Kejsarillisen Majestetin
PLAKATI
Neljästä Yhteisestä, Julki-, Kiitos-, Paasto-, Katumus- ja Rukouspäivästä,
jotka
yli koko Suomen Suuren-Ruhtinanmaan juhlallisesti pidettämän ja vietettämän pitä tulevana vuona 1824.
Annettu St. Pietarborisa sinä 7 p. Joulukuusa 1823.
Me Alexander I:nen jne.
Taritsemme Teille, Meildä rakastetuille Meidän uskollisille Alamaisillemme Lutheruxen Opista Suomen Suuren-Ruhtinanmaasa, Meidän erinomaisen lemmemme, Armollisen suosiomme ja hyvän tahtomme Jumalan Kaikkivaldian kanssa! Suuri Armosa ja ijankaikkisesti kunnioitettava on Herra, Mailmain Luoja ja Hallitsia. Armoa julistaa se kirkkasti loistava auringo, Armoa osottavat valollansa tähdet taivan syvydeistä, Herran Armoa näkee ja hengellänsä sisälle vetää ihminen niistä kukkaisista, jotka kedon kaunistavat. Liikutetut pyhäldä kunnioitsemiselda sen siunauxen ja hyvyyden ylitse, jolla Herra onnellisexi tekee taivat ja maan, alaslangevat Hänen Istuimensa eteen lukemattomat joukot Pyhiä, Engeleitä ja Yli-Engeleitä, ja yhdistetyllä äänellä julistavat Hänen nimensä ijankaikkista kunniata ja ylistystä. Heikko on tosin ihmisen silmä täällä kuollevaisudessa, koko täydellisyydessänsä näkemään ja mittamaan sen Ijankaikkisen rakkauden syvyttä ja korkeutta, mutta niin väkevästi merkitty ja kirjoitettu on se kuitengin Herran teoisa, että hänen pitä oleman sokaistu syngiäldä pimeydeldä, joka ei näe, peräti tunnotoin, joka ei havaitse, että Herra meidän Jumalamme on hyvä. Katsokat sen mailman päälle josa Te asutte, niiden luotuin kappalitten päälle, kuin siellä ovat Teidän ymbärillenne, Teidän itsenne päälle, jotka siellä oleskelette, - ja Teidän pitä havaitseman, että se vähin kappale ynnä sen suurimman kanssa osottaa Luojan korkeimmasti ylistettävän Armon ja rakkauden. Se on Häneldä, kaiken hyvyden Isäldä, jonga väkevä tahto on edes toimittanut ja vallitsee mailmat, kuin kaikki onnellisudet tulevat. Häneldä säätetyn järjestyxen jälkeen virkoo kevän tullesa uteen eloon se talven alla kuolluna ollut luondo: Hänen kaikkivaldaisudensa ja siunauxensa kautta andaa maa runsat hedelmät: Hänen isällisen käskynsä päälle alasvuotaa ilo, terveys ja rauha ihmisten ylitse. Ilman tätä rakkaudesta rikasta Jumalata - mitä olis kaikki? - yxi tyhiä: mitä ihmiset itse? Olennot alaspainetut synnin kauhistavaisilda tuomioilda, peljätetyt ja epäilyxen alaiset, koska heidän omatundonsa herää, joka heitä uhkaa ijankaikkisilla tuskilla. Yxi toinen toivo on kuitengin ihmisille annettu: hänen Armon valkeudelda valaistettu silmänsä näkee Golgathan vuorella yhden Sovindo-Altarin rakennetun mailman vapahtamisexi ja autuudexi. Koska ymmärrys hämmästyy tämän Jumalan rakkauden syvyden ylitse Cristuxessa Jesuxessa, joka käy kaiken taidon ylitse, mikä autuallinen ylösvalaistus murhetten pimiöisä hetkisä, ja mikä ilahuttava toivo ei ilmannu siinä särjetysä sydämmesä, koska sielu jo on kadotuxen partaalla. Täällä, Jesuxen ristiinnaulitun tykönä löytää ihminen sen valaistuxen, joka poispoistaa epäilyxen kauhistavan pimeyden, sen voiman, kuin ylitsevoittaa pahain haluin ja himoin yllytyxet syndiin, sen lohdutuxen, joka elämän katkerimmain ahdistusten alla ja itse kuoleman tuskasa, herättää sydämmesä tytyväisyden ja taivallisen rauhan sielusa.