosta; tulleja ja tullilaitosta sekä tullin ja kaupan yhtenäistä järjestämistä; tavaranvaihdon vapautta; rahalaitosta ja setelirahan antamisoikeutta; mittoja ja painoja; posti-, lennätin- ja puhelinlaitosta; valtion omaisuuden hoitoa;
12) alaa, joka on järjestetty kansainvälisillä sopimuksilla; sekä
13) alaa, jota ei ole tähänastisessa lainsäädännössä edelly- tetty.
10 §. Tasavallan nykyiset lait ja asetukset jäävät edelleen voimaan Ahvenanmaan maakunnassa.
Uutta lakia, joka koskee muita kuin 9 §:ssä mainittuja asioita, sovelletaan, 27 §:ssä mainituin poikkeuksin, Ahvenanmaan maakunnassa vasta sitten, kun maakuntapäivät ovat päättäneet ottaa sen siellä noudatettavaksi.
11 §. Ennenkuin tasavallan presidentti tai valtioneuvosto hallitusmuodon 28 §:ssä säädettyä oikeuttaan käyttäen antaa Ahvenanmaan maakuntaa varten asetuksia muista tämän lain 9 §:ssä mainituista asioista tahi asioista, jotka niistä johtuvat taikka jotka muuten jäävät tasavallan yleisen hallinnon alaisiksi, on maakuntalautakunnalle varattava, tilaisuus antaa asiasta lausunto.
12 §. Maakuntapäivillä on oikeus muista kuin 9 §:ssä maini- tuista asioista hyväksyä maakuntalakeja Ahvenanmaan maakunnalle.
Maakuntapäivien päätökset toimittaa hallitukselle maaherra.
Tasavallan presidentillä on, jos hän, hankittuaan korkeim- man oikeuden lausunnon, katsoo maakuntalin koskevan
9 §:ssä mainittuja asioita, taikka katsoo maakuntalain olevan ristiriidassa tasavallan yleisen edun kanssa, kolmen kuukauden kuluessa siitä kuin tieto maakuntalain päättämi- sestä on hänelle toimitettu, oikeus määrätä, että maakunta- laki on raukeava. Jos tasavallan presidentti jo sitä ennen on ilmoittanut, ettei aio edellämainittua oikeuttaan asianomai- seen maakuntalakiin nähden käyttää, astuu maakuntalaki heti voimaan.
13 §. Maakuntapäivillä on oikeus hyväksyä anomusehdotuk- sia ja esityksiä maakuntaa koskeviksi laeiksi tämän lain
9 §:ssä mainituissa asioissa hallituksen toimesta eduskunnalle annettaviksi.
14 §. Maakuntalautakunnalla on oikeus tehdä esityksiä hallinnollisten säännösten antamisesta Ahvenanmaan maakunnalle.
III. Hallinto.
15 §. Tasavallan presidentti tekee päätöksensä Ahvenanmaan maakuntaa koskevista asioista silllä tavalla, kuin hallitusmuodon 34 §:ssä säädetään.
16 §. Maakuntalautakunnan kokoonpano sekä sen ja maa- neuvoksen tehtävät täman lain säätämissä rajoissa, niin myös maakuntalautakunnan jäsenten kelpoisuusehdot määrätään maakuntalailla.
17 §. Tasavallan yleisen hallinnon alaisiksi jäävät:
1) ulkoasiain hallinto;
2) oikeushallinto;
3) sotilasasiain hallinlto;
4) valtion turvallisuutta koskeva hallinto;
5) valtion raha-asiain hallinto;
6) terveydenhoitoasiain hallinto, mikäli se koskee yleistä terveydenhoidon valvontaa tai kulkutautien ja muiden tarttuvien tautien vastustamista, sikäli kuin tämä yleisen lain tai asetusten mukaan ei kuulu kunnille;
7) valtion kulkulaitosten hallinto sekä muihin kulkulaitoksiin kohdistuva hallinto kauttakulkuliikenteeseen ja Ahvenan- maan maakunnan yhdysliikenteeseen nähden mannermaan kanssa; sekä
8) ne hallintotehtävät, jotka muuten johtuvat 9 §:ssä maini- tuista asioista. Muilta osilta hoitavat hallintoa itsehallinto- viranomaiset, sikäli kuin se lain tai asetusten mukaan ei kuulu tasavallan presidentille tai valtioneuvostolle.
