Laki mitoista ja painoista.
Annettu, Helsingissä, 31 päivänä joulukuuta 1921.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään täten:
1 §. Kaiken mittaamisen ja punnitsemisen, josta tässä laissa säädetään, tulee perustua jäljempänä mainittuihin mitta- yksikköihin kerrannaisineen ja ja'annaisineen.
2 §. Pituuden yksikkö on metri. Metri on sen kansainvälisen perusmitan pituus 0 celsiusasteessa, jota säilytetään kansain- välisessä mittojen ja painojen toimistossa Sevres'issä ja jonka on vahvistanut yleinen mittojen ja painojen neuvottelukunta Pariisissa vuonna 1889.
3 §. Massan yksikkö on kilogramma. Kilogramma on sen kansainvälisen perusmitan massa, jota säilytetään kansain- välisessä mittojen ja painojen toimistossa Sevres'issä ja jonka on vahvistanut yleinen mittojen ja painojen neuvottelukunta Pariisissa vuonna 1889.
4 §. Ajan yksikkö on sekunti. Sekunti on 1/86,400 keski- aurinkovuorokaudesta.
5 §. Lämpötilaerotuksen yksikkö on celsiusaste. Celsiusaste on se lämpötilan muutos, joka aiheuttaa sadasosan siitä paineen lisäyksestä, minkä alaisena, tilavuuden pysyessä muuttumattomana, täydellisen kaasun massa on, kun lämpötila nousee 0 celsiusasteesta 100 celsiusasteeseen, mitkä kiintonaiset pisteet on määritellyt yleinen mittojen ja painojen neuvottelukunta Pariisissa vuosina 1889 ja 1913.
6 §. Sähköjohdon vastuksen yksikkö on ohmi (kansainväli- nen). Ohmi (kansainvälinen) on se vastus, minkä muuttu- mattomalle virralle 0 celsiusasteen lämpötilassa aiheuttaa elohopeapatsas, jonka läpileikkaukset ovat yhteneväiset ja jonka pituus on 106,300 sentimetriä sekä massa 14,4521 grammaa.
7 §. Sähkövirran voimakkuuden yksikkö on amperi (kansain- välinen). Amperi (kansainvälinen) on se tasainen virta, joka hopeanitraattiliuoksesta vedessä erottaa 0,00111800 gram- maa hopeaa sekunnissa.
8 §. Valon voimakkuuden yksikkö on normaalikynttilä (kymmenysbougi). Normaalikynttilän valon voimakkuus on kahdeskymmenesosa Viollen yksikön valon voimakkuudesta. Viollen yksikkö on se valolähde, jonka muodostaa sulatettu platina jäähtymislämpötilassaan, kun valo säteilee kohti- suoraan neliön muotoisesta tasopinnasta, jonka sivu on yhden sentimetrin pituinen.
9 §. Metrin, kilogramman, ohmin ja normaalikynttilän valon voimakkuuden oikean arvon lopullisina määrääjinä tulee olla neljä valtion perusmittaa (prototyyppiä). Lähemmät sään- nökset näiden mittojen laadusta, säilyttämisestä ja käyttä- misestä, samoinkuin mittayksiköiden kerrannaisista ja ja'annaisista sekä mittaamisessa ja punnitsemisessa tarvittavien yksiköiden johdannaisista annetaan asetuksella.
10 §. Välineet, joita käytetään mittaamiseen ja punnitsemi- seen va'ataan; välineet, joita käytetään tavaran säillyttä- miseen ja kuljettamiseen, merkitään.
11 §. Yleisessä liikkeessä, kuten kaupassa ja ylöskannossa, samoinkuin sitoumusten täyttämisessä saa käyttää ainoas- taan mittaamis- ja punnitsemisvälineitä, jotka on va'annut asianomaisesti määrätty vakaaja, ellei valtioneuvosto jossakin erikoistapauksessa toisin määrää.
Sellaisen tavaran paljous, jota säilytetään säilytys- ja kuljetusvälineessä, saadaan määrätä välineen merkinnän mukaan, jos merkitsemisen on toimittanut asianomaisesti määrätty vakaaja tai astiankruunaaja ja väline on kokonaan täytetty.
12 §. Mitat, painot ja vaa'at, joita käytetään 11 pykälän
1 momentissa mainittuun tarkoitukseen, ovat uudelleen va'attavat ennen kesäkuun loppua kolmantena kalenteri- vuotena siitä kalenterivuodesta lukien, jolloin väline viimeksi va'attiin. Areometrien ja lämpömittarien uudelleen vakaaminen on toimitettava kuitenkin vain joka kuudes kalenterivuosi.
Säilytys- ja kuljetusvälineen merkinnällä älköön tavaran paljouteen nähden olko laillista todistusvoimaa, ellei välinettä ole viimeksi merkitty lähinnä edellisen vuoden kuluessa. Kumminkin olkoon tervatynnyrin merkintä voimassa viisi vuotta.
13 §. Valtioneuvostolla on oikeus määrätä, saadanko erityistä laatua olevassa liikkeessä, samoinkuin määrättyä laatua olevain tavarain kaupassa, erittäinkin ulkomaan kaupassa, käyttää mittoja ja painoja, jotka kuuluvat toiseen järjestel- mään, kuin mistä tässä laissa säädetään. Valtioneuvosto voi myöskin, jos katsoo sen tarpeelliseksi, antaa erityisiä määräyksiä niiden mittarien luotettavuuden varmentami- sesta, joita käytetään vettä, kaasua tai sähköä mitan mukaan toimitettaessa.
14 §. Yleiset säännökset niistä mittaamis- ja punnitsemis- välineistä, jotka saadaan va'ata, sekä säännokset siitä, minkä verran laillisista käyvät mitat ja painot saavat poiketa perusmitoista, samoinkuin mittaamis- ja punnitsemis- välineiden vakaamisesta ynnä säilytys- ja kuljetusvälineiden merkitsemisestä suoritettavista maksuista, niin myös tämän lain soveltamisesta yleensä annetaan asetuksella.
15 §. Tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten rikko- minen rangaistaan enintään viidelläkymmenellä päivä- sakolla, ellei rikkomuksesta yleisen lain mukaan seuraa ankarampaa rangaistusta.
16 §. Tällä lailla kumotaan heinäkuun 16 päivänä 1886 annettu asetus mitoista ja painoista, mikäli sen säännökset ovat ristiriidassa tämän lain kanssa.
Tätä kaikki asianomaiset noudattakoot.
Helsingissä, 31 päivänä joulukuuta 1921.
Tasavallan Presidentti.
K. J. STÅHLBERG
Maatalousministeri Kyösti Kallio.