Laki julkisista kuulutuksista, 2.2. 1925
1 §. Kun laki on julkaistu Suomen lakikokoelmassa, on, milloin siitä annetaan erityinen määräys, sellainen kuulutus, jossa ilmoitetaan lain nimike ja päiväys, jokaisessa kunnassa pantava näkyviin tarkoitusta varten varatulle ilmoitus- taululle. Määräys tällaisesta julkipanosta on annettava lakiin tehtävällä merkinnällä.
Laki, josta edellä puhutaan, on soveliaassa, ilmoitustaululla mainittavassa paikassa pidettävä yleisön luettavana.
Mitä tässä on säädetty laeista, on sovellettava myöskin asetuksiin, valtioneuvoston päätöksiin ja muihin lakikokoelmassa julkaistuihin yleisiin säännöksiin.
2 §. Tiedonannot, jotka voimassa olevien säännösten mukaan on kuulutuksella saatettava yleisesti tiedoksi, on kuulutettava sellaisella julkipanolla kuin 1 §:ssä sanotaan.
Jos kuulutus on niin laaja, ettei sitä sopivasti käy julkipanemi- nen, on sen sijasta lyhyt ilmoitus sen sisällyksestä julkipanta- va ja kuulutus pidettävä luettavana soveliaassa, ilmoitus- taululla mainittavassa paikassa.
Milloin määrättyä tapausta varten on säädetty tai vastedes säädetään, että kuuluttaminen on tapahtuva tai voi tapahtua muulla tavoin kuin kunnallisella julkipanolla, olkoon sellainen säännös noudatettavana. Kuulutuksia luettakoon kuitenkin julki kirkoissa ainoastaan, mikäli 8 §:n säännökset antavat siihen aihetta, mutta muutoin käytettäköön kirkossa kuuluttamisen sijasta 1 momentissa säädettyä kuuluttamis- tapaa.
3 §. Ilmoitustaulun pitää olla kaupungissa maistraatin tai järjestysoikeuden sekä eri kuntana olevassa kauppalassa sen hallituksen virkahuoneen avonaisessa eteisessä ja maalla asutuskeskuksessa kunnanvaltuuston määräämässä paikassa, johon yleisöllä on vapaa pääsy.
4 §. Julkipanosta pitäköön huolta kaupungissa maistraatin tai järjestysoikeuden puheenjohtaja, kauppalassa kauppalan- hallituksen esimies tai järjestysmies ja maalla kunnallis- lautakunnan puheenjohtaja tai muu kunnanvaltuuston määräämä ja maaherran hyväksymä henkilö.
Sen, joka pitää huolta julkipanosta, on myöskin huolehditta- va siitä että lait ja muut yleiset säännökset sekä kuulutukset, joista puhutaan 1 §:ssä ja 2 §:n 2 momentissa, pidetään yleisön luettavina.
5 §. Kun viranomainen on saanut kuulutuksen on se tai ilmoitus siitä viipymättä julkipantava. Kuulutukseen on merkittävä milloin julkipano on tapahtunut.
Kun tiedonannossa ilmoitetaan jonkin kokouksen tai toimituksen taikka muu määräaika, älköön sitä otettako pois, ennenkuin mainittu aika on ohi. Muissa tapauksissa pitää tiedonannon olla julkipantuna vähintään neljätoista päivää.
Mitä edellä on sanottu, on vastaavasti sovellettava lakien ja muiden yleisten säännösten sekä kuulutusten pitämiseen yleisön luettavina.
6 §. Milloin aikaisemmin annetuissa säännöksissä jokin määräaika on säädetty alkavaksi kuulutuksen julkilukemi- sesta kirkossa, on se luettava siitä, kun kuulutus on julki- pantu.
Jos määräaika on kuulutuksessa mainittu ja jos 2 §:n 2 mo- mentin mukaan kuulutuksen sijasta ainoastaan ilmoitus sen sisällyksestä on julkipantava, on määräaika merkittävä myöskin sanottuun ilmoitukseen.
7 §. Kunkin kunnan on hankittava ja pidettävä kunnossa riittävä määrä ilmoitustauluja tässä laissa säädettyjä kuulutuksia varten.
8 §. Tällä lailla ei muuteta, mitä kirkkolaissa tahi muissa kirkko- tai seurakuntaa koskevissa säännöksissä määrätään tai edellytetään julkisten kuulutusten tiedottamisesta.
Kirkoissa luettakoon niin ikään edelleen julki, mitä tuomio- kapituli tai kirkollishallitus määrää kirkossa tiedotettavaksi.
9 §. Ne määräykset, mitkä tämän lain soveltamista varten ovat tarpeen, annetaan asetuksella.
10 §. Tämä laki tulee voimaan heinäkuun 1 päivänä 1925; kuitenkin ovat sen edellyttämät valmistavat toimet sitä ennen suoritettavat.
Tällä lailla muutetaan, mitä 2 §:ssä mainittujen tiedonanto- jen kuuluttamistavasta tätä ennen on säädetty, ja kumotaan syyskuun 21 päivänä 1901 annettu julistus asetusten ja julistusten tiedoksisaattamisesta Suomenmaan kreikkalais- katolisissa seurakunnissa, niin myös mitä on säädetty lakien ja muiden yleisten säännösten julkilukemisesta kirkoissa ja kihlakunnan käräjillä sekä yksityisten kuulutusten tiedotta- misesta kirkoissa.