18 §. Asetukse]la voidaan, maakuntalautakunnan suostumuk- sella, määräajaksi tai toistaiseksi siirtää tasavallan yleisen hallinnon alaisia tehtäviä maakuntahallinnolle ja maakunta- hallinnon alaisia tehtäviä tasavallan yleiselle hallinnolle.
IV. Lainkäyttö.
19 §. Tuomiovaltaa oikeusjutuissa ja -asioissa käyttävät valtion tuomioistuimet.
20 §. Hallinto-oikeudelliset valitusasiat ratkaisee maaherra.
V. Maakunnan talous.
21 §. Ahvenanmaan maakunnalla on oikeus tarpeisiinsa käyttää tulot henkirahasta, elinkeinoveroista ja huviveroista sekä maakuntapäivillä oikeus päättää näistä veroista. Samoin on maakuntapäivillä oikeus maakunnan tarpeisiin säätää valtion yleiseen tuloverotukseen liittyvä, samojen perusteiden mukaan määrättävä ja sen yhteydessä maksettavaksi pantava ja kannettava lisävero, niin myös päättää satunnaisesti kannettavasta ylimääräisesta verosta sekä maakuntahallinnon viranomaisten virkatoimista ynnä toimituskirjoista menevistä ja sen laitosten käyttämisestä suoritettavista malksuista.
Tässä pykälässä tarkoitetut päätökset tulevat voimaan ilman tasavallan presidentin vahvistusta, mutta ovat ne toimitettavat maaherran tiedoksi.
22 §. Maaherran tulee kieltää verotusta koskevan päätöksen täytäntöönpano, jos hän havaitsee, että päätös:
1) vaikeuttaa kotimaan ja ulkomaan taikka Ahvenanmaan maakunnan ja mannermaan välistä tavaranvaihtoa;
2) sisältää kohtuuttomia taikka liikennettä haittaavia maksuja maakuntahallinnon alaisten laitosten, yleisten teiden tahi kulkuväylien käyttämisestä; taikka
3) saattaa verotuksen ilmeisen epätasaisesti kohdistumaan yksityisiin tai eri yhteiskuntaluokkiin.
Kun maaherra on kieltänyt päätöksen täytäntöönpanon, on päätös alistettava tasavallan presidentin harkintaan.
23 §. Ahvenanmaan maakunnalle siirtyy nautintaoikeus maakunnassa olevaan valtion maaomaisuuteen, ei kuiten- kaan selllaiseen joka jää valtion virkamiehen virkataloksi, eikä siihen, jota nyt tai vastedes käytetään valtion tarpeisiin.
24 §. Lainan ottamisesta maakunnan yhteiseksi hyödyksi tai sen erityisiin tarpeisiin päättävät maakuntapäivät. Obligatsionilainan ottamiseen tai lainan ottamiseen ulkomailta vaaditaan tasavallan presidentin suostumus.
25 §. Menot siitä hallinnosta, joka 17 §:n mukaan jää valtion viranomaisille, samoinkuin oikeudenhoidosta aiheutuvat kustannukset suoritetaan valtion varoista. Muut menot maakunnan tarpeisiin suorittaa maakunta itse.
26 §. Jos havaitaan, että verotus Ahvenanmaan maakunnassa itsehallinnon vakinaisiin tarpeisiin nousee maakunnan nauttimiin etuihin verraten suhteellisesti suuremmaksi kuin verotus vastaaviin tarpeisiin keskimäärin muualla tasa- vallassa, on maakunnalle annettava avustusta valtion varoista.
Avustuksen suuruuden määrää kolmeksi varainhoitovuodek- si kerrallaan lautakunta, johon valtioneuvosto määrää kaksi sekä maakuntapäivät valitsevat kaksi jäsentä ja jonka puheenjohtajana toimii maaherra.
Jos maakuntapäivät ovat tehneet esityksen apurahan myöntämisestä ylimääräisiin menoihin, päättää siitäkin edellisessä momentissa mainittu lautakunta.
Tässä pykälässä mainitun lautakunnan päätökset ovat voimaan tullakseen tasavallan presidentin vahvistettavat.
VI. Osallisuus isänmaan puolustukseen.
27 §. Ahvenanmaan maakunnan asukkaat ovat veIvolliset avustamaan isänmaan puolustusta palvelemalla asevelvol- lisuuden suorittamisen sijasta vastaavasti luotsi- ja majakkalaitoksessa, niinkuin siitä lailla erikseen säädetään.
Mitä tässä edellä on säädetty, ei kuitenkaan koske niitä, jotka kaksitoista vuotta täytettyänsä ovat Ahvenanmaan maa- kuntaan muuttaneet muulta Suomen paikkakunnalta, jossa he olisivat olleet asevelvollisia.
Ahvenanmaan maakunnan asukas, jota ensimmäisessä momentissa tarkoitetaan, saakoon kuitenkin, jos sitä haluaa, suorittaa asevelvollisuuden tasavallan sotalaitoksessa.
VII. Julkiset virat.
28 §. Maakuntahallinnon alaiset virat ja toimet asettaa ja virkamiehet niihin nimittää maakuntalautakunta.
29 §. Valtion viranomaisten virkakieli Ahvenanmaan maa- kunnassa on ruotsi. Suomenkielisen asiallisen oikeudesta viranomaisten käsiteltävänä olevassa omassa asiassaan käyttää omaa kieltään sekä tällä kielellä saada toimitus- kirjansa olkoon voimassa, mitä yleisellä kielilailla säädetään ruotsinkielen oikeudesta alueella, jolla on suomenkielinen enemmistö.
30 §. Kirjeenvaihtokielenä maakuntahallintoon kuuluvien sekä Ahvenanmaan maakunnassa toimivien valtion viran- omaisten ja tasavallan hallituksen tai keskusvirastojen kesken on oleva ruotsi.
31 §. Valtion virkaan Ahvenanmaan maakunnassa älköön nimitettäkö ketään, jolla ei ole todistettua taitoa täydellisesti hallita ruotsin kieltä sekä puheessa että kirjoituksessa.
VIII. Valittaminen ja virkasyyte.
32 §. Maakuntalautakunnan päätöksestä tai muusta virka- toimesta valitetaan niinkuin maaherran päätöksistä valitta- misesta vastaavissa tapauksissa on säädetty.
Jos maaherra katsoo maakuntahallinnon viranomaisen päätöksen menevän viranomaisen toimivaltaa ulommaksi, kieltäköö sellaisen päätöksen toimeenpanon.
33 § Virkarikoksesta syytetään maaneuvosta ja maakunta- lautakunnan jäsentä Turun hovioikeudessa.
34 § Jos maaneuvos taikka maakuntalautakunnan jäsen virkatoimessaan menettelisi vastoin voimassa olevia lakeja tai asetuksia taikka laiminlöisi mitä hänen virkavelvolli- suuksiinsa kuuluu, tulee maaherran ilmoittaa rikos syyttee- seen pantavaksi.
IX. Erityisiä säännöksiä.
35 §. Jos syntyy erimielisyyttä maaherran, maakuntapäivien taikka maakuntalautakunnan toimivallasta tämän lain mukaan, tulee korkeimman oikeuden se ratkaista.
36 § Tämän lain säännöksiä älköön muutettako, selitettäkö taikka kumottako älköönkä poikkeuksia niihin tehtäkö muuten kuin maakuntapäivien suostumuksella ja siinä järjestyksessä kuin perustuslaista on säädetty. Maakunta- päivien aloteoikeudesta tässä mainituissa tapauksissa olkoon voimassa mitä 13 §:ssä on säädetty.
37 §. Ahvenanmaan maakunnan asukasten oikeuteen ottaa osaa tasavallan presidentin vaaliin ja edustajanvaaleihin ei tämä laki tee muutosta.
38 §. Tämä laki astuu voimaan toukokuun 7 päivänä 1920.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, toukokuun 6 päivänä 1920.
Tasavallan Presidentti
K. J. STÅHLBERG.